Jos joku henkilä on käyttäytynyt törkeästi sinua kohtaan,

Riippuu tilanteesta.

Enimmäkseen jätän tuollaiset ihmiset syrjään elämästäni. Turha odottaa kutsuja mukaan hauskanpitoon tai mukaan juhliin. En vastaa puhelimeen, tervehdin lyhyesti ja muodollisesti. Voisi olla puolituttu tai kaveri, jonka kanssa ei oikein synkkaa. Sukulainen, sekku, käly.

Jos on kyse jostakusta, jonka kanssa on "pakko" tulla toimeen kuten äiti tai esimies, nousen asioiden yläpuolelle. Olen kuin hän ei hetkauttaisi minua.

Jos ihmisen kanssa on jatkettava elämää myös tunnetasolla terveesti, on tarpeen keskustella k ja tehdä paljonkin töitä vaikka terapeutin avulla.. Puhua siitä mikä loukkasi ja kuinka en tahdo kokea sellaista enää. Tällainen voisi olla oma mies tai lapsi.

Pyyhin hänet mielestäni, kohtelen kuin ventovierasta. En alennu typerysten tasolle. Jos on pakko olla tekemisissä, olen tavallisen kohtelias.

Minulle tuollainen henkilö on ihminen, jonka kanssa minun ei ole pakko olla tekemisissä, mutta saatan tavata hänet usein, ellen välttele tarkoituksella. -ap

up

Jos ei ole "pakko" olla tekemisissä, käyttäydyn kuin ko. tyyppi olisi ilmaa. Pakko on olla tekemisissä lähisukulaisten kanssa ainakin joskus, muut suljen pois elämästäni.

Minulla on niin surkea itsetunto, että en ole pitkään aikaan mennyt samoihin paikkoihin, joissa käy henkilö joka on suhtautunut minuun todella väheksyvästi ja on kävellyt ylitseni törkeästi. Kaikkea tapahtui. Hän teki väärin, minä en, mutta silti minä luikin pakoon.

En koskaan välttele niitä paikkoja missä voisi törmätä. Jos käy niin että törmätään, riippuu henkilöstä miten suhtaudun.

Esim. eräs sukulainen levitteli minusta ja perheestäni valheellisia juttuja kaveripiirissä. Sen jälkeen katkaisin yhteydenpidon kokonaan, mutta tervehdin lyhyesti esim. kaupassa ja jatkan vain matkaa. Jos sukujuhlissa alkaa mukamas jutustelemaan, vastaan erittäin ympäripyöreästi niin että hetken kuluttua ymmärtää  etten aio keskustella hänen kanssaan. Sukulaisten vuoksi yritän esittää näennäisen asiallisia välejä.

Aiemmin oli hyvä kaveri erään miespuolisen työkaverin kanssa. Sitten eräässä illanvietossa (tuttavapiirin kanssa, paikalla siis muitakin) tuo mies yritti väkisin (ymmärrätte varmaan mitä). Sen jälkeen en ole puhunut hänen kanssaan sanaakaan mistään muusta kuin työasioista. Silloinkin yritän järjestää että joku muu työkaveri hoitaisi asian hänen kanssaan. Tervehdin vain työpaikalla nyökkäyksellä, en koskaan vapaa-ajalla.

saatan väliaikaisesti vältellä kunnes saan koottua itseni mutta pidemmän päälle, kun ja jos olen prosessoinut, että tyyppi loukkasi tahallisesti ja hän teki rumasti, eikä ole pyytänyt anteeksi, hän on minulle ilmaa.

Jos kyseessä lähisuku, pidän viileän asialliset välit, ei koskaan henkilökohtaisuuksia, jutellaan ihan yleisesti ja vältän koskaan kertomasta mitään mikä voisi tulla takaisinpäin jossain muodossa.

Jos tyyppi joku random jonka kanssa ei pakko olla, en näe kiusaajaa/öykkäriä/tahallisesti loukaavaa.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2013 klo 19:29"]

vältteletkö häntä vai oletko kuin häntä ei olisikaan etkä suostu "menemään karkuun"? Kumpi sinusta on parempi ratkaisu toimia oman mielenrauhan takia ja myös siksi, ettei se loukkaaja saa ns. voitontunnetta? (723Todellinen tai kuvitteellinen tilanne)

[/quote]

Koitan viimeiseen saakka saada asiat korjattua. Minä en jaksa alkaa pakoilla ja pelleillä. Minusta asiat kuuluu käsitellä. Jos itse satutat jotakuta niin etkö koita parantaa asiaa? Entä jos joku tekee väärin ja tahtoisi tehdä sovinnon niin miksi et anna siihen mahdollisuutta?

Oletko ajatellut että oletko kaikille tuollainen vai teetkö noin vain osalle? Koska voit? Koska tahdot vaan osoittaa jonkun pointin? Entä jos sinulle joku olisi tuollainen? Vai onko tuo opittu tapa?

Lähiomaisille annan anteeksi. Työkaverin kanssa muodollinen. Erään naapurin ohitan kuin olisi ilmaa. Johtuu loukkauksen asteesta miten toimin.