Miten auttaa ja lohduttaa miehensä menettänyttä?

Leivo piirakka ja mene ystäväsi luokse. Tehkää ystäväsi kotitöitä yhdessä. Minun hyvän ystäväni mies kuoli (en tiedä oliko tässä sinun tapauksessa kyse kuolemasta) ja silloin ajattelin että olen vain läsnä. Tietysti tunsin oman ystäväni ja hänen yksilölliset tarpeet. Menin työpäivän jälkeen soittamaan ovikelloa kukkapuskan/viinin/aikakausilehden/suklaan/hampurilaisen kanssa ja ystävän toiveen mukaan jäin tai lähdin. Koitin kertoa ja teoillani näyttää että kestän kaiken mitä hän minun harteille laskee. Kestin itkut, raivoamiset, tylyt sanat, pyynnöt... Minusta ei riitä että kertoo olevansa käytössä. Pitää myös näyttää se. Kaikki eivät osaa pyytää itselleen apua.

En ole menettänyt miestä, mutta lapsen. Kaikenlainen käytännön apu oli tarpeen. Varmaan miehensä menettäneelle se olisi vielä tarpeellisempaa, jos on monta lastakin. Tuollainen ylimalkainen "olen käytettävissä" tarjous ei tod näk johda mihinkään, leski luulee sitä kohteliaisuussyistä tehdyksi. Tarjoa apua konkreettisesti. Vie valmista ruokaa, vuokia voi laittaa pakkaseenkin. Kysy, milloin voisit vahtia lapsia jne. Konkreettisia tarjouksia, joista näkee, että olet tosissasi.