Miten saisin puolisoni taas haluamaan minua?

Käy vieraissa ja ole "huolimaton"

Jäät kiinni, ja vaimosi kinnostuu jälleen

Aika riskialtis on tuo edellisen kommentoijan neuvo, mutta jos tarkemmin ajattelee niin mitä voi hävitä paitsi pojan lapsuuden. Koirat vielä yhtenä energiaa syövänä elementtinä. Ihmiset täyttävät elämänsä asioilla niin, ettei puolisolle jää enää aikaa.

Et mitenkään, kun vaimo laittaa haarat kiinni niin se on siinä. Meillä ei ole ollut seksiä viiteen vuoteen.

Tuttuja juttuja. Meillä kymmenen vuotta seksittä. Auttaa en osaa. Meillä seksuaaliterapia auttoi vähän, mutta ei tarpeeksi. Ero, tai avoin suhde, tämän hetken vaihtoehdot.

Naisen näkökulmaa:itse toivoisin pitkässä suhteessa mieheltä jämäkkyyttä ja mielikuvitusta.

Aloitatko seksin ehdottelun aina samoin sanoin tai teoin, ap? Entä paikka, aina sama?

Jos näin, niin ratkaisuehdotuksena itse toivoisin naisena vaikkapa kielihoitoa saunassa tai illalla terassilla tai parvekkeella tai sohvalla. Eroottisen leffan tai kirjallisuuden tai blogin lukemista yhdessä. Tai seksilelua. Ihan perusdildo ilahduttaisi. Itse siis toivoisin näitä, mutta toisaalta toivoisin mieheni itse tajuavan. Tosin tiedän, että jos minulla olisi uusi mies seksiin tulisi liitettyä elementtejä, joita siitä nyt mielestäni puuttuu. En vaan millaan jaksaisi alkaa opettaa omaa miestäni. Tämä on ongelma.

Suosittelen alkulämittelynä klitoriksen hierontaa Klickillä. Se panettaa, tiedä sitten syytä siihen.

Minun mies ei ehdota koskaan edes toista seksiasentoa vaan asennon vaihdan aina minä naisena. Samoin seksiä on aina sängyssä, ei muualla, 20 vuoden aikana olen kolme kertaa saanut suuseksiä. Minä taas puolestani tykkään antaa miehelleni suuseksiä. Saa sitä joka kerta. Pöydällä naitu viimeksi 23 vuotta sitten, samoin sohvalla sylikkäin 10 vuotta sitten.

Nyt naimme 90% minä päällä. Joskus meritähdessä tai lähetyssaarnaajassa, jolloin mies tulee muutamalla työnnöllä. Tai takaapäin, jolloin mies ei tule lainkaan.

Itse saan joka kerta yhdynnässä ja luulen että tämä on osa ongelmaa. Mies luulee, että olen tyytyväinen, kun kerran saan orkun.

Haluan vaihtelua kiteytettynä. Harrastan sooloseksiä pari kertaa viikossa. Luulen, että mieheni ei ole tajunnut sooloilevani. Naimme keskimäärin kerran viikossa.

Toivottavasti tästä on jotain apua.

Itse olen haluton vaimo, mutta yritän vastata puolueettomasti.

Ensinnäkin, on todella, todella vaikeaa ryhtyä yhtäkkiä haluamaan enemmän, kun ei vaan haluta. Se vaivaa todella itseäkin ja aiheuttaa PALJON paineita ja stressiä, sekä myös huolta, kun tietää puolisonsa olevan tyytymätön seksin määrään ja odottavan enemmän. Vaikkei mies edes sanallisesti tai teoin painostaisi.

Se taas ruokkii noidankehää että koko seksistä tulee mörkö. Vielä jos teilläkin tuo, ettei mies huoli "säälipillua", vaan naisen pitäisi puuhasn ryhtyessään sitten oikeasti nauttia ja olla kiihkeä. Ymmärrän kyllä tämän sinänsä, mutta itse ainakin tunnen olevani puun ja kuoren välissä, kun mies valittaa puutetta ja minä en vaan saa itseäni haluamaan ja jos yritän antaa hänen mielikseen, niin sekään ei käy kun en ole tarpeeksi kiihkeä. Ja teeskennelläkään ei kuulemma saa. Mitä vaihtoehtoja jää??

