Miksi miehet ei ota koskaan lapsia mukaan kun menevät
kaveria/kavereita tapaamaan mutta naisilla sitä vastoin on lähes aina lapset mukana kaveritapaamisissa?
Kommentit (43)
[quote author="Vierailija" time="06.07.2013 klo 23:33"]
[quote author="Vierailija" time="06.07.2013 klo 20:07"]
Tai sitten tekevät niin, että jos tapaavat kaveriaan, jolla on puoliso, jättävät lapsen tämän kaverin puolison niskoille silläaikaa kun juttelevat kaikessa rauhassa mukavia kaverinsa kanssa. T: nimimerkillä "kokemusta on"
[/quote]
Tämä on niin tuttua! Siksi minä sulkeudun omaan huoneeseen, kun miehelle tulee kaveri lapsineen. Ilmoitan, että ei saa häiritä ja sillä selvä. Muutaman kerran ei ole uskottu, että en katso lasten perään ja seurauksena on mm. murtunut ranne. Vieraalla lapsella siis, jota minä en katsonut velvollisuudekseni katsoa perään.
[/quote]
Tuttua myös täällä! Harrastan tuota toiseen huoneeseen vetäytymistä tyyliin "pitää tehdä töitä", mutta kahvittelevat miehet ovat lähettäneet nälkäiset ja/tai kyllästyneet pienokaiset hakemaan minulta apua. Normaaleja ja fiksuja miehiä, jotka pärjäävät lasten kanssa hyvin, mutta tuntuu että joukossa tyhmyys tiisistyy..
Jostain syystä rupesikin ihan hillittömästi naurattamaan tuo lapsen loukkaantuminen, sama tilanne voisi tapahtua myös meillä ja syy luonnollisesti olisi sen ainoan naisen.
Mitä ihmettä. Luinko oikein.
Otan itse kyllä lapseni mukaan aika useinkin kavereitani nähdessäni. Kalastellaan, käydään metsäreissuilla, mökillä, veneilemässä, urheilukilpailuissa ym. ym.
Minulle tämä on ainakin ihan luontevaa. Tosin kaverini ovat samanhenkisiä, joilla on samanikäisiä lapsia.
Meillä mies ottaa lapsia mukaan jos kaverilla on sopivan ikäisiä lapsia jolloin lapset leikkivät keskenään. Tai joskus muutenkin ja usein myös kaupassa käydessään pitää lapsia mukana.
Meillä mies ottaa lapsia mukaan jos kaverilla on sopivan ikäisiä lapsia jolloin lapset leikkivät keskenään. Tai joskus muutenkin ja usein myös kaupassa käydessään pitää lapsia mukana.
[quote author="Vierailija" time="06.07.2013 klo 23:59"]
- Koska vauva/taapero alkaa itkeä heti, kun näkee miehen kaverit tai muita vieraita ihmisiä eikä mies kestä kuunnella sitä itkua eikä halua tuhlata aikaansa lapsen lohdutteluun.
- Koska vaunujen/rattaiden kanssa ei pääse liikkumaan spontaanisti mihin tahansa kavereiden perässä, jos joku kaveri saisi päähänsä lähteä jonkun autolla paikkaan X. Mihin ne rattaat ja lapsen laittaisi, jos ei ole edes turvaistuinta...
- Koska jalkapallomatsia ei voi seurata rauhassa, jos pitäisi kiinnittää huomiota lapseenkin...
- Koska kohta on lapsen ruoka-aika (tekosyy! laiskuutta!), nukkumaanmenoaika (tekosyy! nukkua voi rattaissakin.)... lapsella on paljon kivempaa äidin kanssa (öööh? lapsen etu olla lähtemättä isän mukaan, koska se olisi LAPSELLE liian rasittavaa, pelottavaa...? seliseli...)
[/quot
Itse en ole koskaan nukuttanut lasta enkä nukuta vaikka olen kasvattanut lapseni aikuisiksi. Laitan ne sänkuun ja ne nukahtaa kun nukahtaa. Ei lapsia tarvitse koko ajan olla vahtimassa ja tekemässä kaikkea heidän puolestaan. Esikouluikäinen lapsi osaa syödä, pukea, käydä vessassa ja mennä nukkumaan ilman mitään vahtimista. Eikä ne leikeissäkään tarvitse aikuisia.
Mun mies kyllä ottaa lapsia mukaan kun menee kaveriaan tapaamaan. Tai jos on lasten kanssa kaupungilla, saattaa soittaa kaverin mukaan kaffelle. Harvoinhan tätä tapahtuu, kun pääasiassa tapaa kaveriaan yhteisessä liikuntaharrastuksessa viikoittain. Ei ole sellaista tarvetta muulle näkemiselle ja harrastukseen ei lapset halua mennä katseleen vierestä aikuisten pelejä.
