Jos miehesi ei osaa ostaa makuusi olevaa korua

Olisin hiljaa. Eikä mies huomaisi pidänkö niitä.

Toisaalta en ole saanut koruja lahjaksi, jos nyt mitään muutakaan.

Seuraavalle kerralle yrittäisin vihjailla että "nämä on ihanat" tai jotain.

Ainoa asia mikä minua harmittaisi siinä korussa josta en tykkää että mahdollisesti iso raha mennyt hukkaan.

Ei voi olla niin tärkeä asia :| 

Mies osaa ostaa koruja, joista pidän, koska pitää korvansa auki. Tiedän, miten vaikeaa miehen on ostaa lahjoja, joten pitkin vuotta aina katson jotakin korua tmv. ja sanon miehelle, että se on kaunis, tai että tarvitsisin jonkin tietyn tavaran. Ja jos ostaisikin jonkun korun josta en pidä, voisin sen hänelle suoraan sanoa, eikä hän siitä loukkaantuisi.

Kittäisin lahjasta, mutta jatkossa kertoisin mistä tykkään.

Jos haluat jonkin korun niin osta se itse tai kerro miehellesi, mitä haluat. En tajua, miksi ihmiset ehdoin tahdoin tekevät elämästään vaikeaa odottamalla toisilta ajatusten lukemista.

Eipä ole mies ostanut koruja vihkisormuksen jälkeen. Silloinkin siinä piti hänen mielestään olla timantti, ja kun rahat riitti vain pikkuruiseen timanttiin niin sen piti olla muuten suuren näköinen. Ja ruma. 

Että hyvä näin. En muutenkaan välitä koruista. 

Eikö nyt kukaan tartu siihen, että ne värikkäät, roikkuvat ja näyttävät käsityönä tehnyt korut vasta tanttoja onkin?

Itse tein itselleni sivuston, jossa on koruja joista tykkää. Jos mies haluaa ehdottomasti ostaa minulle jonkun korun (olen tosin sanonut, ettei missään nimessä tarvitse, mutta jos haluaa...) niin voi katsoa sieltä.

En oikein ymmärrä nykypäivänä miksi naiset ei ihan suoraan vaan sano, että tästä ja tästä tykkään ja laita nettiin tyyliin kuvia, että osta näitä jos haluat sen sijaan, että miesten pitää kyetä päättelemään itse mistä tykkäät.

Saanko uteliaisuudeesta kysyä, että mitä sinä hankit lahjaksi vuosipäivänänne miehellesi? - Ja hän oli lahajastasi erinomaisen kiitollinen, vai kuinka?  

Sano sille, että arvostat lahjaa, mutta eivät ole tyyliäsi. Pyydä, että voisitte yhdessä käydä vaihtamassa korut mieluisempaan. Mitä sinä ostit muuten miehelle vuosipäivälahjaksi? Tykkäsikö hän lahjastasi?

Niin että miehen pitää lukea ajatuksia? 

Kerropa kuule miehelle, että ei tarvitse ostaa mitään lahjoja enää koskaan. Ai niin, se ei käy koska olet naisena automaattisesti materialisti ja miehen rahojen kanssa yhdessä. 

Jos koru on kallis, kysyn mieheltä voitaisiinko käydä vaihtamassa se johonkin toiseen. Mielestäni on ok, sillä raha menisi rumassa korussa hukkaan. Jos ei ole kallis kiitän ja yritän arvostaa lahjaa. Seuraavan merkkipäivän lähestyessä näytän kultasepänliikkeen ikkunasta tai korukuvastosta, millaisista koruista tykkään. Jos korulahjat menevät mieheltä tästä huolimatta aina mönkään, pyydän ettei ostaisi koruja vaan jotakin muuta lahjaksi.

Vierailija kirjoitti:

Sano sille, että arvostat lahjaa, mutta eivät ole tyyliäsi. Pyydä, että voisitte yhdessä käydä vaihtamassa korut mieluisempaan. Mitä sinä ostit muuten miehelle vuosipäivälahjaksi? Tykkäsikö hän lahjastasi?

Tai siis ajatusta lahjan takana tarkoitin, mutta että koruvalinta ei nyt osunut.

Tottakait otan sen ilolla ja raukaudella vastaan ja kiitän kauniisti. Ja myös käytän, sillä jo kotona opetettiin, ettei lahjahevosen suuhun katsota. Ja toiseksekseen, mikä minä olen luulemaan, että vain minun kauneus ja tyylitajuni olisivat ne ainoat ja oikeat.

Ja sitäpaitsi sain mieheltäni lahjaksi korvakorut, ei ne silloin oikein miellyttänyt silmääni, mutta sain niistä hurjan paljon kehuja ystäviltä ja työkavereilta, miten kauniit ovat. Onneksi en itse niitä näe, kun ovat korvassa.

Ja kyllähän ihmisen maku ja tyylitaju muuttuu jatkuvasti, ainakin pitäisi, jolloin rumastakin voi tulla kaunis.

Vierailija kirjoitti:

Itse tein itselleni sivuston, jossa on koruja joista tykkää. Jos mies haluaa ehdottomasti ostaa minulle jonkun korun (olen tosin sanonut, ettei missään nimessä tarvitse, mutta jos haluaa...) niin voi katsoa sieltä.

En oikein ymmärrä nykypäivänä miksi naiset ei ihan suoraan vaan sano, että tästä ja tästä tykkään ja laita nettiin tyyliin kuvia, että osta näitä jos haluat sen sijaan, että miesten pitää kyetä päättelemään itse mistä tykkäät.

