IS: Miksi ylipainosta ei saa puhua? Lääketieteen tohtori lataa suorat sanat vaietusta ongelmasta
Lääketieteen tohtori TellervoSeppälän vuonna 2017 julkaistussa väitöskirjassa kävi ilmi, että 42 prosenttia potilaista oli sitä mieltä, etteivät elämäntavat tai ylipainosta puhuminen kuulu lääkärin vastaanotolle.
Asiasta mainitseminen koetaan usein hyökkäyksenä. Monet painonsa kanssa kamppailevat ajattelevat, etteivät he voi mitään asialle. Hyvin usein he kuitenkin syövät enemmän kuin kuluttavat. – Vastaanotolla käy hyvin usein ihmisiä, jotka ajattelevat että heidän jatkuvan lihomisensa taustalla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Monesti ihmiset tuntuvat vähän pettyneiltä, kun otetaan kokeet ja kaikki onkin kunnossa, Seppälä kuvaa ristiriitaista tilannetta.
Ylipainosta puhuminen on tabu myös palstalla ja johtaa yleensä ketjun poistoon. Sen sijaan täällä on jatkuvasti pitkiä keskusteluketjuja suklaista, roskaruoasta jne.
Kommentit (884)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa suurin ongelma olla siinä, että ihmiset eivät ymmärrä, kuinka vähän keskivertoaikuisen olisi varaa herkutella. Jos joka päivä syö vaikka pari täytekeksiä ”normaalin ruokamäärän” lisäksi, silläkin jo lihoo vuodessa aika paljon, jollei ylimääräisiä kaloreita saa kulutettua esim. töitä tekemällä. Monet vielä ostavat ja syövät päivittäin yksin sellaisia sipsi- ja karkkimääriä, että 1990-luvulla sama herkkumäärä olisi riittänyt koko perheen viikonloppunaposteltaviksi.
Tämä!!!
Yli 50-vuotiaista naisista n. 70% on ylipainoisia!
Vaihdevuosien jälkeen annoskokoa on pienennettävä roimasti.
1970-luvulla naisten yleisin vaatekoko oli 36, nyt 44!
Hälyttävää.
Haluatko sinä kuulua tähän 70 prosenttiin ja kärsiä mm. virtsankarkailusta, lonkka- ja polvikivuista, väsymyksestä, diabeteksesta, sydän- ja verisuonisairauksista jne.?
TOIVOTTAVASTI ET!!
Näinpä juuri. Sen nyt kuitenkin sanoisin, että vaatekokoon vaikuttaa myös ihmisen pituus ja ruumiinrakenne, ei pelkkä hoikkuus/lihavuus. Olen 175 cm pitkä ja romuluinen ja vaatekokoni on 42/44 vaikka olisin miten hoikassa kunnossa ja painoindeksi normaali. (Nykyisin olen lievästi ylipainoinen ja kokoni on 46; tästä ylipainosta en syyttele ketään muita kuin itseäni.) Minua vanhempien naisten keskellä olen armoton hongankolistaja, seurueen miehiä pidempi. Nuorempien naisten keskellä en joudu pituuteni puolesta mitenkään silmätikuksi. Eli kannattaa näissä vertailuissa huomioida ihmisten keskipituuden kasvukin. Asiaa sinänsä tämä ei muuta, lihavuus on huolestuttavaa.
Miten tuo mielestäsi menee evoluution näkökulmasta? Kasvaako naisten pituus oikeasti? Pitkät naiset lisääntyvät eniten?
En tiedä, johtuuko se ravitsemuksen paranemisesta vai silkasta energiansaannin lisääntymisestä, mutta onhan se nyt vähän "sanontakin", että lapset kasvavat vanhempiaan pidemmiksi. Ei toki aina, meilläkin toinen poika on minun, äitinsä, pituinen ja isä on pidempi. Mutta tuo kirjoitukseni oli kokemuksistani, kun vanhempien ihmisten parissa olen kuin joku kirahvi.