[quote author="Vierailija" time="06.07.2013 klo 19:53"]
kaveria/kavereita tapaamaan mutta naisilla sitä vastoin on lähes aina lapset mukana kaveritapaamisissa?
[/quote]
Koska sitä lasta voisi joutua vahtimaan... Ja auta armias jos vauvalta tuleekin kakka! Tai vauvaa joutuu syöttämään tuttipullolla. Meillä mies ei voi mennä edes maitokauppaan lasten kanssa, koska joku voi nähdä. Paras oli se kun olin muutaman päivän pois, niin samat sotkut+vielä enemmän oli kotona kun palasin, lapset eivät olleet kertaakaan ulkona ja ensimmäisenä mies lähti kauppaan hakemaan maitoa, joka oli loppunut edellisenä päivänä. Ihme että lapset oli hengissä... Sen jälkeen ei ole lapset jääneet miehen hoiviin päivää pitemmäksi ajaksi.
Sekä minä että mieheni tapaamme kavereitamme tosi harvoin yksin (tai lasten kanssa). Sanoisin kuitenkin että mies on ottanut lapset mukaan tapaamaan kavereitaan useammin kuin minä. Vähän jopa tuntuu että miehen (työ)kaveriporukassa lapset on se "uusi Audi". Halutaan näyttää että minulla on tällaisetkin, eikö ole hienot? Miesten naamasta oikein näkyy se ylpeys, kun lapsia näytellään.
Muutenkin tuntuu että miehen kaveriporukassa ollaan lapsista (vauvoista) tosi innoissaan, vaikka työpaikka on erittäin miesvaltainen ja tekninen. Esim. työkaverin tuoretta vauvaa pitää päästä katsomaan pari päivää kotiinpääsystä ja vauvalahjakeräykseen tulee helposti useita satasia (kun taas meidän naisporukasta saadaan justa ja just jokunen kymppi).
nKyllä meillä mies ottaa lasta mukaan kaveritapaamisiin, mikäli tapahtuvat päiväsaikaan. Usein sopivat treffit johonkin ravintolaan tai toisen kotiin, jolloin lapsesta/lapsista helpompi huolehtia. Miehen ystäväpiiri on todella lapsirakasta, ja poikamme oikea silmäterä. Tulevat usein käymään lasta katsomaan, tuovat vaatteita ja lahjoja ja leikittävät lasta.
Syynä saattaa tosin olla se, että mies on kotoisin lapsirakkaasta kulttuurista..
[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 00:19"]
Koska sitä lasta voisi joutua vahtimaan... Ja auta armias jos vauvalta tuleekin kakka! Tai vauvaa joutuu syöttämään tuttipullolla. Meillä mies ei voi mennä edes maitokauppaan lasten kanssa, koska joku voi nähdä. Paras oli se kun olin muutaman päivän pois, niin samat sotkut+vielä enemmän oli kotona kun palasin, lapset eivät olleet kertaakaan ulkona ja ensimmäisenä mies lähti kauppaan hakemaan maitoa, joka oli loppunut edellisenä päivänä. Ihme että lapset oli hengissä... Sen jälkeen ei ole lapset jääneet miehen hoiviin päivää pitemmäksi ajaksi.
[/quote]
Mitä ihmettä? Miksi miestä ei saisi nähdä kaupassa lasten kanssa? Onko miehesi kotoisin jostakin sellaisesta kulttuurista, jossa lastenhoito kuuluu 100 % äidille (onko sellaisia edes)?
[quote author="Vierailija" time="06.07.2013 klo 23:09"]
Meillä mies ottaa lapsen aina mukaan. Meni sitten kavereille tai kauppaan. Minä en ota koskaan. Menen yksin. Vastarannankiiski olen, kun olen ihan erilainen, kuin normi av-mammuli :)
[/quote]
Eli olet pirttihirmu tyranni?
[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 00:19"]
Koska sitä lasta voisi joutua vahtimaan... Ja auta armias jos vauvalta tuleekin kakka! Tai vauvaa joutuu syöttämään tuttipullolla. Meillä mies ei voi mennä edes maitokauppaan lasten kanssa, koska joku voi nähdä. Paras oli se kun olin muutaman päivän pois, niin samat sotkut+vielä enemmän oli kotona kun palasin, lapset eivät olleet kertaakaan ulkona ja ensimmäisenä mies lähti kauppaan hakemaan maitoa, joka oli loppunut edellisenä päivänä. Ihme että lapset oli hengissä... Sen jälkeen ei ole lapset jääneet miehen hoiviin päivää pitemmäksi ajaksi.