Sinuna miettisin asioita, joita jo on ja jotka ovat hyvin. Perhe, koti, vaimo, lapsi. Ja kuitenkin seksiä 2-3 x kuukaudessa. Paljon huonomminkin voisi olla.

Anna vaimollesi aikaa toipua, ferritiinipuutos tekee todella väsyneeksi! Tsemppiä kuitenkin sullekin!

Tärkeintä on muistaa ettei naisen tarvitse tehdä mitään. Seksi miehelle on tarve joka voidaan laiminlyödä ja syyksi riittää että nyt ei vaan huvita.

Mies voi etsiä iloa niistä hyvin hoituvista kotitöistä. Onhan hänelle hyvä arki mitä valittaa.

Jos mies oireilee tai häntä ei jokin asia, esimerkiksi kotityö, ”huvita” sitten kyseessä on ongelma.

Kaikki haluavat olla haluttuja. Se on luonnollisinta ihmisyyttä.

Tuttu tarina täälläkin! Pitkä alustuksesi kertoi kaiken, valitettavasti hyvin tyypillisen tilanteen. Minä olen 52V ja olen mielestäni paria poikkeusta lukuunottamatta ollut aina valmis seksiin. Jos en ole syystä tai toisesta pystynyt - jaksanut tai muutoin kyennyt panohommiin, niin olen aina naiseni seksitarpeet orgasmin muodossa pystynyt tarjoamaan. Tämä harvinaista, koska yleensä nainen kiinnostaa lähes poikkeuksetta. Joskus naisen halut ovat olleet suuremmat kuin keski-ikäistyvä lipidoni on pystynyt itselleni voimia ja kykyä tarjoamaan. Silloinkin on suu, sormet ja lelut olleet apurina.

Usein mietin, miten vaimot ja tyttöystävät, jostakin kumppaninsa hyvin tuntevat, voivat kerta toisensa jälkeen vaan antaa enemmän tai vähemmän tylyt pakit miehelle, jonka niin kauheasti mieli tekisi? Jos he miehensä tuntevat, niin varmasti tietävät keinot, millä ejakulaatio saavutetaan muutamassa minuutissa. Siihen ei välttämättä tarvitse edes housuja heittää. Tämä paineiden purku on kuitenkin suoritettava mielellään ja mukaan sen verran tunnetta, että aidosti mies tietää, että nainen häntä hyvänä pitää. Siis ihan sallittua se, että ”tehdään nyt vaan sulle tai mulle.” Keneltä tämän tyyppinen palvelus tai toisen hyväily on pois? Tätä mietin, enkä vastausta saa? Yleensä perusteluja, joissa mies vonkaa jatkuvasti. Lähestyy liian suoraan ja provosoivasti. No, jos on viikkoja panematta, niin kaikissa läheisyysyhtyksissä on varmasti seksuaalinen lataus. Tämän naisetkin tietävät ja kun ei huvita, niin se lähentely on heti turn off.

Tässä dilemmassa pyörimme sitten miettien parisuhteiden peruskysymyksiä.

Eikö siihen huonoon tuuleen nyt auttaisi ihan käteen vetäminen. Samat mielihyvähormoonit sekin pistää liikkeelle. Naisesi hormonitasot ja rautatasot on nyt niin, että et millään saa häntä haluamaan enemmän. Et pysty tekemään tuolle yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Eikö siihen huonoon tuuleen nyt auttaisi ihan käteen vetäminen. Samat mielihyvähormoonit sekin pistää liikkeelle. Naisesi hormonitasot ja rautatasot on nyt niin, että et millään saa häntä haluamaan enemmän. Et pysty tekemään tuolle yhtään mitään.