Elintason ja kulutuksen nousu näkyy annoskokojen nousuna ja siinä, että kaloripitoista naposteltavaa on koko ajan tarjolla ja vieläpä edullisesti. Siinä missä vielä 1970-luvulla limsapullo oli 3,3 dl, ja se saatettiin jakaa vielä toisen kanssa, niin nyt jokainen lapsi ostaa 1,5 litran pullon ihan vaan janojuomaksi koulun jälkeen. Siihen vielä jotakin patukoita ja irtokarkkeja välipalaksi muun syömisen lisäksi. Arkiliikunta on samalla vähentynyt, kun ei ole pihapelejä, vaan vanhemmat kuskaa autolla harrastuksiin ja kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen noista jutuista samaa mieltä ja hienoa, että olet saanut kotonasi hyvää ruokaa. Olen syntynyt -74 ja kokemukseni on hieman toisenlainen. Syötiin aina äidin laittamaa ruokaa, mutta äiti on sanonut, että perunoita ja kastiketta lukuun ottamatta hänen piti opetella kaikki ruoanlaitto alusta alkaen aikuisena. Hän syntyi v. -40 tavalliseen maalaisperheeseen, ei rikkaaseen muttei köyhäänkään. Se ruoka mitä silloin syötiin oli todella yksipuolista. Kaikki nämä "perinteiset" marjastukset ja sienestykset on keksitty vasta myöhemmin laajemmassa mittakaavassa. He asuivat järven rannalla, mutta kalaa syötiin aika harvoin. Ehkä juuri noita juuresraasteita on ollut omassakin lapsuudessani, mutta laajemmin kasvikset tulivat vasta myöhemmin. Luulen, että aika moni pysyi silloin hoikkana, koska ei se ruoka niin maistuvaa ollut. Ja lihaa ei tosiaan syöty hirveitä määriä, ei olisi tullut mieleenkään, että jotain pihvejä olisi syöty monta per nuppi jos niitä nyt olikaan.
näissäkin varmasti alueellisia eroja
meillä siis tosiaan äiti oli saanut ruokaoppinsa äidiltään ja hän omalta äidiltään, joka syntyi joskus 1900-luvun alussa. hän jo kulki metsissä ja keräsi marjoja ja sieniä. maatilalla siis nämäkin kaikki ja järven rannalla.
minusta sinun äitisi on tehnyt tosi viisaasti siinä, että opetteli tekemään.
senkin muuten muistin 1970-luvulta, että aika monet kulkivat paikasta paikkaan pyörällä. jopot olivat tuttu näky.
meillä oli auto, mutta silti isä kävi viemässä meidät aamulla polkupyörällä päiväkotiin, jonka jälkeen palasi kotiin ja lähti autolla töihin. kysyin joskus isältä miksi teki niin, niin vastaus oli, että te rauhoituitte sen matkan aikana - ei teitä muuten olisi kehdannut jättää sinne :D mutta siis tosi moni kulki silloin pyörillä, kun heillä ei ollut varaa autoon ja toisaalta sitten julkinen liikenne kulki hyvin. Me siis asuimme 1970-luvulla lähiössä ja sieltä kulki bussilinja koko kaupungin halki. Vuoroja meni aamuisin ja iltapäivisin (työvuorot) noin 5 minuutin välein, muuna aikana15 minuutin välein. bussit olivat aina täynnä. nyt omassa asuinlähiössäni, menee bussi kerran tunnissa. sillä ei töihin päästä ja pyörällä ei voi mennä, koska se varastetaan työpäivän aikana.
Äitini on sanonut, että kaupassa oli silloinkin jo jotain lehtisiä, missä oli ruokaohjeita. Hän otti tavoitteekseen opetella yhden uuden reseptin viikossa ja minusta hän olikin ihan hyvä kokki.
Kun nyt muistelen, niin pyöräily oli tosiaan ihan yleistä jopa miesten keskuudessa. Siis kyllähän miehet nykyisinkin pyöräilevät, mutta sitten on varusteet viimeisen päälle ja aina on auto varalla, jos tarvitsee. Silloin kuljettiin ihan tavallisella pyörällä ja miehet myös kävelivät mitä ei minusta nykyisin juuri näe. Isäni teki tehdastyötä, jossa ei paljon liikuntaa tullut, mutta sitten olikin tapana kävellä harrastukseksi. Oli joku postilaatikko, jossa säilytettiin vihkoa, johon jokainen merkitsi päivän, jolloin oli sinne kävellyt jne. En enää nyt muista miksi tuota kutsuttiin. Mutta ei tosiaan noissa piireissä mitään pallopelejä harrastettu tms.
Oi niitä aikoja :)
Vierailija kirjoitti:
Elintason ja kulutuksen nousu näkyy annoskokojen nousuna ja siinä, että kaloripitoista naposteltavaa on koko ajan tarjolla ja vieläpä edullisesti. Siinä missä vielä 1970-luvulla limsapullo oli 3,3 dl, ja se saatettiin jakaa vielä toisen kanssa, niin nyt jokainen lapsi ostaa 1,5 litran pullon ihan vaan janojuomaksi koulun jälkeen. Siihen vielä jotakin patukoita ja irtokarkkeja välipalaksi muun syömisen lisäksi. Arkiliikunta on samalla vähentynyt, kun ei ole pihapelejä, vaan vanhemmat kuskaa autolla harrastuksiin ja kouluun.
