En vieläkään tiedä mitä tekisin isona! N30

Kolmenkympin kriisi iski tosissaan. On yliopistotutkinto (humanistinen, en edes halua työllistyä alalle) mutta teen duunarihommia, pätkätöitä aina vaan. Asun vuokralla Helsingissä, mies on mutta lapsia ei enkä haluakaan. En tiedä yhtään, että mitä hemmettiä tekisin! Arki on jatkuvaa epävarmuutta ja inhottavia töitä sijaisena, ei pienintäkään arvostusta ja palkkakin surkea... Nykyinen työ päättyy vuoden lopussa, jatkoa ei tule (sanottu aika suoraan). Eläminen on kallista ja tylsää silti, aika valuu hukkaan ja kohta olen jo liian vanha mihinkään uuteen!

Mitä ihmettä siis tekisin?!