Voisiko joku sanoa minulle jotain kaunista
En ole äiti eikä minulla ole miestä eikä oikein ystäviäkään. Olen kesälomalla ja ainoa puhekumppanini on kaupan kassa jolle sanon hei ja kiitos. Töissä minua välillä kehutaan tyylin "oletpa ollut nopea" tai "hyvin tehty" jolloin tunnen itseni tärkeäksi ihmiseksi. Voisiko joku piristää päivääni ja sanoa minulle jotain kaunista?
Kommentit (20)
Höh, olisipa kiva tuntea sinut, ystäviä ei ole koskaan liikaa! Tuli ihan harmi puolestasi.
Olet lomasi ansainnut! Nauti, hemmottele itseäsi, käy pyörälenkillä, osallistu johonkin yhteistapahtumaan, jos tunnet olon yksinäiseksi, avaa suu ja juttele. Monet ilahtuvat, kun joku juttelee heidän kanssaan. Tee vaikka lenkkejä ympäristössä ja sano ihmisille kohteliaisuuksia. (Kaunis kesämekko, onpa suloinen lapsi tms.) Ilahduta muita niin saat iloa itsekin!
Itse toivoisin, että rinnalla olisi ihminen joka sanoisi: rauhoitu, ei ole mitään hätää. Kuin äiti lohduttaisi lastaan.
Mäkin tunsin aiemmin olevani aina se, jolle kukaan ei juuri puhunut.
Nykyään mulla on ihana mies, kaksi ihanaa lasta ja ihmisiä ympärillä jotka haluavat olla ystäviäni. Ikävä kyllä minulla on huonosti aikaa ystäville.
En koskaan tajunnut kuinka vaikeasti lähjetyttävä olin. Mielestäni olisn ihan tavallinen, samanlainen kuin muutkin seurasssa, mutta nyt jälkeenpäin olen tajunnut kuinka tylsä olin. En juuri puhunut kenellekkään (vastaukset kysymyksiin ei ole juttelua) vaikka yritinkin porukoissa hengailla. Miessuhteenikin tyrin ennen kuin ne ehtivt alkaakkaan tylyllä käytökselläni. Mutta en itse nähnyt sitä. Luulin, että en ole tarpeeksi kaunis tms.
En osaa neuvoa, miten päästä irti tuosta muuten kuin lakkaamalla keskittynmästä itseensä ja siihen mitä muut sinusta ajattelevat. Tuo työ kommenttisi mielestäni paljasti kuinka paljon sinäkin pidät siitä, että muut pitävät sinusta. On kuitenkin paljon helpompi pitää jostakin, kun hän ei sitä kipeästi janoa.
Toivottavasti tämä oli kauniisti sanottu, ainakin ajatuksena oli tukea sinua, koska olet varmasti ihana tyyppi!
Kiitos kauniista vastauksista. Enää ei tunnu niin yksinäiseltä:-) Alkoi itkettämään.
Hymyä päivääsi! :) Ja eipä ole mullakaan juuri ystäviä, itseasiassa yksi ainokainen...kavereita/tuttuja on paljon, mutta ei oikein sellaisia jolle vois pirauttaa..jos ei omaa äitiä lasketa :D Lapsiakin on liuta..Näin kesäisin on jotenkin yksinäistä, kun kaikki lomailee ja minä oon kotipiirissä muksujen kanssa ja mies on töissä.. No, koiran kanssa kulkiessa tulee turistua ihmisten kanssa. Aika vaikea on näin nelikymppisen hankkia ystäviä..
Onko perhettä; vanhempia, sisaruksia? Jos on, tapaa heitä tai soita. Jos ei tosiaan ole ketään, niin voisitko aloittaa jonkin harrastuksen, josta saisit edes hyvänpäiväntuttuja? Tai miten olisi vapaaehtoistyö; tapaisit yksinäisiä vanhuksia tai auttaisit maahanmuuttajia? Olet varmasti ihana ihminen, jonka seurasta moni olisi kiitollinen!
[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 12:11"]
sano ihmisille kohteliaisuuksia. (Kaunis kesämekko, onpa suloinen lapsi tms.) Ilahduta muita niin saat iloa itsekin!
[/quote]
Miksi ihmisen pitäisi valehdella? Lapset ovat rumia.
Nauti lomastasi, eikö olekin ihanaa, kun aurinko paistaa?
[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 12:28"]
[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 12:11"]
sano ihmisille kohteliaisuuksia. (Kaunis kesämekko, onpa suloinen lapsi tms.) Ilahduta muita niin saat iloa itsekin!
[/quote]
Miksi ihmisen pitäisi valehdella? Lapset ovat rumia.
[/quote]
No niin, aurinkoa ja pusu sunkin päivääsi, kyllä se siitä suttaantuu!
Vanhemmat minulla on joita säännöllisesti tapaan. Harrastan aktiivisesti liikuntaa. Olen sosiaalisesti kömpelö ja hiukan ujo. Kerään rohkeutta mennä juttelemaan vieraille ihmisille. Tämä viestiketju antoi sitä hitusen lisää. Kiitos siitä teille. T.ap
Ihana aloitus!
Laita piristävää musiikkia itsellesi soimaan. Taidanpa tehdä myös itse saman...
Aurinkoista päivää!
[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 12:43"]
Vanhemmat minulla on joita säännöllisesti tapaan. Harrastan aktiivisesti liikuntaa. Olen sosiaalisesti kömpelö ja hiukan ujo. Kerään rohkeutta mennä juttelemaan vieraille ihmisille. Tämä viestiketju antoi sitä hitusen lisää. Kiitos siitä teille. T.ap
[/quote]
Rohkeasti vaan juttelemaan! Pääsääntöisesti ihmiset ilahtuu aina kun joku alkaa juttelemaan (tottakai on niitä mörrimöykkyjä jotka ei halua kontaktia mutta eipä niillä sitten ole väliäkään). Itsekin olen ujo ja hiljainen, aloitin 2v sitten kuntokeskuksessa treenaamisen ja löysin sitä kautta iavan mahtavan kaveriporukan, nyt meitä on 12 hengen sakki ja meillä on illanviettoja ja kaikennäköistä hauskaa. Ala vaan jutustelemaan, voit löytää vaikka minkalaisia ihania hengenheimolaisia! Tsemppiä!
Annan kannustusta siitä, että osaat pyytää mitä tarvitset. Sitten kun sinulla jossain vaiheessa tulee olemaan ystävä tai parisuhde, tämä taito on kullanarvoinen.
Kannustan työskentelemään terveen itsearvostuksesi nostamiseksi. Se usein säteilee ulospäin ja tekee ihmisestä helposti lähestyttävän.
Ja toivotan sinulle onnellisia hetkiä elämääsi. Niitä, joita et etukäteen vielä osaa odottaakaan.
Olet ainutlaatuinen, kukaan toinen ei ole juuri niin kuin sinä. Aivan erityinen!
SINÄ olet ihana ihminen! Ihan varmasti. Se on jo hienoa, että olet tunnistanut "ongelmasi". Olisiko jokin uusi harrastus mahdollinen? Sieltä voisi saada kavereita. On helppoa tietysti sanoa, mutta ole rohkea ja lähde kotipesästä koettamaan:).
5p
perspano päivässä pitää pukamat poissa
kukkanen :)