Juuri näin. Ostan yleensä perjantaisin viikonlopun alkajaisiksi nykymittapuulla normaalin eli oikeasti ison pussin sipsejä. Jaan sen useammalle ihmiselle ja loput syödään perinteisesti vasta maanantaina eli moneen osaan tulee jaettua. Ja silti se yksikin annos on minusta ihan riittävän iso!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveän mielelläni keskustelisin lääkärin kanssa ylipainostani ja kuulisin oikeita neuvoja ja ohjeita. Olenkin varmaan viimeiset 10v jokaisella lääkärikäynnillä ottanut ITSE asian puheeksi. Jokainen lääkäri on vain ohittanut asian mutisemalla jotain "pieniä muutoksia" . Kun olen kertonut kaikista suurista muutoksista mitä olen ruokavalioon tehnyt ja liikuntamääristä, ilman että painoa on lähtenyt kiloakaan 6 kk -1v aikana, lääkäri menee sanattomaksi eikä kommentoi enää mitenkään, ohittaa asian. Miten tuollaisessa tilanteessa sitten pitäisi toimia kun kukaan ei suostu kuuntelemaan eikä auttamaan? Diabetesepäilyn vuoksi kävin diabeteshoitajalla jolle vein 2 vk ruokapäiväkirjani luettavaksi. Käytiin yhdessä läpi ja hän laski kone sauhuten kaloreita ja näytti kuvia, joista kerroin että en syö noin paljon aterialla, kerroin mitä en syö ollenkaan, mitä olen vaihtanut toiseen ruoka-aineeseen, mitä kalorittomampiin, sokerittomiin jne. Sanoi että erinomaisen hyvä ruokavalio. Hän taputteli lähtiessä selkään että kyllä nyt näillä HÄNEN ohjeilla varmasti paino alkaa putoamaan. Kahden kuukauden päästä menin takaisin, intoa puhkuen. Hänen vaakansa näytti täsmälleen samaa painoa kuin 2 kk aiemmin. Siitä alkoi syyttely että en ole noudattanut ohjeita, valehtelen, napostelen, pitäisi käydä ammattilaisen kanssa juttelemassa jne. Totesi viimein että hän ei osaa minua auttaa. Itkien lähdin kotiin. Tätä tämä auttaminen on tässä maassa. Itse olen ollut se aktiivinen osapuoli tässä painonpudotuksessa jo 10v ajan mutta aina "lyödään ovi nenän edestä kiinni". Nytkin syön edelleen vhh ja taulukoiden mukaan kaloreita 1200-1500 eli noin 500 kcal vähemmän kuin peruskulutus. Yhtään kiloa ei ole lähtenyt vuodessa pois, liikun sitten lisäksi paljon tai tosi paljon. Yritän koko ajan vähentää kaloreita mutta kun pitäisi jaksaa myös pysyä jaloillaan ja toimia, kotia hoitaa ja kulkea kaupungilla. Kurniva maha pitää hyvin hereillä myös yöllä. On sanottu että syön liian vähän mutta jos lisään ruokamääriä, lihon lisää. Kertokaapa nyt te viisaat että missä vika?
Siinä, että paino pysyy ruokavaliomuutoksella samana, kuin aiemminkin.
Vasta liikunnan lisääminen polttaa kalorit hengitysilman mukana ulos. Eivät kilot juuri muuta kautta poistu.
Ei muuta kuin kovaa ajoa!
Tätä tää just on :D Aina ja ikuisesti, kukaan ei lue kunnolla, mitä sanon, ei kuuntele, eikä haluakaan muuta kuin latoa tiskiin asioita joista juuri olen kertonut että ei auta mitään. Tein erittäin fyysistä työtä pari vuotta ja lisäksi lenkkeilin 1-2h päivä, yhtään kiloa ei lähtenyt pois. Luulen ettei olympiatason urheilijatkaan jaksa liikkua täydellä teholla 11-12 h päivässä. Mutta minun pitäisi joka päivä ja elämäni loppuun? Onko kovin realistista? Yhtään kenellekään ihmiselle.
Kyllä luemme. Asia on vain niin, ettei VHH ole mikään automaatti, että auttaisi kaikkia yksilöitä. Hyvin kaukana siitä. Koeta löytää asiantuntevampi lääkäri tai laillistettu ravintoterapeutti joka osaa kertoa miksi vhh ei sovi kaikille.
Olikin suunnitelmissa mennä isompaan kaupunkiin ja käydä siellä vaikka jokaisella lääkärillä kysymässä apua, mutta korona sotki suunnitelmat. Ehkä jonain päivänä jostain löytyy joku tervejärkinen lääkäri, pt, ravintoterapeutti tms. joka haluaa auttaa ja osaa auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuolla on ketjun alussa mainittu, että lihavuus on yhteiskunnan synnyttämä ilmiö. Se on totta. On turha syyttää yksilöä, jos hänelle ei anneta tilaisuutta korjata ruokavaliossaan sitä mikä on pielessä. Lisäksi yksilön syyllistäminen on väärin ja sivistymätöntä kiusaamista. Kunpa kiusaajat pakotettaisiin hoitoon (esim. psykoterapia), niin maailma olisi heti piirun verran parempi paikka.