Mutta onko se enää lahja, eikö tuo kuulosta tilaukselta josta puuttuu täysin lahjan yllätyksellisyys ja tunteettomuus. Minusta parasta on mitä lahjapaketista paljastuu, ei niinkään onko siitä taloudellista etua tai hyötyä. Ihan sama kuin itse ostaisi lahjan itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tein itselleni sivuston, jossa on koruja joista tykkää. Jos mies haluaa ehdottomasti ostaa minulle jonkun korun (olen tosin sanonut, ettei missään nimessä tarvitse, mutta jos haluaa...) niin voi katsoa sieltä.

En oikein ymmärrä nykypäivänä miksi naiset ei ihan suoraan vaan sano, että tästä ja tästä tykkään ja laita nettiin tyyliin kuvia, että osta näitä jos haluat sen sijaan, että miesten pitää kyetä päättelemään itse mistä tykkäät.

Mutta onko se enää lahja, eikö tuo kuulosta tilaukselta josta puuttuu täysin lahjan yllätyksellisyys ja tunteettomuus. Minusta parasta on mitä lahjapaketista paljastuu, ei niinkään onko siitä taloudellista etua tai hyötyä. Ihan sama kuin itse ostaisi lahjan itselleen.

itse vihaan yllätyksiä, varsinkin kun harva osaa ostaa juuri sellaista mistä itse tykkää. Ja onhan se lahja, koska mies on valinnut nimenomaan koruista joista tykkään minulle mieluisan.

Itse lopetin ostamassa vaimolle yhtään mitään lahjoja sen jälkeen kun ostin Pandora-käsikoruun sellaisen uuden ripustimen. Vaimon mielestä se oli "liian kulmikas" ja kiukutteli, että ei saanut kivaa lahjaa.

Siitä eteenpäin meillä ostetaan lahjaksi jotain yleishyödyllistä tai lahjakortteja niin saa ostaa itselleen sitten niillä sellaisen tavaran kuin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tein itselleni sivuston, jossa on koruja joista tykkää. Jos mies haluaa ehdottomasti ostaa minulle jonkun korun (olen tosin sanonut, ettei missään nimessä tarvitse, mutta jos haluaa...) niin voi katsoa sieltä.

En oikein ymmärrä nykypäivänä miksi naiset ei ihan suoraan vaan sano, että tästä ja tästä tykkään ja laita nettiin tyyliin kuvia, että osta näitä jos haluat sen sijaan, että miesten pitää kyetä päättelemään itse mistä tykkäät.

Mutta onko se enää lahja, eikö tuo kuulosta tilaukselta josta puuttuu täysin lahjan yllätyksellisyys ja tunteettomuus. Minusta parasta on mitä lahjapaketista paljastuu, ei niinkään onko siitä taloudellista etua tai hyötyä. Ihan sama kuin itse ostaisi lahjan itselleen.

Minä ja mieheni hankimme toisillemme lahjat jouluna ja synttärinä. Se ei ole yllätys kummallekaan. Molemmat myös haluamme että lahja on toiselle mieluinen. Siksi minusta on ihan fiksua esittää toiveita. Yllätys on sitten se, mikä niistä toiveista toteutuu. Joskus ostamme toiselle jotainsellaista mitä tiedämme hänen toivovan myös ihan yllättäen, ilman varsinaista syytä. Silloin yllätys on paitsi se itse lahja, myös se että saa lahjan.

Olemme toki molemmat siinä mielessä käytännönläheisiä tyyppejä, ettemme tahdo turhaa krääsää, jolla ei tee mitään tai joka jää käyttämättä. Ihmiset ovat erilaisia ja eri ihmisille sopii erilaiset systeemit. Minä otan mieluummin itseäni miellyttävän korun, tuoksun tai kirjan kuin sellaista mikä ei miellytä tai kiinnosta.

En ole oikein ikinä tajunnut, miksi puolisolle ostellaan koruja lahjaksi. Kuulostaa että käytäntö olisi lähtöisin ajalta, jolloin naisella ei voinut olla omaa rahaa, ja korut oli yksi tapa naisella olla jotain omaa omaisuutta. Mutta nykyisinhän tilanne on toinen. Erityisen outoa korujen ostaminen lahjaksi on minusta silloin, kun on käytännössä yhteinen talous. Itse ainakin tykkään ostaa korut itse, ja lahja voisi olla sitten jotain mikä tuntuu henkilökohtaisemmalta. Itselleni korut kun ovat tosiaan vain asuste.

Mutta en kyllä pitäisi koruja, jotka eivät ole omantyylisiä. Ehkä jotenkin kohteliaasti sanoisin siitä, ja kenties ne voisi käydä vaihtamassa paremmin itselle sopiviin. Ikävä tilanne toki, jos kumppanin ostama lahja menee pieleen. Mutta minusta se ei ole kovin olennaista, osaako mies ostaa oikeanlaisia koruja. Itse en edes toivoisi huomioimista ja rakkauden osoittamista ostamisen kautta vaan jotenkin muuten.

Jos koru on makuni mukainen: 10p ja papukaijamerkki.

Jos koru ei ole tyyliini: kiitän kuitenkin ja yritän keksiä, millaisiin vaatteisiin voisin yhdistää sen (joskus on jopa hyvä saada inspiraatiota oman laatikon ulkopuolelta), tai vähintään sitä voi käyttää muistona kys henkilöstä, yhteisillä treffeillä jne.