Käteen vetäminen ei tuossa auta. Kymmenen vuotta sitä harrastanut, kun ajattelin että kyllä ne vaimon halut jossain vaiheessa palaavat, ja elämäni on mennyt ihan päin p..settä, olisi pitänyt lähteä jo aikaa sitten.

Meillä oli sama ongelma. Ferritiinien puute vaatii pitkän rautakuurin. Meillä se pelasti seksielämän ja parisuhteen. Nainen ei muutamaan vuoteen jaksanut mitään, mutta kun rauta-arvot palasivat normaaleiksi, niin pantiin pari kuukautta joka päivö. Nyt tahti hieman rauhoittunut siitä :)

Jotenkin ohut side teille tuntuu kuitenkin olevan. En ole lukenut kommentteja, mutta menikö lapsen yrittämisessä pitkään vai miksi olette saaneet lapsen.. noh, vanhoina?

Kai olet kertonut, että torjuminen ja etäiseksi vetäytyminen sattuu ja vituttaa kun noin vaivalloisesti järjestät teille tilaisuuksia intiimeihin hetkiin esim. viikonloppuisin?

No kuitenkin.. vaimosi voi olla masentunut vaikkei siltä ulospäin näytä. Tottakai hänen pitää suoriutua ja olla elämäänsä tyytyväinen ja reipas kun asiat ovat paperilla noin erinomaisesti. Aivan kuten sinäkin pitkästi luetteloit ja perustelit ei hänellä ole syytä eikä oikeutta olla tyytymätön - eihän elämästänne ei puutu mitään, tästä on aina unelmoitu juuri näin... Mutta totta puhuen en minä ainakaan helvetissäkään haluaisi hänen paikalleen. Eli listaus on nollattu, hän voi voida huonosti nahoissaan tylsien rutiinien vankina sosiaalisen elämän rajoituttua (teidän iässänne lohduttoman lopullisesti).

Ainakin itselleni sopi saada lapset nuorena intohimoisen miehen kanssa, haparoida rähmällään läpi sumeiden pikkulapsivuosien kunnon rutiineja handlaamatta, mutta meillä oli helvetin hauskaa. Vaikea kuvitella, että joku nainen olisi todella sisimmässään niin tylsäsieluinen, että eläisi hurmiossa tuon listan mukaisesti. Vaikka onhan ihmisiä erilaisia, mutta kun totuus on, että kaikki polveudumme apinoista ja tahdomme elää edes vähän villimmin. Paljonkin. Paitsi AV:lla, mutta siellä ei tahdota seksiäkään.

Luotatteko toisiinne, uskallatteko olla omia itsejänne? Luettelitko listasi vain, jottei AV:laiset voisi ehdottaa lisää kotitöitä? Vai onko elämänne oikeasti noin seesteisen tylsää?

Itselleni toimisi kun mies välillä rypisi rappiolla, ihan vähän, tekisi tasan mitä huvittaa ja olisi seksiä tihkuva luolamiesaivo. Säännöllisin väliajoin, ei kuitenkaan pelottavalla tavalla aggressiivinen. Sä et nyt joka lauantaita nysvää kotona eikä sen puoleen se vaimoskaan. Molemmat vois välillä vähän relata, antaa kodin olla paskainen, paeta kaaosta ulos, minne vaan, nukuttaa taapero takapenkille ja nauraa hyvän maun viimeisellä rajalla mitä ikinä siellä tulee mieleen. Älkää masentuko vaan siellä julkisivumaailmassanne. Sä voisit olla edes se yksi ainoa ihminen, jolle vaimosi ei tarvitse esittää luonnottoman luonnotonta ja jonka lähellä saa oikeasti elää. Nyt jotenkin kuulostaa niin kamalan pliisulta teidän elämänvaihe. Ja syy on ferritiinissä, koirissa, päiväunirytmissä.. TYLSÄÄÄ!!!!

Monikohan mies seksifantasioi hurjimmin naisesta joka:

- käy töissä

- maksaa laskuja

- pesee pyykit

- pesee tiskit

- leikkii lapsen kanssa

- pitää huolta lapsen ruoka- ja nukkuma-ajoista

- hoitaa koirat

- kunnon kunnollinen kunnon nainen

???