Ruokavaliot pitää suunnitella nykyisin yksilöllisesti. Siinä ihminen itse on paras asiantuntija, olipa hän lihava tai laiha. Ei naapurin setä eikä joku vauvapalstan ääliökiusaaja.
Vai ei sinusta Suomessa yksilölle anneta tilaisuutta korjata ruokavaliotaan ja sitä mikä siinä on pielessä? Emme me nyt sentään Pohjois-Koreassa asu, jossa on ehkä käytössä ruokakortit ja säännöstelyt. Jokainen suomalainen voi ihan itse netistä, kirjastosta tai palkkaamalla jonkun tehdä täysin mieleisen ruokavalion itselleen ja on myös aivan vapaa noudattamaan sitä.
Ensin kirjoitat kuinka jokainen on itse itsensä paras asiantuntija, mutta silti jonkun ulkopuolisen pitäisi telepaattisesti sitten kuitenkin suunnitella se ruokavalio hänelle.
Tämä uusavuttomuus on mennyt jotenkin aivan käsittämättömiin korkeuksiin, kun jopa yhteiskunnan pitää alkaa miettimään ihmisten ruokavaliot.
Alan vahvasti uskomaan, että osalle tosiaan pitäisi olla kouluruokala tyyppinen ruokailu. Aamiaiselle, lounaalle, välipalalle ja päivälliselle ja siinä samalla annetaan kotiin mukaan se iltapala. Joku muu päättää mitä syödään ja paljonko lautaselle laitetaan sitä ruokaa. Ihan kuten lapsille.
Sinun ruokavaliosi on vaikka heti suuniteltu yksilöllisesti, kunhan vaan sen suunnittelet. Kuka olisi uskonut? Ei sitten tarvita yhteiskuntaa, vaan oma-aloitteisuutta ja se näyttää jostain syystä olevan todella vaikeaa monelle.
Aina sysätään se vastuu muille kun itse pitäisi laihduttaa.
Ohjeita on jokaiselle ihan ilmaiseksi jokapuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla on ketjun alussa mainittu, että lihavuus on yhteiskunnan synnyttämä ilmiö. Se on totta. On turha syyttää yksilöä, jos hänelle ei anneta tilaisuutta korjata ruokavaliossaan sitä mikä on pielessä. Lisäksi yksilön syyllistäminen on väärin ja sivistymätöntä kiusaamista. Kunpa kiusaajat pakotettaisiin hoitoon (esim. psykoterapia), niin maailma olisi heti piirun verran parempi paikka.
Ruokavaliot pitää suunnitella nykyisin yksilöllisesti. Siinä ihminen itse on paras asiantuntija, olipa hän lihava tai laiha. Ei naapurin setä eikä joku vauvapalstan ääliökiusaaja.
Vai ei sinusta Suomessa yksilölle anneta tilaisuutta korjata ruokavaliotaan ja sitä mikä siinä on pielessä? Emme me nyt sentään Pohjois-Koreassa asu, jossa on ehkä käytössä ruokakortit ja säännöstelyt. Jokainen suomalainen voi ihan itse netistä, kirjastosta tai palkkaamalla jonkun tehdä täysin mieleisen ruokavalion itselleen ja on myös aivan vapaa noudattamaan sitä.
Ensin kirjoitat kuinka jokainen on itse itsensä paras asiantuntija, mutta silti jonkun ulkopuolisen pitäisi telepaattisesti sitten kuitenkin suunnitella se ruokavalio hänelle.
Tämä uusavuttomuus on mennyt jotenkin aivan käsittämättömiin korkeuksiin, kun jopa yhteiskunnan pitää alkaa miettimään ihmisten ruokavaliot.
Alan vahvasti uskomaan, että osalle tosiaan pitäisi olla kouluruokala tyyppinen ruokailu. Aamiaiselle, lounaalle, välipalalle ja päivälliselle ja siinä samalla annetaan kotiin mukaan se iltapala. Joku muu päättää mitä syödään ja paljonko lautaselle laitetaan sitä ruokaa. Ihan kuten lapsille.
Sinun ruokavaliosi on vaikka heti suuniteltu yksilöllisesti, kunhan vaan sen suunnittelet. Kuka olisi uskonut? Ei sitten tarvita yhteiskuntaa, vaan oma-aloitteisuutta ja se näyttää jostain syystä olevan todella vaikeaa monelle.
vääristelet tahallasi viestiäni, jotta se sopisi sinun tarkoitusperiisi.
Helpompaa kuin laihdutus on se ettei päästä itseään lihomaan.