[/quote]
Miksi joku menee tekemään tollasen miehen kanssa lapsia?!
[quote author="Vierailija" time="06.07.2013 klo 23:40"]
No mulla taitaa olla maailman paras mies! Me ollaan oltu tasan samanarvoisia siitä asti kun lapsi synty.
Mies ottaa lapsen (nyt 3v.) mukaan kavereille. On ottanut jopa golfkentälle!!
Molemmat tapaa ihan yhtälailla kavereita lapsen kanssa tai ilman.
Ja mun mielestä on paljon miehekkäämpää viettää aikaa oman lapsen kanssa kuin maata sohvalla tai pelata änäriä ja kitata kaljaa!
[/quote]
Saattaa kaverilla olla hermot aika kireellä jos tota on jatkunu jo kolme vuotta. Ihme on jos seuraavan kolmen vuoden päästä ootte viel yhdessä, miehen on pakko nostaa kytkintä tai muuten se tulee hulluksi tuollaisessa menossa.
Useimmat miehet ymmärtävät, että heidän kaverinsa ovat heidän kavereitaan, eivät lapsen. Kun tapaan ystäviäni, olen kiinnostunut juuri heidän seurastaan, ja lapsen läsnäolo on minulle yhdentekevää tai jopa häiriöksi. Totta kai lisääntyminen muuttaa toisen elämäntilannetta, mutta miehet ovat keskimäärin paljon naisia parempia säilyttämään omaan minuutensa tämän muutoksen keskelläkin.
Ymmärrän, että lisääntyneen elämäntilanne on peruuttamattomasti muuttunut, mutta ole kuitenkin ensisijaisesti kiinnostunut tapaamaan ystävääni enkä hänen lastaan. Lapset eivät ole minusta kovin mielenkiintoisia.
Meillä menee molemmat lasten kanssa ja ilman, sama koskee lähipiiriä = n. 8 perhettä.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 10:07"]
[quote author="Vierailija" time="06.07.2013 klo 23:40"]
No mulla taitaa olla maailman paras mies! Me ollaan oltu tasan samanarvoisia siitä asti kun lapsi synty.
Mies ottaa lapsen (nyt 3v.) mukaan kavereille. On ottanut jopa golfkentälle!!
Molemmat tapaa ihan yhtälailla kavereita lapsen kanssa tai ilman.
Ja mun mielestä on paljon miehekkäämpää viettää aikaa oman lapsen kanssa kuin maata sohvalla tai pelata änäriä ja kitata kaljaa!
[/quote]
Saattaa kaverilla olla hermot aika kireellä jos tota on jatkunu jo kolme vuotta. Ihme on jos seuraavan kolmen vuoden päästä ootte viel yhdessä, miehen on pakko nostaa kytkintä tai muuten se tulee hulluksi tuollaisessa menossa.
[/quote]
ööö.. selitätkö tarkemmin minkälaisessa menossa?
Jos sun ainut tapa on saada pidettyä mies itelläs on antaa sen luuhata missä sattuu ja passata sitä kun se pelaa sitä hemmetin änäriä, niin kyllä siitä ollaa huterammalla pohjalla kun meillä!
Meillä tällainen on jatkunut jo 5 vuotta, eikä mies vaikuta kovin kireältä. En minäkään, vaikka olen toiminut samoin. Onko muuten joku peruste sille, miksi äidille ja isälle pitäisi olla eri "vaatimukset" lastenhoidossa?
Hankala miehen olisi ollut esim. hoitovapaalla ollessaan keskellä päivää lähteä ilman lapsia tapaamaan myös hoitovapaalla olevia kavereitaan, joilla lapset mukana :D
Ilman lapsia siis tehdään molemmat tasapuolisesti kaikenlaista. Itse asiassa myös pelataan ja juodaan kaljaa.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 10:07"]
[quote author="Vierailija" time="06.07.2013 klo 23:40"]
No mulla taitaa olla maailman paras mies! Me ollaan oltu tasan samanarvoisia siitä asti kun lapsi synty.
Mies ottaa lapsen (nyt 3v.) mukaan kavereille. On ottanut jopa golfkentälle!!
Molemmat tapaa ihan yhtälailla kavereita lapsen kanssa tai ilman.
Ja mun mielestä on paljon miehekkäämpää viettää aikaa oman lapsen kanssa kuin maata sohvalla tai pelata änäriä ja kitata kaljaa!
[/quote]
Saattaa kaverilla olla hermot aika kireellä jos tota on jatkunu jo kolme vuotta. Ihme on jos seuraavan kolmen vuoden päästä ootte viel yhdessä, miehen on pakko nostaa kytkintä tai muuten se tulee hulluksi tuollaisessa menossa.
