Lue keskustelun säännöt.
Puristin vatsani mustelmille
28.06.2013 |
Että niin paljon arvostan löysää itseäni! 165 cm ja 65kg. Olen yhtäkkiälihonut ja löystynyt ja en siedä itseäni YHTÄÄN enää.
Mihinkään en enää kehtaa mennä.
Vihaan liikuntaa ja syön viikolla aika monipuolisesti ja terveellisesti.
Ihana elämä... :/
Kommentit (7)
Tuli hyvä mieli : ) Olen 177 ja 68 ja ei tunnu enää yhtään läskiltä teidän rinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ap, tiedän niin miltä susta tuntuu, olin samoissa mitoissa pari vuotta sitten ja inhosin sitä löllöä :p
Tosta ei tarvitse ottaa kuin 5 kiloa pois ja ne pahimmat löllykät on poissa. Viisi vaivaista kiloa! Vaihda herkut hedelmiin ja pienennä annoskokoa. Siinä se. Mulla meni viiden kilon kadottamiseen kolmisen kuukautta tuolla menetelmällä. Ekat kolme viikkoa roikuin miehen jalassa ja vaadin hakemaan herkkuja kaupasta mutta eipä hakenut, ei :D
Nyt paino on vaihdellut 56-60 kilon välillä. Aina kun alkaa kutosella, otan itseäni niskasta kiinni. TSEMPPIÄ! Sulla on tosi pieni työ edessä verrattuna moneen muuhun!
Mä haaveilen pääseväni takaisin noihin mittoihin. Nyt on tullut vajaa kymmenen kiloa ylimääräistä. 65 ois mulle just passeli.
Mul on nyt raskauden jälkeen mitat 167/72 ja inhoan tätä.. en kyllä ollut ennen rskauttakaan mitenkään hoikka, ekalla neuvolakäynnillä kun odotin esikoista painoin 66kg mutta kiloja tuli raskausaikana vain 6, ja ne jätin synnärille. Kun toista aloin odottamaan painoin 62kg... Synnytyksestä on nyt 9vko ja kiloja nyt minulla tosiaan 72, ja en kestä katsoa itseäni peilistä, ja tekisi mieli photoshopata itseäni pois jokaisesta kuvasta mitä ristiäisissä otettiin.... En tunne itseäni näin isoksi, enkä osaa pukeutuakaan kun en tajua miten iso olen ennen kuin näen itseäni taas peilistä =/
Minulla on vain ongelmana nivelvaivat, joiden takia en juurikaan harrasta kävelyä jne mikä olisi lasten kanssa helppoa, mulle sopivin liikuntamuoto on uinti mutta se on nyt vähän vaikeaa toteuttaa tissitakiaisen takia, rannalle pääsen aina kun joku tulee seurakseni että voi valvoa lapsia ja minä saan uida, eli ei kovin usein... Mutta syksyllä tuo vauva toivottavasti jo jaksaisi olla ilman minua jo niin pitkiä aikoja että pääsisin taas uimahallille uimaan ja vesijuoksemaan, jos ensi kesänä jo olisin edes vähän hoikempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
:D miten te jaksatte valittaa. tehkää jotain
Ei jaksa tehdä enää, kun vihaa itseään jo niin paljon.
165/65