Swiss Diamond-paistinpannuissa epäilyttävää NANOTEKNOLOGIAA!

[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 22:45"]

En tiedä nanoteknologiasta, mutta kaikki tuntemani swiss diamond-pannujen ahkerat käyttäjät ovat saaneet pannunsa pilalle viimeistään kahden vuoden käytön jälkeen. Siis siistä huolimatta, että pannuja on säilytetty oikein. Eli ei ne tosiaan mitään ikuisia ole, eivät kestä juuri sen kauemmin kuin halpispannutkaan.

[/quote]

Kyllä ne on jotain tehneet päin persettä. Koska noi oikeasti kyllä kestävät. Tavallinen teflon pannukin kestää vuosikausia jos sitä osaa käyttää

[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:25"]

Kyllä mäkin olen ymmärtänyt, että tuo nanohiukkanen on keinotekoisesti tehty ja luonnossa ei luonnollisesti synny noin pientä hiukkasta. Ei mun mielestä ap:n huoli nyt ihan turha ole.

[/quote]

Voih. Ja mä nautin parhaillani hiukkasia, joiden van der Waals säde on vain 152 pikometriä, eli 0,152 nanometriä. Nytkö ne on tappavia ja jonkun keinotekoisesti tekemiä? Pitääkö mun lopettaa hengittäminen, jotta säilyisin hengissä?

Ei helvetissä läpäise solukalvoa. Kun ei edes monetkaan YHDEN ATOMIN kokoiset hiukkaset pääse solukalvosta läpi ilman suuria vaikeuksia. Solun tarvitsemille aineille onkin siksi erikoistuneet "pumput" solukalvossa, jotka siirtävät niitä tarpeen mukaan.

Juuri täällä oli juttua alumiinidödöistä. Joku linkkasi tutkimuksen, jossa alumiinin imeytymistä oli tutkittu. Siitä kainaloon sipaistusta dödöstä meni päivän aikana 1/10000 -osa verenkiertoon. Loput 9999/10000 eivät läpäisseet ihoa. Ja se dödöalumiini on vesiliuoksessa yhden atomin kokoisina yksiköinä. Samassa tutkimuksessa todettiin, että ihminen saa päivässä 40 kertaa enemmän alumiinia ruoasta ja juomasta kuin dödöstä.

Ja toisin kuin väität, nanopartikkeleista puhutaan kun hiukkaskoko on yli nanometrin mutta alle mikrometrin. Eli periaatteessa 999,9-nanometrinen hiukkanen on nanopartikkeli mutta 1000-nanometrinen ei.

Tämä nanokammo on oikeasti sairasta, ja sen ainoa aiheuttaja on tiedon puute. Lukekaa solubiologian ja fysikaalisen kemian perusopukset läpi, jos huolettaa.

P.S. Tarkoitit varmaan veri-aivoeste. Ei neste.

P.P.S. Luodin kokoinen kappale pystyy läpäisemään hyvinkin monta solukalvoa peräkkäin. Se on paineesta ja liike-energiasta kiinni, onnistuuko sama nanohiukkasella. Pelottelijat osaavat valita sellaiset kielen koukerot ja valkoiset valheet, että saavat asian kuulostamaan pelottavalta, vaikka todellisuudessa puhuvat tietoisesti asian vierestä.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 23:25"]

Kyllä mäkin olen ymmärtänyt, että tuo nanohiukkanen on keinotekoisesti tehty ja luonnossa ei luonnollisesti synny noin pientä hiukkasta. Ei mun mielestä ap:n huoli nyt ihan turha ole.

[/quote]

No kerro sitten, miten luonnossa voi nesteestä ja kiinteästä aineestakin irrota hiukkasia, jotka ovat 1 - 2 atomin kokoisia? Eli reilusti alle nanometrin. Ja tätä tapahtuu joka päivä kaikkialla. Miksi se on luonnotonta? Olet Ap:n tavoin totaalisen pihalla siitä todellisuudesta, jossa elämme.

Vierailija kirjoitti:

Nanoteknologialla erilaiset aineet voidaan jauhaa mikroskooppista pienemmiksi muruiksi, joiden halkaisija on millimetrin miljoonasosan luokkaa. Tämän kokoiset hiukkaset pystyvät läpäisemään aivoverinesteen ja solukalvon, eikä niiden vaikutuksia ole vielä tutkittu kunnolla. Entä, jos niitä irtoaa paistinpannun pinnasta ihmisen elimistöön?

 

Nanopartikkelit kuten mm. PM2.5 tosiaan vaivaavat ihmisiä ja aiheuttavat jopa syöpää. Paistinpannuja enemmän kannattaa kiinnittää huomiota liikenteen saaste- ja nanopartikkelipäästöihin, http://aqicn.org/city/helsinki/ tai http://aqicn.org/city/finland/helsinki/makelankatu/

Helsingissä käydään viikottain "punasella" ja ilma on sakeana nanopartikkeleita.

Se mitä paistipannuihin tulee, on Swiss Diamondilla elinikäinen takuu. Jos pinnoite menee rikki, lähetä pannu Sveitsiin ja saat uuden :)