Hullu juttu sijoittamisesta

Vierailija kirjoitti:

10 % p.a. on mielikuvituksen tuote. Mikset laskisi saman tien 30 % p.a., saisit kovemmat luvut. Tai vaikka 1600 %, olisi vielä hullumpi juttu.

Asia on aloitusviestissä selitetty.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan sijoittaisi sitten asuntoihin, joista sijoitusodotus on vain 4% vuodessa, jos osakkeista saa samalla varmuudella 10%?

Eihän varmuus ole tietenkään sama. Tämä on vain pitkän ajan keskiarvo. Ja asuntosijoituksessakin tuotto-odotus vaihtelee hurjasti. Helsingin kantakaupungissa ehkä onkin tuon 4 %, Lahdessa saattaa olla tuplat.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Verotkin pitää maksaa.

Salkun arvonnoususta ei mene mitään veroa.

Valintoja. Montako tupakka-askia, baari-ilta, lentolippua, muotivaatetta, kirjaa, huonekalua, lelua, lattea, kampaaja käyntiä, karkkipussia tms sillä rahalla saa? "Turhat" ostokset voi jokainen laskea omalta kohdaltaan. Jos on elänyt taloudellisesti epävarmassa lapsuudenkodissa, niin taloudellisen selkänojan kerääminen voi olla paljon tärkeämpää kuin pienet arkipäiväiset ilot. Itse nukun yöt paremmin ja stressaan muutenkin vähemmän elämästä kun on säästöjä/sijoituksia.

Vierailija kirjoitti:

koko elämänsä pummina elänyt saa saman veronmaksajien rahoilla.

Tämäpä juuri. Minä olen säästänyt koko ikäni ja viime vuosina sijoittanut hieman. Siitä oli suorastaan haittaa työttömäksi jäädessäni. Jopa asumistuki laski siinä vaiheessa, koska sain osaketuloja. Huom! Ne tulot olivat alle 2000 euroa vuodessa! Siis paljon vähemmän kuin tavallinen työssäkäyvä saa kuussa palkkaa. Mutta niin vain ne vaikuttivat asumistukeen alentavasti. Järjetöntä, että työssä ollessani sain paremmat tuet kuin työttömänä. 

Jos tililläni ei olisi ollut mitään, yhteiskunta olisi maksanut minulle vaikka mitä tukia. Säästämisestä rangaistiin. 

Mun työkaveri juuri kuoli jäätyään eläkkeelle alle 65-vuotiaana. Että se siitä kituuttamisesta sitten.

Minä sain perintönä osakkeita ja vtutti koko touhu!! Niiden vuosien aikana sain yhden ainoan kerran hyvät osingot (useamman satasen kerralla), kaikki muu oli pikkurahaa. Aina sai jännittää että meneekö kaupaksi vai ei. Jatkuvia mätkyjä. Arvo pysyi koko ajan samana, tai laski/nousi ihan mitättömän määrän. Aina sai stressata, että paljonko omistaa seuraavana päivänä. Tänään 60 tonnia voi olla huomenna vaikka 59 000.

Ei minulla pää kestä tuollaista, ei mitään järkeä. Nuokin rahat olisin voinut ottaa ihan vaan tilille, vaikka eivät siellä kasva korkoa. Sentään tietää tasan tarkasti minkä summan omistaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä sain perintönä osakkeita ja vtutti koko touhu!! Niiden vuosien aikana sain yhden ainoan kerran hyvät osingot (useamman satasen kerralla), kaikki muu oli pikkurahaa. Aina sai jännittää että meneekö kaupaksi vai ei. Jatkuvia mätkyjä. Arvo pysyi koko ajan samana, tai laski/nousi ihan mitättömän määrän. Aina sai stressata, että paljonko omistaa seuraavana päivänä. Tänään 60 tonnia voi olla huomenna vaikka 59 000.

Ei minulla pää kestä tuollaista, ei mitään järkeä. Nuokin rahat olisin voinut ottaa ihan vaan tilille, vaikka eivät siellä kasva korkoa. Sentään tietää tasan tarkasti minkä summan omistaa.

