Biojätteiden lajittelu on turhaa!!
Itse asiassa se on turhempaa kuin turhaa. Lajittelijoiden pitäisi maksaa aiheuttamistaan haitoista....
Kommentit (14)
Helsingin seudulla biojäte käsitellään näin:
www.hsy.fi/jatehuolto/toiminta_tilastot/biojatteen_kasittely/Sivut/defa…
Ei vaikuta turhalta saati hölmöltä hommalta...sanoi joku Koulumies (who?) mitä hyvänsä.
Aika väärin ymmärsit tuon pointin. Se on tällä hetkellä kannattavampaa kuin sekajätteeseen laittaminen mutta kun polttolaitos valmistuu, ei kannata enää lajitella.
Tätä mä olen täällä jo monta vuotta kirjoittanut, meillä on jo vuosikymmenet ollut noin ja täällä on väitetty, että se olis jotenkin vanhanaikaista.
Saat olla aika idiootti ettet ymmärtänyt kirjoituksen pointtia. Kyse oli rahasta, ei siitä mikä on maapallon säilyvyyden kannalta parempaa. Mutta joo, kuluttakaa vaan vettä ja lopettakaa lajittelu. Lapsenne kiittävät teitä sitten.
Eipä tuokaan kaikkia koske, itse lajittelevat ja kompostoivat voinevat jatkaa rauhallisin mielin.
Meillä muuten menee kahvinporot suoraan kuusiaidan juurelle, raparpereille ja rodoille. Ne tykkää ja kukoistaa.
Terhi Koulumies (kok.)ei ehkä ole kaikkein asiantuntevin lähde. Biojätteen poltto ei kannata, sillä jäte on kosteaa, sisältää siis paljon vettä. Kuten joku jutun kommenteissa totesi, sitä voi itse kokeilla laittamalla kiukaan alle mätiä omenia ja tutkimalla kiukaan lämpenemistä.
Kaatopaikoilla, joille sekajäte tällä hetkellä viedään, biojäte muuttuu metaaniksi, mikä on ympäristön kannalta huono asia. Jätteenpolttolaitoksen valmistumisen jälkeen tilanne muuttuu, mutta lähtökohtaisesti jätteiden polttaminen on huono idea. Kulutusta pitäisi hillitä eikä sen jälkiä kadottaa näkyvistä polttamalla. Etenkin, kun jätteenpolttolaitoksen valmistumisen jälkeen laitos tarvitsee polttoainetta - eli jätettä.
Jätelakimme lähtökohta on jätteen vähentäminen, ja se on ristiriidassa polttolaitosten rakentamisen kanssa.
Lisäksi Koulumies puhuu vain rahasta, siitä, miten taloyhtiöiden laskut eivät pienene. Kuten nelonen yllä totesi, rahan säästäminen ei ole jätepolitiikassa keskeinen pointti. Toivoisin, että poliitikkommekin ymmärtäisivät sen eivätkä kirjoittaisi kolumneja, joihin kansa niin kovin kärkkäästi ja mielellään tarttuu silloin, kun ne antavat luvan jatkaa piittaamatonta ja mukavaa elintapaa.
Meillä ei ole lajiteltu ainakaan kymmeneen vuoteen, poltettavaksi menee kaikki ja siitä syntyvä biokaasu käytetään jonnekin, en nyt muista mihin.
Veden säästössä on vissi ero lorottaako viemäriin kylmää vaiko kuumaa vettä. Veden lämmittäminen syö energiaa eikä todellakaan ole ilmaista. Totta on, että putkistoissa täytyy olla tiettyä virtaamaa, jotta ne eivät tukkeudu. Mutta ei sinne kuumaa vettä kannata juoksuttaa.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2013 klo 11:44"]
Meillä ei ole lajiteltu ainakaan kymmeneen vuoteen, poltettavaksi menee kaikki ja siitä syntyvä biokaasu käytetään jonnekin, en nyt muista mihin.
[/quote]
Polttamisesta syntyvä biokaasu?