Vierailija kirjoitti:
Hirveän mielelläni keskustelisin lääkärin kanssa ylipainostani ja kuulisin oikeita neuvoja ja ohjeita. Olenkin varmaan viimeiset 10v jokaisella lääkärikäynnillä ottanut ITSE asian puheeksi. Jokainen lääkäri on vain ohittanut asian mutisemalla jotain "pieniä muutoksia" . Kun olen kertonut kaikista suurista muutoksista mitä olen ruokavalioon tehnyt ja liikuntamääristä, ilman että painoa on lähtenyt kiloakaan 6 kk -1v aikana, lääkäri menee sanattomaksi eikä kommentoi enää mitenkään, ohittaa asian. Miten tuollaisessa tilanteessa sitten pitäisi toimia kun kukaan ei suostu kuuntelemaan eikä auttamaan? Diabetesepäilyn vuoksi kävin diabeteshoitajalla jolle vein 2 vk ruokapäiväkirjani luettavaksi. Käytiin yhdessä läpi ja hän laski kone sauhuten kaloreita ja näytti kuvia, joista kerroin että en syö noin paljon aterialla, kerroin mitä en syö ollenkaan, mitä olen vaihtanut toiseen ruoka-aineeseen, mitä kalorittomampiin, sokerittomiin jne. Sanoi että erinomaisen hyvä ruokavalio. Hän taputteli lähtiessä selkään että kyllä nyt näillä HÄNEN ohjeilla varmasti paino alkaa putoamaan. Kahden kuukauden päästä menin takaisin, intoa puhkuen. Hänen vaakansa näytti täsmälleen samaa painoa kuin 2 kk aiemmin. Siitä alkoi syyttely että en ole noudattanut ohjeita, valehtelen, napostelen, pitäisi käydä ammattilaisen kanssa juttelemassa jne. Totesi viimein että hän ei osaa minua auttaa. Itkien lähdin kotiin. Tätä tämä auttaminen on tässä maassa. Itse olen ollut se aktiivinen osapuoli tässä painonpudotuksessa jo 10v ajan mutta aina "lyödään ovi nenän edestä kiinni". Nytkin syön edelleen vhh ja taulukoiden mukaan kaloreita 1200-1500 eli noin 500 kcal vähemmän kuin peruskulutus. Yhtään kiloa ei ole lähtenyt vuodessa pois, liikun sitten lisäksi paljon tai tosi paljon. Yritän koko ajan vähentää kaloreita mutta kun pitäisi jaksaa myös pysyä jaloillaan ja toimia, kotia hoitaa ja kulkea kaupungilla. Kurniva maha pitää hyvin hereillä myös yöllä. On sanottu että syön liian vähän mutta jos lisään ruokamääriä, lihon lisää. Kertokaapa nyt te viisaat että missä vika?
Ehkä elimistösi on stressitilassa kaikesta liikkumisesta? Oletko kokeillut olla liikkumatta vaikka 2 viikkoa? Mitä rasvaprosenttisi sanoo? Muuttuuko sekään koskaan? Ylös tai alaspäin? Sinun lisäisin lepoa ja vähemmän liikuntaa ja ruokavalio samana.
Vierailija kirjoitti:
Helpompaa kuin laihdutus on se ettei päästä itseään lihomaan.
Tuohon sopii kilpirauhasongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla on ketjun alussa mainittu, että lihavuus on yhteiskunnan synnyttämä ilmiö. Se on totta. On turha syyttää yksilöä, jos hänelle ei anneta tilaisuutta korjata ruokavaliossaan sitä mikä on pielessä. Lisäksi yksilön syyllistäminen on väärin ja sivistymätöntä kiusaamista. Kunpa kiusaajat pakotettaisiin hoitoon (esim. psykoterapia), niin maailma olisi heti piirun verran parempi paikka.
Ruokavaliot pitää suunnitella nykyisin yksilöllisesti. Siinä ihminen itse on paras asiantuntija, olipa hän lihava tai laiha. Ei naapurin setä eikä joku vauvapalstan ääliökiusaaja.
Vai ei sinusta Suomessa yksilölle anneta tilaisuutta korjata ruokavaliotaan ja sitä mikä siinä on pielessä? Emme me nyt sentään Pohjois-Koreassa asu, jossa on ehkä käytössä ruokakortit ja säännöstelyt. Jokainen suomalainen voi ihan itse netistä, kirjastosta tai palkkaamalla jonkun tehdä täysin mieleisen ruokavalion itselleen ja on myös aivan vapaa noudattamaan sitä.
Ensin kirjoitat kuinka jokainen on itse itsensä paras asiantuntija, mutta silti jonkun ulkopuolisen pitäisi telepaattisesti sitten kuitenkin suunnitella se ruokavalio hänelle.
Tämä uusavuttomuus on mennyt jotenkin aivan käsittämättömiin korkeuksiin, kun jopa yhteiskunnan pitää alkaa miettimään ihmisten ruokavaliot.
