Mies joka et ole saanut biologista lasta! Kysymyksiä sinulle!
Oletko vapaaehtoisesti lapseton? Ts. onko kyseessä oma valinta, eli et halua lasta, vai oletko lapseton olosuhteiden vuoksi (esim. puolison tai oma hedelmällisyysongelma)?
Kuinka paljon kaipaat biologista lasta? Kuinka tärkeä asia on elämässäsi?
Jos asia ei aluksi vaivannut vaan tullut tärkeäksi myöhemmin, milloin (minkä ikäisenä) asia nousi tärkeäsksi?
Onko sinulla muita lapsia elämässäsi, esim puolison tai sisarusten lapset, jotka riittävät täyttämään biologisen lapsen kaipuun?
Uskotko voivasi elää onneellisena ilman biologista lasta?
Luuletko että lapsen saanti saattaisi olla sinulle joskus niin tärkeä, että se voisi johtaa avioeroon tai muuten parisuhteen päättymiseen?
(Myös lapsettoman miehen puoliso voi vastata, millaisia käsityksiiä uskoo omalla puolisollaan olevan asiasta.)
Kommentit (8)
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 13:06"]
Oletko vapaaehtoisesti lapseton? Ts. onko kyseessä oma valinta, eli et halua lasta, vai oletko lapseton olosuhteiden vuoksi (esim. puolison tai oma hedelmällisyysongelma)?
Kuinka paljon kaipaat biologista lasta? Kuinka tärkeä asia on elämässäsi?
Jos asia ei aluksi vaivannut vaan tullut tärkeäksi myöhemmin, milloin (minkä ikäisenä) asia nousi tärkeäsksi?
Onko sinulla muita lapsia elämässäsi, esim puolison tai sisarusten lapset, jotka riittävät täyttämään biologisen lapsen kaipuun?
Uskotko voivasi elää onneellisena ilman biologista lasta?
Luuletko että lapsen saanti saattaisi olla sinulle joskus niin tärkeä, että se voisi johtaa avioeroon tai muuten parisuhteen päättymiseen?
(Myös lapsettoman miehen puoliso voi vastata, millaisia käsityksiiä uskoo omalla puolisollaan olevan asiasta.)
[/quote]
Vastaan "mieheni puolesta" eli siten kuin hän on kertonut ja yhdessä olemme keskustelleet asiasta.
- On vapaaehtoisesti lapseton , ei kaipaa lapsia elämäänsä (kokee lapsiperheiden elämäntyylin lähinnä rasittavana), vielä 30v. iässä ei asia ole noussut tärkeäksi, on sukulaislapset, uskoo voivansa elää onnellisena ilman lasta (hassu kysymys) ja todennäköisesti nimenomaan onnellisempana, ei näe sellaista mahdollisuutta että lapsen saanti menisi parisuhteen edelle, rakkaus tulee ensin eikä halua siitä luopua jonkin asian takia jota (ensinnäkään ei halua) ei ole eikä ole varmuutta että koskaan tulisikaan.
(Olen samaa mieltä mieheni kanssa, nautimme elämästämme ilman lapsia emmekä ole keksineet yhtäkään syytä miksi haluaisimme yrittää saada lapsen.)
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 13:06"]
Oletko vapaaehtoisesti lapseton? Ts. onko kyseessä oma valinta, eli et halua lasta, vai oletko lapseton olosuhteiden vuoksi (esim. puolison tai oma hedelmällisyysongelma)?
Olosuhteiden vuoksi
Kuinka paljon kaipaat biologista lasta? Kuinka tärkeä asia on elämässäsi? Nuormpana enemmän, enää ei väliä
Jos asia ei aluksi vaivannut vaan tullut tärkeäksi myöhemmin, milloin (minkä ikäisenä) asia nousi tärkeäsksi? Nelikymppisenä oli tuskaa
Onko sinulla muita lapsia elämässäsi, esim puolison tai sisarusten lapset, jotka riittävät täyttämään biologisen lapsen kaipuun? Eksän lapsi
Uskotko voivasi elää onneellisena ilman biologista lasta? Tietenkin
Luuletko että lapsen saanti saattaisi olla sinulle joskus niin tärkeä, että se voisi johtaa avioeroon tai muuten parisuhteen päättymiseen? Ero ei johtunut lapsettomuudesta
(Myös lapsettoman miehen puoliso voi vastata, millaisia käsityksiiä uskoo omalla puolisollaan olevan asiasta.)
[/quote]
Lapsettoman nyksä vastaili tuonne väleihin
Miten vastaisit noihin muihin kysymyksiin tossa ap:n viestissä?
[quote author="Vierailija" time="12.07.2013 klo 12:52"]
Olen 33-vuotias ja lapseton ihan vain siksi, etei sopivaa naista ole toistaiseksi löytynyt.
[/quote]
Olen 30v mies ja vapaaehtoisesti lapseton. Oma valintani. Toki olen sen verran nuori että lasten hankintaa voisi vielä harkita uudelleen, mutta uskon vahvasti että olen loppuelämäni lapseton. Siskon lasten kasvua olen saanut seurata sivusta ja se on ollut opettavaista ja antoisaa. En kuitenkaan kaipaa omaa lasta koska se vaatisi 20 vuoden sitoutumisen. Hitto, en tiedä mitä mieltä olen asioista edes 5 vuoden kuluttua. Olen myös kovin itsenäinen ihminen, eikä jatkuva toisesta ihmisestä huolehtiminen ehkä luonnistuisi minulta. Saatan katua tätä päätöstä sitten yksinäisillä eläkepäivillä mutta ne on sen ajan murheita :)
Olen 33-vuotias ja lapseton ihan vain siksi, etei sopivaa naista ole toistaiseksi löytynyt.
up