[/quote]
Kauheita kertomuksia!! Vastaakohan tähän vain ne, joilla on tuollaiset virattomat kuvatukset miehinä?? Mun kokemuksen mukaan homma ei kyllä mene noin, vaan miehet kuskaavat lapsia myös mukanaan. Oma mies ottaa lapset mukaan, jos menee kaverilleen, jolla on samanikäiset muksut eikä siellä ole toisen perheen nainen tosiaan vahtimassa. Tällaisia paikkoja on käytännössä neljä ja just mietti että soittaisko huomenna viidennelle, jota harvemmin tapaa ja tekisi treffit leikkipuistoon, kun heillä poika alkaa olla siinä iässä että varmaan jo käyvät puistoissa. Tunnen osan noista viidestä miehestä / perheestä ja välillä toki kyläillään perheenäkin, mutta usein myös vaan äijät ja muksut tekee jotain.
Kauppaan mies ottaa lapsen usein, nytkin pyörivät tuolla pihalla pyörien kanssa harjoittelemassa. Sama homma on esim. rivaripihamme miesten kanssa, paljon ne on juuri isejä, jotka hengaavat lasten kanssa pihalla.
Missä maailmassa te oikein elätte - vai missä MINÄ?? Vaikuttaakohan koulutus ja ikä? Me ollaan kaikki vähän vanhemmalla iällä (30-37 v ) ikäisinä lapset saaneita ja korkeasti koulutettuja. nyt siis lähempänä neljää- kuin kolmeakymppiä ja tuntuu absurdilta ajatella, etä jonkun mies häpeilisi näyttäytyä kaupassa lapsensa kanssa... : D
[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 19:05"]
Kauheita kertomuksia!! Vastaakohan tähän vain ne, joilla on tuollaiset virattomat kuvatukset miehinä?? Mun kokemuksen mukaan homma ei kyllä mene noin, vaan miehet kuskaavat lapsia myös mukanaan. Oma mies ottaa lapset mukaan, jos menee kaverilleen, jolla on samanikäiset muksut eikä siellä ole toisen perheen nainen tosiaan vahtimassa. Tällaisia paikkoja on käytännössä neljä ja just mietti että soittaisko huomenna viidennelle, jota harvemmin tapaa ja tekisi treffit leikkipuistoon, kun heillä poika alkaa olla siinä iässä että varmaan jo käyvät puistoissa. Tunnen osan noista viidestä miehestä / perheestä ja välillä toki kyläillään perheenäkin, mutta usein myös vaan äijät ja muksut tekee jotain.
Kauppaan mies ottaa lapsen usein, nytkin pyörivät tuolla pihalla pyörien kanssa harjoittelemassa. Sama homma on esim. rivaripihamme miesten kanssa, paljon ne on juuri isejä, jotka hengaavat lasten kanssa pihalla.
Missä maailmassa te oikein elätte - vai missä MINÄ?? Vaikuttaakohan koulutus ja ikä? Me ollaan kaikki vähän vanhemmalla iällä (30-37 v ) ikäisinä lapset saaneita ja korkeasti koulutettuja. nyt siis lähempänä neljää- kuin kolmeakymppiä ja tuntuu absurdilta ajatella, etä jonkun mies häpeilisi näyttäytyä kaupassa lapsensa kanssa... : D
[/quote]
Mä oon sun kanssas täysin samaa mieltä. Olen siis se jolla on maailman paras mies :D
Mä taidan elää sun kanssa siellä samassa maailmassa ;) Erona vaan se, että me ollaan kakskymppisinä lapsen saaneita, eikä kummallakaan ole kuin opistotason koulutus (silti perheen vuositulot on on lähempänä 100 kuin 50 tuhatta)
- Koska vauva/taapero alkaa itkeä heti, kun näkee miehen kaverit tai muita vieraita ihmisiä eikä mies kestä kuunnella sitä itkua eikä halua tuhlata aikaansa lapsen lohdutteluun.
- Koska vaunujen/rattaiden kanssa ei pääse liikkumaan spontaanisti mihin tahansa kavereiden perässä, jos joku kaveri saisi päähänsä lähteä jonkun autolla paikkaan X. Mihin ne rattaat ja lapsen laittaisi, jos ei ole edes turvaistuinta...
- Koska jalkapallomatsia ei voi seurata rauhassa, jos pitäisi kiinnittää huomiota lapseenkin...
- Koska kohta on lapsen ruoka-aika (tekosyy! laiskuutta!), nukkumaanmenoaika (tekosyy! nukkua voi rattaissakin.)... lapsella on paljon kivempaa äidin kanssa (öööh? lapsen etu olla lähtemättä isän mukaan, koska se olisi LAPSELLE liian rasittavaa, pelottavaa...? seliseli...)