Ei taida monellakaan herätellä mielenkiintoa varsinkaan jos omat tekemiset on tasan samat. Miksei voisi olla vähän luonnollisemmin? Uskotko oikeasti, että lapsi menee siitä pilalle kun rutiinista poikettiin? Ihmisten äo jatkaa laskuaan ja se johtuu tasan liian helposta elämästä. Ei se ole lapsellekaan hyväksi.

Tietenkään seksin puutteeseen ei kuole, mutta kuolet kumminkin.

No mun mielestä sä olet tehnyt jo ihan tarpeeksi. Jos haluttomuuden syy on väsymys joka johtuu raudanpuutteesta niin nopeammin sen saa hoidettua rautainfuusiolla. Matalien rauta-arvojen nostamiseen voi mennä vuosia jos tablettihoidolla mennään. Yksityisellä infuusio maksaa noin 500-700€ mutta tulee yleensä kerralla hoidettua. Kallis paukkuhan tuo on mutta samanverran se tulee tableteilla maksamaan kun niitä täytyy syödä vuosia ja tableteilla imeytyminen on kyseenalaista, imeytyykö rauta edes. Toki raudanpuutteen syy täytyy ensin selvittää ja hoitaa, jos vaimolla on esim runsaat kuukautiset tms niin tuo rauta valuu kokoajan pois eikä se korjaannu ikinä ellei syytä saada hoidettua. Mun raudanpuutteeni johtui raskaudesta ja pitkästä imetyksestä ja korjaantui vuodessa tablettihoidolla. Toki mun raudanpuute ei ole koskaan vaikuttanut seksielämään.

Täälä on mun mielestä typeriä kommentteja siitä että tee enemmän sitä tai tätä, teet miehenä ihan tarpeeksi. Mun mielestä vaimon tulisi nyt tulla sua vähän vastaan. Harmi ettei hän tajua seksin tärkeyttä sinulle tai teille molemmille. Kosketuksen puute tekee ihmisestä sairaan, ja käteen veto ei auta tai korvaa ihmiskosketusta millään. Oletteko keskustelleet toiveista/fantasioita? Oletko kertonut että toivot suuseksiä? Yksi mahdollisuus on mennä seksuaaliterapiaan. Tuo ei ikinä muuttuu ellei siihen puutu heti ja katkera susta tulee joka heijastuu koko perheeseen .. Toivottavasti asiat muuttuu parempaan, jokaisella on oikeus seksiin ja sitä ei missään tapauksessa tarvi hävetä.

N32

Mua suututtaa, että joku voi olla niin itsekäs, että pitää toista vuosikaudet puutteessa, vain koska ei jaksa tai satu huvittamaan. Seksi on niin tärkeä osa parisuhdetta, että haluttoman osapuolen pitäisi hakea apua tilanteeseen aktiivisesti. Itsellänikin lapsen syntymän jälkeen ferritiinitasot olivat ja ovat matalalla, rautainfuusioista olen saanut apua.

Meillä haluton osapuoli on mies. Tekee ulkona töitä maatalousyrittäjän päivät pitkät, annan hänen mennä ja tehdä rauhassa. En skitsofreniaa siitä, että äitienpäiväät menevät kylvöillä tai kesällä ei ehditä reissuun, en kaipaa itsekään sellaista. Illalla mies tulee sisään ja rojahtaa sohvalle. Kotitöitä hän ei tee, minä teen ruuat, leivon ja huolehdin pyykit ja siivoan jos jää aikaa.