Alan vahvasti uskomaan, että osalle tosiaan pitäisi olla kouluruokala tyyppinen ruokailu. Aamiaiselle, lounaalle, välipalalle ja päivälliselle ja siinä samalla annetaan kotiin mukaan se iltapala. Joku muu päättää mitä syödään ja paljonko lautaselle laitetaan sitä ruokaa. Ihan kuten lapsille.
Sinun ruokavaliosi on vaikka heti suuniteltu yksilöllisesti, kunhan vaan sen suunnittelet. Kuka olisi uskonut? Ei sitten tarvita yhteiskuntaa, vaan oma-aloitteisuutta ja se näyttää jostain syystä olevan todella vaikeaa monelle.vääristelet tahallasi viestiäni, jotta se sopisi sinun tarkoitusperiisi.
En vääristele, kirjoitit juuri noin. ” On turha syyttää yksilöä, jos hänelle ei anneta tilaisuutta korjata ruokavaliossaan sitä mikä on pielessä. ”.” Ruokavaliot pitää suunnitella nykyisin yksilöllisesti. Siinä ihminen itse on paras asiantuntija, olipa hän lihava tai laiha.”
Ei pidä paikkaansa . Kuka noin opettaa . Monet sairastaa noita tauteja olematta lihava tai moni joka ei tupakoi . Syöpä on laihojen tauti . Myös muu . Lapsilla on syöpää myös diapetes eikä polta eikä oo lihava . Lihominen loppuu kun luopuu paistoöljystä sokerista . Kolesteroli ei nouse kasviksilla . Hedelmät . Munissa on kolesterolia ja rasvaa liikaa on öljyt . Kaikki ihmiset kuolee jollakin tapaa . Vanhuudessa tulee kulumia väsymistä monella vitamiinit puuttuu . Liikuntaan lihavuus vaikuttaa on hankalaa kumartua hyppiä nousta uida pyöräillä myös peseytyä on hankalaa kun on poimuja ja ei ylety pyllyyn . Pitää olla kylvettäjä . Iho voi mennä rikki. Sairaalassa otetaan yleensä kevyt ruoka koska esim.liika suola turvottaa . On trooppisia loisia parasiitteja jotka turvottaa lihottaa . Liika sokeri nostaa sokeri arvoja kun pitää paastoa sokerista huomaa että olo paranee . Ei kannata suuttua jos joku sanoo olet kuin juusto pelkkää rasvaa tai laihduta vähän -40 kg . Se on ystävyyttä ettei halua toisen olevan ihraa . Näyttää tervemmältä kun on hoikka vaan ei laiha . Laiha on jo sairas . Juustoissa on rasvaa pitsat on 1400 kaloria rasvaa . Vaihda pitsat kasviskeittoon ja pullat hedelmään. Kalakeitto ilman maitoa käy hyvin laihduttajille . Selleri poistaa nestettä myös ananas. Muistakaa lääkärit ei aina tässä ilmastossa muista trooppiset taudit on olemassa sekä parasiitit . On vääriä diagnooseja .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpompaa kuin laihdutus on se ettei päästä itseään lihomaan.
Tuohon sopii kilpirauhasongelmat.
No siihen sopii myös jos tippuu 200kg kivi päälle, sitte painee +200kg.
Meinaatko oikeasti että jokaisella lihavalla on tuo kilppari ja hoito täysin epätasapainossa ja että heillä on ruokavalio täysin kunnossa ja urheilevat säännöllisesti?
Kyllä ne kilot tulee siitä mitä kaupasta kannetaan kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä kohtaa kun yhteiskunta tulee vastaan esim. mahdollistamalla kaikille hyvät lenkkarit vaikka verovähennyksen tai liikuntatukiavustusten avulla, tarjoamalla hyvin halpaa ohjattua kuntosaliharjoittelua myös muille kuin eläkeläisille, laskemalla terveellisen ruoan ALVia ja korottamalla epäterveellisen ruoan verotusta, sekä vaatimalla kaikilta työnantajilta ajantasalla olevaa työhyvinvointisuunnitelmaa, jossa huomiodaan liikuntamahdollisuudet työajalla, ja tarjoamalla enemmän matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, niin voidaan ruveta aidosti keskustelemaan siitä, miksi jotkut eivät siltikään laihdu.
Huutonaurua. Jopa toimeentulotuella saa hyvät lenkkarit ostettua kunhan ei vaan käytä kaikkia rahoja kaljaan ja roskaruokaan
Joo. Toimeentulotuella saa ihan hyvät lenkkarit, jos jättää ruokaa ostamatta.