Ja tämän takia ärsyttää tämä joka puolella oleva sijoitusvouhotus. Ihan turha kuvitella, että tuhat euroasi muuttuu kymppitonniksi ikinä. Minulla se meni jatkuvaan kurssien kyttäilyyn ja stressaamiseen.

Osakkeisiin sijoittaminen kannattaa jos on muutenkin riittävät tulot. Pitää pystyä elämään vaikka sijoitukset menisi mönkään.

Kyllä se salkku rakennetaan määrätietoisella säästämisellä, ei niinkään arvonnousulla, ainakaan alkuun. Hitainta touhu on ekan 5 K:n kohdalla. Kyl se vauhti siitä sit kiihtyy. Osingot on plussaa siihen päälle. Ajattele olevasi se ukkeli, joka lapioi hiiltä koneeseen. Sä oot se ukkeli. Sellaista se on. Joskus sit voi tärppäistäkin. Mukava elämä rakentuu tämän ympärille, ettei ole huolta huomisesta kun kaik ei mee. Kurssien seuraaminen ei stressaa, vaikka koko ajan useampi K minkalla. Sellast se pögepeli o.

Jos sijoittaminen aiheuttaa lisästressiä kun jatkuvasti pitää sijoituksiaan seurata niin ei kuulosta terveyden kannalta järkevältä toiminnalta. Mieluummin vähän köyhempi ja terveempi kuin rikkaampi ja sairaampi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan sijoittaisi sitten asuntoihin, joista sijoitusodotus on vain 4% vuodessa, jos osakkeista saa samalla varmuudella 10%?

Ei se ole noin yksinkertaista, koska asuntoja vastaan saa enemmän lainaa ja halvemmalla kuin osakkeisiin. Sama se on onko pääoma vierasta vai omaa, kunhan pysyy kohtuudessa. Kohtuus osakkeiden volaatiliteetin takia tarkoittaa, että itsellä on esimerkiksi nyt aika maksimi 30% vipua osakesalkun arvosta. Ja itse sijoitan vain osakkeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Mun työkaveri juuri kuoli jäätyään eläkkeelle alle 65-vuotiaana. Että se siitä kituuttamisesta sitten.

Oih! Nyt kenenkään ei kannata enää säästää, ikinä. Eikä huolehtia terveydestä, eikä mistään muustakaan mun palstalaisen työkaveri kuoli alle 65vuotiaanana! Se siitä elämästä sitten.

Urpo.

Vierailija kirjoitti:

Minä sain perintönä osakkeita ja vtutti koko touhu!! Niiden vuosien aikana sain yhden ainoan kerran hyvät osingot (useamman satasen kerralla), kaikki muu oli pikkurahaa. Aina sai jännittää että meneekö kaupaksi vai ei. Jatkuvia mätkyjä. Arvo pysyi koko ajan samana, tai laski/nousi ihan mitättömän määrän. Aina sai stressata, että paljonko omistaa seuraavana päivänä. Tänään 60 tonnia voi olla huomenna vaikka 59 000.

Ei minulla pää kestä tuollaista, ei mitään järkeä. Nuokin rahat olisin voinut ottaa ihan vaan tilille, vaikka eivät siellä kasva korkoa. Sentään tietää tasan tarkasti minkä summan omistaa.

Kuulostat sekopäiselle. Laita rahat osinko-osakkeisiin. Anna olla. Ne ei vaadi yhtään tuijottamista eikä vekslaamista. Minulla välittäjä hoitaa verot, tappiot saa vähennettyä verotuksessa. Vähennystä saa niin sijoitus kirjallisuudesta, sijoitusaiheisten palveluiden ja lehtien tilaamisesta, tietokoneesta, työhuoneesta, sijoituslainan korko on 100% vähennyskelpoinen. Kyllä tässä maassa eliittiä hyysätään ja raha tulee rahan luo jos antaa tulla. Ei stressaa yhtään.