Itse teen ensihoitajana pitkiä vuoroja, lisäksi keikkailen toisessa työssä. Kotona käytän kaiken aikani kodinhoitoon ja lapseen, joka on tärkein asia maailmassa. Omia menoja minulla ei ole, ystäviä kutsun aktiivisesti meille kotiin niin saan olla samalla pojan kanssa kotona ja antaa aikaani hänelle ja hoitaa omia sosiaalisia tarpeitani, nautin muutenkin emännöimisestä. En juuri jaksa vaatia tai kiukutella, olen aika perus positiivinen ja hyväntuulinen ihminen, eivätkä asiat miksikään muutu, kiukuttelen tai en, joten elän tyytyväisenä niissä olosuhteissa jotka on annettu, mutta kaipaan silti salaa jossain sopukassa niin paljon enemmän... Muutaman kerran kuukaudessa mies kouraisee peppua ja rintoja, könyää päälleni ja tyydyttää itsensä. Jos minulla on menkat, hoitelen hänet käsin. Minua haluttaisi joka päivä, mutta mies torjuu minut lähes aina, ei jaksa iltaisin työpäivän jälkeen. Kääntää kylkeä ja nukahtaa, itseäni itkettää. Olen tottunut tilanteeseen ja mies on hyvä, luotettava ja vakaa, poikaansa rakastaa valtavasti, minuakin rakastaa ja ihailee ja on kiitollinen siitä, että kaikkeen tyytymättömien vanhempiensa jälkeen on löytänyt minut, jonka kanssa arki on helppoa ja soljuvaa. Rakastan minäkin häntä ja tietyissä asioissa hän on valtavan anteeksiantava ja pitkämielinen minua kohtaan. Olen onnellinen elämäni raameissa, enkä edes mieti eroa, mutta jokin osa minussa itkee ja kaipaisi huomiota, pieniä muistamisia, vaikkapa suklaapötköä kauppareissulta, ei mitään sen kummempaa, ja sitä seksiä. Että kerrankin voisin hetken vain ottaa vastaan ja nauttia. Aloittajan puoliso on onnen tyttö, itkisin ilosta, jos mieheni ajattelisi minun jaksamistani ja seksuaalista nautintoani joskus 🙁

Vierailija kirjoitti:

Mua suututtaa, että joku voi olla niin itsekäs, että pitää toista vuosikaudet puutteessa, vain koska ei jaksa tai satu huvittamaan. Seksi on niin tärkeä osa parisuhdetta, että haluttoman osapuolen pitäisi hakea apua tilanteeseen aktiivisesti. Itsellänikin lapsen syntymän jälkeen ferritiinitasot olivat ja ovat matalalla, rautainfuusioista olen saanut apua.

Meillä haluton osapuoli on mies. Tekee ulkona töitä maatalousyrittäjän päivät pitkät, annan hänen mennä ja tehdä rauhassa. En skitsofreniaa siitä, että äitienpäiväät menevät kylvöillä tai kesällä ei ehditä reissuun, en kaipaa itsekään sellaista. Illalla mies tulee sisään ja rojahtaa sohvalle. Kotitöitä hän ei tee, minä teen ruuat, leivon ja huolehdin pyykit ja siivoan jos jää aikaa.

Itse teen ensihoitajana pitkiä vuoroja, lisäksi keikkailen toisessa työssä. Kotona käytän kaiken aikani kodinhoitoon ja lapseen, joka on tärkein asia maailmassa. Omia menoja minulla ei ole, ystäviä kutsun aktiivisesti meille kotiin niin saan olla samalla pojan kanssa kotona ja antaa aikaani hänelle ja hoitaa omia sosiaalisia tarpeitani, nautin muutenkin emännöimisestä. En juuri jaksa vaatia tai kiukutella, olen aika perus positiivinen ja hyväntuulinen ihminen, eivätkä asiat miksikään muutu, kiukuttelen tai en, joten elän tyytyväisenä niissä olosuhteissa jotka on annettu, mutta kaipaan silti salaa jossain sopukassa niin paljon enemmän... Muutaman kerran kuukaudessa mies kouraisee peppua ja rintoja, könyää päälleni ja tyydyttää itsensä. Jos minulla on menkat, hoitelen hänet käsin. Minua haluttaisi joka päivä, mutta mies torjuu minut lähes aina, ei jaksa iltaisin työpäivän jälkeen. Kääntää kylkeä ja nukahtaa, itseäni itkettää. Olen tottunut tilanteeseen ja mies on hyvä, luotettava ja vakaa, poikaansa rakastaa valtavasti, minuakin rakastaa ja ihailee ja on kiitollinen siitä, että kaikkeen tyytymättömien vanhempiensa jälkeen on löytänyt minut, jonka kanssa arki on helppoa ja soljuvaa. Rakastan minäkin häntä ja tietyissä asioissa hän on valtavan anteeksiantava ja pitkämielinen minua kohtaan. Olen onnellinen elämäni raameissa, enkä edes mieti eroa, mutta jokin osa minussa itkee ja kaipaisi huomiota, pieniä muistamisia, vaikkapa suklaapötköä kauppareissulta, ei mitään sen kummempaa, ja sitä seksiä. Että kerrankin voisin hetken vain ottaa vastaan ja nauttia. Aloittajan puoliso on onnen tyttö, itkisin ilosta, jos mieheni ajattelisi minun jaksamistani ja seksuaalista nautintoani joskus 🙁