Meillä lajitellaan poltettavat-uuniin, kompostoitavat-lämpökompostoriin, paperit-jätepaperikeräykseen, lasit-omiinsa ja loput roskiin. Roskia tulee 1 roska-astia/3kk ja paljon multaa ja tuhkaa pensaille.
Ai niin ja nelihenkinen perhe.
Tuo tekstihän on täynnä aukkoja ja arvailuja!
Hyviä kommentteja näkyy sen sijaan tekstin kommenttikentässä. "Koettakaapa lämmittää juhannussauna mädillä omenoilla". "Jos banaaniläjän puristaminen "kuivaksi" kuluttaa 2 kW ja siitä saadaan polttamalla hyötyenergiaa 1 kW, on homma aika järjetöntä".
Sekajäteroskiksen tyhjennysväli kasvoi kahdesta viikosta neljään ja samalla hinta puolittui, kun hankin lämpökompostorin. Saan pihaani hyvää kompostimultaa eikä tarvitse juuri multasäkkejä ostella.
Saksassa ja Ruotsissa myös biojäte poltetaan. Ovat meitä edellä sekä ympäristöasioissa että talouskehityksessä.
Tuo juttu oli kyllä taas varsinaista biojätettä. Vedenkäyttö ja jätteet ovat vähän eri asia, eikä lajittelu ole ollenkaan typerää ympäristön kannalta, mutta eihän asioita ensisijaisesti rahan kannalta ajattelevalta muuta voi odottaakaan.
Veden järkevä käyttö ei ole mikään yksinkertainen asia. Pitäisi osata erottaa tuhlaus kohtuukäytöstä ja toisaalta ymmärtää, että vettä ei ole järkevää kuljettaa pitkiä matkoja, joten järkevä vesipolitiikka riippuu alueen vesivaroista.
Keski-Euroopassa ja aivan erityisesti Etelä-Euroopassa vedestä on pulaa, joten siellä vettä pitää käyttää paljon säästeliäämmin kuin Suomessa. Vesipula-alueilla vettä on järkevintä käyttää mahdollisimman säästeliäästi.
Suomessa ei yleensä vedestä ole pulaa, joten vettä on järkevää käyttää niin paljon kuin on tarpeen, mutta tuhlaamiseen ei pidä silti sortua. Pesukoneisiin voi huoletta (ja on oikeastaan syytäkin) pistää päälle kaikki mahdolliset lisähuuhtelut ja lisävedet. Jalkakäytävät voi huoletta pestä vedelle kerran viikossa ja sadetinta voi käyttää kuivalla kaudella. Ja ne tiiiliskivet voi ottaa pois vessanpöntön vesisäiliöstä. Jossain Espanjassa taas pitää tehdä päinvastoin, jotta vähät vedet riittävät mahdollisimman monelle.
Jätteiden lajittelu on sitten toinen asia. Ihminen, joka ei mitenkään lajittele jätteitään, on idiootti. Uusiutumattomia luonnonvaroja ei ole mitään järkeä hukata, jos ne on helppo kierrättää. Ongelmajätteet eivät tietenkään kuulu kaatopaikoille, eivätkä jätevoimaloihin, vaan ongelmajätelaitoksiin. Metallit kannattaa kerätä talteen sen sijaan, samoin lasi, koska ne voidaan käyttää uudelleen ja ne ovat jo sellaisenaan käyttökelpoista raaka-ainetta. Muutenkaan uusiutumattomia luonnonvaroja ei kannata tuhlata.. Biojätettä ei kannata yleensä polttaa, vaan se kannattaa kompostoida mullaksi, koska multaa tarvitaan ja kompostoimalla biojäte saadaan kierrätettyä tuhoamisen sijasta. Jätepaperi kannattaa kierrättää turhien hakkuiden välttämiseksi. Osa muoveistakin olisi kierrätettävissä, jos vain on halua. Muovien sisältämää hiiltä ei todellakaan kannata tunkea ilmakehään, jos sen voi välttää. Jäljelle jää vielä jätettä, josta olisi erotettavissa kierrätyskelpoista materiaalia. Jäljelle jäävä osa kannattaa luultavasti tosiaan polttaa sen sijaan, että sillä täytettäisiin kaatopaikkoja.