Et tosin kommentoinut mitenkään kirjoittajan muita ehdotuksia? Esim ohjattu kuntosaliharjoittelu on kaikkea muuta kuin edullista. Pitäisikö ihmisen olla esim kuukausittain viikko syömättä, että on varaa käydä ohjatussa saliharjoittelussa?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä kohtaa kun yhteiskunta tulee vastaan esim. mahdollistamalla kaikille hyvät lenkkarit vaikka verovähennyksen tai liikuntatukiavustusten avulla, tarjoamalla hyvin halpaa ohjattua kuntosaliharjoittelua myös muille kuin eläkeläisille, laskemalla terveellisen ruoan ALVia ja korottamalla epäterveellisen ruoan verotusta, sekä vaatimalla kaikilta työnantajilta ajantasalla olevaa työhyvinvointisuunnitelmaa, jossa huomiodaan liikuntamahdollisuudet työajalla, ja tarjoamalla enemmän matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, niin voidaan ruveta aidosti keskustelemaan siitä, miksi jotkut eivät siltikään laihdu.
Huutonaurua. Jopa toimeentulotuella saa hyvät lenkkarit ostettua kunhan ei vaan käytä kaikkia rahoja kaljaan ja roskaruokaan
Joo. Toimeentulotuella saa ihan hyvät lenkkarit, jos jättää ruokaa ostamatta.
Et tosin kommentoinut mitenkään kirjoittajan muita ehdotuksia? Esim ohjattu kuntosaliharjoittelu on kaikkea muuta kuin edullista. Pitäisikö ihmisen olla esim kuukausittain viikko syömättä, että on varaa käydä ohjatussa saliharjoittelussa?
-eri
YouTube on täynnä ilmaista ohjattua liikuntaa. Ennen sinne salille menoa tai sitä korvaamaan voi harjoitella todella tehokkaasti, ihan vaan sillä oman kehon painolla katsomalla noita videoita. On sekä ennen ja jälkeen videoita ihmistä ja treeneistä. Yksi suosituimmista on Chloe Ting, mutta on kymmeniä muita mistä valita. On painoilla ja ilman. On haasteita ja johonkin kehon osaan keskittyviä. On painonpudotukseen, kehonmuokkaukseen tai lihasten kasvattamiseen erikoistuneita videoita. Joten tuon ohjatun liikkunnan hinta on vain tekosyy. Koska sitä on saatavilla ihan ilmaisesti vaikka kuinka paljon.
Ja mikä parasta, kotona voit jopa treenata ihan ilman kenkiä, vaikka paljasjaloin jollei sukkiin ole varaa. Jopa alusvaatteisillaan, jos treenivaatteita ei ole. Niin ja noita videoita on jopa tehty heille, jotka treenaavat kerrostalossa. Hypyt on jätetty pois.
Otat sieltä jonkun 21 päivän haasteen ja seuraat sitä ja sen jälkeen tule kertomaan vieläkö tarvitset kuntosalin ohjattua liikuntaa?
Ja kyllä ne Lidlin 13€ lenkkarit ovat ihan tarpeeksi hyvät, että niillä voi tehdä sen päivittäisen kävelylenkin. Sen kun voi tehdä jopa farkuissa ja vaikka tavis kengissä, jos muuhun ei ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihoin kolmenkympin korvilla 20 kiloa vuodessa, vaikka treenasin paljon ja söin terveellisesti ts. käytännössä olin kisadietillä koko ajan. Kilpirauhasarvoni kuitenkin olivat koko ajan normaalit. Lääkäreiltä sain ohjeita lisätä liikuntaa ilman, että kukaan heistä tiedusteli, kuinka paljon liikun. En ole tähän päivään mennessä saanut lääkäreiltä mitään apua tai vastauksia ongelmaani, jonka olen itse päätellyt alkaneen käyttämistäni Suomessa laittomista lisäravinteista. Kun menen lääkärille, olen yksi läski muiden joukossa.
"Kalorit sisään, kalorit ulos" on uskonto, ei tiedettä. Suurimmalla osalla lääkäreistä ei ole mitään käryä uusimmasta lihavuustutkimuksesta. Jos lääkärit keskittyisivät moralisoinnin sijaan hoitamaan endokrinologisia ongelmia, ihmiset eivät tuntisi, että heitä tuomitaan lääkärin vastaanotolla.
Voi olla, että joitakin endokrinologisiakin tapauksia on, mutta 95 % ei sitä ole. Jos sinä olet tuo yksittäistapaus, se ei tarkoita, suurin osa väestöä olisi.
Suurimmalle osalle nuo Käypä hoito -suositusten mukaiset lihavuuden hoitovaihtoehdot ovat edelleen täysin valideja.
Ihmisellä on usein tarve etsiä erilaisia syitä ja oikoteitä asioille, jotka oikeasti vain vaativat rankkoja ja vaivalloisia elämäntapamuutoksia.