Voi ei! Kuolisin jos en saisi jokapäivä. Etkö millään voi mihellesi kertoa asiasta? Tai miksi suostut patjanaoloon? Ei kai miehesi sentään raiskaa..tämä on niin kamalaa jälleen kerran lukea naisesta,joka joutuu aina jäämään ilman hyvää seksiä. Mun varmaan täytyy lähteä täältä lukemasta näitä - tekee liian pahaa. Koita sinä tehdä asiallesi itse jotain! Zemppiä.

Meillä myös tuttu tarina. En ymmärrä että miten voisin tehdä aloitteen seksiin, kun puoliso ei ymmärrä tai halua ymmärtää hivelyä, flirttailua eikä vihjailua, suora ehdotus tai etukäteen suunnittelu tyyliin "voitasko huomisiltana varata aikaa seksille" on painostamista ja peppuun, tisseihin jne kiinni käynti ilman lupaa on ahdistelua. Itse hän tekee aloitteen max muutaman kerran vuodessa. Kun on molemmat töissä ja pari leikki-ikäistä mutta päiväunista luopunutta lasta kotona, ei ole aamulla eikä päivällä aikaa ja illalla usein ei jaksa alkaa spontaaniin seksiin. Puhuminen ei auta, kun hänen mielestään olisi kiva harrstaa useammin, mutta kun niitä useampia kertoja ei vaan pääse tulemaan...

Mä olen ollut samassa tilassa kuin aloittajan kumppani. Nuoremman lapsen syntymän jälkeen meni valehtelematta yli vuosi, kun minulla ei käynyt seksi edes mielen vieressä, kroppa oli täysin nukahtanut. Omalla kohdalla syitä olivat ainakin kierron puuttuminen (menkat on olleet molempien synnytysten jälkeen reilusti yli vuoden pois) ja tajuton väsymys. Myös minulla on sittemmin todettu raudanpuute, tällä hetkellä olen rautakuurilla. Minulla "bonuksena" on myös ollut ssri-lääkkeiden pitkäkestoiset sivuvaikutukset, jotka alkavat hälvetä vasta nyt, kun olen ollut lääkkeetön viitisen vuotta. Aika häkellyttävää kieltämättä, kun tunto alkaa palailla takaisin.

Myös minun mieheni on aloittajan kaltainen "hyvä mies", joka tekee oman osansa ja enemmänkin. Hän on ihana isä ja huomaavainen kumppani. Ollaan oltu 12v yhdessä, eikä hän ole ulkoisestikaan juuri muuttunut, hyvältä näyttää edelleen. Suhteen alkupuolella seksiä oli paljon ja se oli hyvää, vaikka itselläni lääkkeiden sivuvaikutuksena ne ihan todelliset kliimaksit jäivätkin saavuttamatta. Sitten kai tapahtui se tavallinen tarina, yhteinen aika jäi vauva- ja pikkulapsiarjen jalkoihin, työt, remontit ja muut arkiset asiat vei tehokkaasti mehuja myös.

Itselläni arjessa isoimpia kompastuskiviä on se, että kaipaan ja tarvitsen todella paljon aikaa ns. omissa nahoissani. Yksinoloa on ollut viime vuosina aivan liian vähän siihen nähden, paljonko sitä tarvitsisin. Muutenkin jonkin sortin irrallisuus omasta itsestä on ollut läsnä, muuttunut keho ja jaksamattomuus huolehtia itsestä kuten haluaisi. Ja ei, ei ole tullut ylipainoa enkä tiedä, olenko lasten jälkeen sen kummempi kuin ennenkään, mutta itsehän sitä huomaa pienimmätkin erot. Henkisellä puolella iso ongelma on liiallinen ankaruus itseäni kohtaan, taivun herkästi suorittamaan ja ilo häviää. Sulkeudun helposti ja koen, että minun pitää pärjätä kaikessa itse, vaikka ei oikeasti todellakaan tarvitsisi. Lisäksi olen siinä mielessä rajallinen, että kamalan moneen suuntaan en vaan pysty repeämään. Jonglööraaminen töiden, ruokakaupan, talon, toppahaalereiden ja vaipanvaihtojen välillä pakottaa helposti siihen, että kaikki, mikä ei ole täysin välttämätöntä juuri sillä hetkellä, joutaa sivuun aiheuttamasta lisästressiä. Lisäksi minun on todella vaikea virittäytyä minkäänlaisiin fiiliksiin lasten läsnäollessa, ja meilläkin ne on tuossa aina, kun ei tukiverkkoja juurikaan ole. Sekä miehellä että minulla on kyllä omat menot ja harrastukset, mutta kahdenkeskistä aikaa on vaikea järjestää. Onneksi on isohko talo...

Edellinen jatkaa...

Mitä sitten tapahtui? Meillä mies on ollut käsittämättömän pitkämielinen. Tiedostan erittäin hyvin, että moni muu olisi pakannut laukkunsa tai ainakin käynyt vieraissa. Ja varsinkin näin jälkikäteen tuntuu tosi pahalta miehen puolesta, niin paljon hän sai torjuntaa osakseen. Mutta kai hän sitten oli luottavainen, kun seksi palasi kuvioihin ekan lapsen jälkeen, kai se palaisi taas? Ja palasi se. Hassua sinänsä, aloitehan tuli mieheltä ja yllättäen olinkin itse ihan valmista kauraa. Jälkikäteen hoksasin, että kyseiseen ajankohtaan sijoittui ensimmäinen ovis sitten kuopuksen syntymän. Tuntuu, että mies varmaan haistoi sen :D Itselleni on tullut jopa pienenä järkytyksenä se, että seksi on nyt lasten jälkeen parempaa kuin aiemmin. En tiedä, johtuuko anatomian hienoisista muutoksista, lääkesivuvaikutusten hälvenemisestä vai onko tämä nyt se maaginen kypsyminen, kun mittarissa on 40v? Pakko myöntää, että kehon kanssa on itsellä vielä tekemistä, ja haluaisin jaksaa ja ehtiä hoitaa itseäni paremmin, mutta kai se tästä helpottaa. Em. asioilla on kuitenkin tosi iso vaikutus siihen, miten seksikkääksi/seksuaaliseksi itsensä tuntee. Toki on kiva, kun miehen mielestä olen houkutteleva tukka takussa, colleget jalassa ja yötoppi päällä, mutta omaa fiilistä se pieni freesaus epäilemättä kohottaisi. Vaan harvemmin tulee laittauduttua, kun ei ole minnekään menossa, ja kiitos koronan, on menoja ollut hyvin vähän.