Oli vaikka mikä endokrinologinen tapaus, niin massaa ei ihmiseen tyhjästä kerry. Kyllä se kaikki on suusta sisään laitettava. Ja jos sitä laittaa vähemmän, kertyy sitä massaakin vähemmän.
Kerro mitä tulisi tehdä?
Kommenttiasi alempana kerrotaan, että elintaso on noussut.
Onko ruoka liian halpaa?
Tuo onkin hyvä kysymys, kymmenien vuosien aikana tuloista ruokaan menevä osuus pienentynyt, mutta nyt viimeisinä vuosina ruuan hinta on ollut nousussa. Ehkä koronan seurauksena on odotettavissa vieläkin selvempää kallistumista.
Ehkä väärän ruuan hinta on liian halpa. Ainakin joissain maissa on nähtävissä, että köyhimmät ovat lihavimpia. Tietysti me emme ole sellainen kehitysmaa, joihin halpaa sokeria ja limsaa ja teurasjätteitä rikkaammilta mailta dumpataan ruuaksi, mutta juuri köyhät meilläkin valittavat, että kevyt ruoka on liian kallista.
Toisaalta sitä halpaa rasvaista ja sokerista ruokaa voisi ostaa vähemmän ja satsata enemmän kasviksiin. Koska kokonaisenergian saati on se mikä ratkaisee. Ja eihän läheskään kaikki ns terveelinen ruokakaan ole kallista.
Kyllä minä verotuksella vaikuttaisin ruuan hintoihin sen terveellisyysvaikutuksen perusteella (vaikka luultavasti se on kiellettyä jonkun EU-lobbareiden takia), välillähän makeisveroakin kai yritettiin, mutta eihän sitten sujunut. Kun makeispatukoiden hintaa piti korottaa, niin teollisuus päätti tehdä kekseistä makeispatukoita veron välttääkseen.
Onkin mielenkiintoista seurata noita brittien pyrkimyksiä kansallisen ylipainoepidemian hallitsemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Aina sysätään se vastuu muille kun itse pitäisi laihduttaa.
Ohjeita on jokaiselle ihan ilmaiseksi jokapuolella.
Missä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä kohtaa kun yhteiskunta tulee vastaan esim. mahdollistamalla kaikille hyvät lenkkarit vaikka verovähennyksen tai liikuntatukiavustusten avulla, tarjoamalla hyvin halpaa ohjattua kuntosaliharjoittelua myös muille kuin eläkeläisille, laskemalla terveellisen ruoan ALVia ja korottamalla epäterveellisen ruoan verotusta, sekä vaatimalla kaikilta työnantajilta ajantasalla olevaa työhyvinvointisuunnitelmaa, jossa huomiodaan liikuntamahdollisuudet työajalla, ja tarjoamalla enemmän matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, niin voidaan ruveta aidosti keskustelemaan siitä, miksi jotkut eivät siltikään laihdu.
Huutonaurua. Jopa toimeentulotuella saa hyvät lenkkarit ostettua kunhan ei vaan käytä kaikkia rahoja kaljaan ja roskaruokaan
Joo. Toimeentulotuella saa ihan hyvät lenkkarit, jos jättää ruokaa ostamatta.
Et tosin kommentoinut mitenkään kirjoittajan muita ehdotuksia? Esim ohjattu kuntosaliharjoittelu on kaikkea muuta kuin edullista. Pitäisikö ihmisen olla esim kuukausittain viikko syömättä, että on varaa käydä ohjatussa saliharjoittelussa?
-eri
On huvittavaa kuinka sillä ei ole mitään merkitystä kuinka yksipuolista joku roskaruoka on, mutta kun aletaan puhumaan terveellisestä ruuasta, niin sitä ei voi syödä ellei se ole heti todella monipuolista.
Luulen, että vaikka söisi pelkästään porkkanaa, tomaattia, papuja, kaalia ja halvinta kalaa ja kanaa se on siltikin terveellisempää kuin roskaruoka ja halvempaa. Mutta jostain syystä dieetistä ei voi millään tehdä terveellisempää, ellei voi ostaa avokadoa, chiasiemeniä ja luomulihoja ja lohta.
Tuolla on ketjun alussa mainittu, että lihavuus on yhteiskunnan synnyttämä ilmiö. Se on totta. On turha syyttää yksilöä, jos hänelle ei anneta tilaisuutta korjata ruokavaliossaan sitä mikä on pielessä. Lisäksi yksilön syyllistäminen on väärin ja sivistymätöntä kiusaamista. Kunpa kiusaajat pakotettaisiin hoitoon (esim. psykoterapia), niin maailma olisi heti piirun verran parempi paikka.
Ruokavaliot pitää suunnitella nykyisin yksilöllisesti. Siinä ihminen itse on paras asiantuntija, olipa hän lihava tai laiha. Ei naapurin setä eikä joku vauvapalstan ääliökiusaaja.