Miten siis saada se kumppani taas haluamaan? Ainakin omalla kohdalla oli eniten omien korvien välissä, hormonitoiminnassa ja yleisessä elämäntilanteessa. En oikeasti tiedä, olisiko mies voinut tehdä mitään toisin. Keskusteluyhteys voisi olla parempi, siinä olisi molemmilla petrattavaa. Seksi itsessään on aina ollut ok, kumpaakin kiinnostaa myös toisen fiilikset. Ja kyllä minäkin halusin haluta, mutta samalla tuntui, että olisi ollut aivan sama, vaikka en olisi enää ikinä seksiä saanut. Niin yhdentekevää se oli pahimpana haluttomuusaikana. Silloin toisen lähestymiset tulkitsi helposti aina vaatimuksiksi, vaikkei ne sitä olleetkaan. Ja tiedostin toki, että toiselle osapuolelle pelkkä lähellä oleminen voi tuoda monenlaisia fiiliksiä. Mutta joka tapauksessa, jostain ne halut palasi. Ja seksi on hyvää. Ei sitä tietenkään ole yhtä paljon kuin joskus vuosia sitten, mutta ilmeisesti sen verran, että molemmat ollaan tyytyväisiä. Tiedän myös, että miehelle tod näk isoin juttu on se, kun näkee että minäkin ihan tosissani haluan, enkä vain "anna". Toivottavasti näin jatkuukin :)

Vierailija kirjoitti:

Naisen näkökulmaa:itse toivoisin pitkässä suhteessa mieheltä jämäkkyyttä ja mielikuvitusta.

Aloitatko seksin ehdottelun aina samoin sanoin tai teoin, ap? Entä paikka, aina sama?

Jos näin, niin ratkaisuehdotuksena itse toivoisin naisena vaikkapa kielihoitoa saunassa tai illalla terassilla tai parvekkeella tai sohvalla. Eroottisen leffan tai kirjallisuuden tai blogin lukemista yhdessä. Tai seksilelua. Ihan perusdildo ilahduttaisi. Itse siis toivoisin näitä, mutta toisaalta toivoisin mieheni itse tajuavan. Tosin tiedän, että jos minulla olisi uusi mies seksiin tulisi liitettyä elementtejä, joita siitä nyt mielestäni puuttuu. En vaan millaan jaksaisi alkaa opettaa omaa miestäni. Tämä on ongelma.

Suosittelen alkulämittelynä klitoriksen hierontaa Klickillä. Se panettaa, tiedä sitten syytä siihen.

Minun mies ei ehdota koskaan edes toista seksiasentoa vaan asennon vaihdan aina minä naisena. Samoin seksiä on aina sängyssä, ei muualla, 20 vuoden aikana olen kolme kertaa saanut suuseksiä. Minä taas puolestani tykkään antaa miehelleni suuseksiä. Saa sitä joka kerta. Pöydällä naitu viimeksi 23 vuotta sitten, samoin sohvalla sylikkäin 10 vuotta sitten.

Nyt naimme 90% minä päällä. Joskus meritähdessä tai lähetyssaarnaajassa, jolloin mies tulee muutamalla työnnöllä. Tai takaapäin, jolloin mies ei tule lainkaan.

Itse saan joka kerta yhdynnässä ja luulen että tämä on osa ongelmaa. Mies luulee, että olen tyytyväinen, kun kerran saan orkun.

Haluan vaihtelua kiteytettynä. Harrastan sooloseksiä pari kertaa viikossa. Luulen, että mieheni ei ole tajunnut sooloilevani. Naimme keskimäärin kerran viikossa.

Toivottavasti tästä on jotain apua.

Oletko ehdottanut vaihtelua, oletko ollut altiivinen? Sit jos, ja mies ei lämpene - voi olla että olette vain eriparisia. Itse ajattelen niin et haluan pitää vaimoni tyytyväisenä. Spontaanius karisee vuosien mittaan, mutta voihan sitä jotain keksiä. Jos haluaa toisellekin hyvää. Kukaan ei ole ajatustenlukija, joten vastuu omien halujen esiin tuomisesta on itsellä tietenkin.

Hanki kasapäin seksileluja. Aloita käsiraudoista ja napsautat vaivihkaa vaimosi kädet kiinni sängyn päätyyn, sidot sen silmät, niin eiköhän se lämpene ja jos ei niin saatpahan kuitenkin.