Lue keskustelun säännöt.
Neuvoja kiitos kuinka puuttua lasten käytökseen taloyhtiömme pihalla!
21.07.2020 |
Taloon muuttanut kolmevuotias tyttö joka ei puhu, mutta osaa kyllä töniä. Kai on turhautunut, kun kieli jäänyt jalkojen alle. Omani on siis isompi lapsi ja pitää kaikista lapsista, myös tuosta tytöstä. Äitinsä rassaa mun hermoja. Tyttönsä tönii ja äiti vain kysyy miksi teet noin, miksi tönit. Tyttöhän ei puhu, eikä sen väliäkään, töniä ei saa missään nimessä, eikä omani edes provosoi millään tapaa. Omani on aika herkkä ja jopa hieman pelkää tuota tyttöä noissa tilanteissa. Alkoi taas itkemään ja mitäs sanoo äiti? No hän sanoo minun lapselleni, että älä itke, mene vain pois.
Huoh pitkä sepustus. Mitä tästä olette mieltä? Itsehän haluaisin ottaa ja ravistella tuota äitiä ja ohjeistaa, että lasta pitää rankaista jos tönii uudelleen ja tarvittaessa viedä pihalta pois.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samot sille lapselle napskasti ja kuuluvasti "töniä EI saa, hyi miten rumasti tehty".
Ja sille äidille, "ole tarkempi lapses kanssa, pidä se poissa jos et aio opettaa sitä käytöstavoille".
Pyh, ei erityislapsi tuollaista ymmärrä.
Höpöhöpö, eläimetkin ymmärtää äänenpainoja, ja oppii pysymään poissa ns. epämiellyttävien ihmisten jaloista. Ja jos ei lapsi ymmärrä niin äitinsä ehkä tajuaa pitää häirikön loitommalla, ainakin huomauttelijan lapsesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitähän näkyy nykyään leikkipuistoissa ja kaikkialla, lapsi tönii muita tai pikkussisarustaan ja äiti joko teeskentelee ettei näe tai sitten lässyttää jotain. Rangaistusta en kannata, mutta kyllä vanhemman pitää vetää lapsi sivummalle ja sanoa selvästi ei ja vaatia myös anteeksi pyyntö.
Ja oma lapseni ei todellakaan ole mikään täydellinen pikku enkeli. Mutta sellaista päivää ei tule, ettenkö hänen käytökseen puuttuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin, että kyse on jostain oikeasta ongelmasta kuten ilkivallasta. Mutta siis 3-vuotias tönii? 😆
Oliko sulla jotain annettavaa tähän juttuun, neuvoa kysyin.
Lapset selvittäkööt itse välinsä. Tyttäresi oli ihan oikeilla jäljillä kun aikoi töniä takaisin. Sen lisäksi hän voi sanoa tönijälle: lopeta tuo tai mene pois, tältä se tuntuu *tönäys*.
3-vuotiaat eivät selvitä itse välejään. Ei edes 4-vuotiaat siihen pysty pääsääntöisesti. Kun lapsi törttöilee, niin vanhempi menee kertomaan että ei, noin ei saa tehdä. Sitten pyydetään anteeksi.
Mikä siinä on kun luullaan että ne lapset ovat jotain 12-vuotiaita jo 3-vuotiaina ja jätetään täysin oman onnensa nojaan. Ikään kuin nykyään vanhemmat eivät tajua kasvatusvastuutaan.
Ja jos minun lasta joku tönäisi, niin sanoisin lapselle (mikäli vanhemmat eivät), että ei, noin ei saa tehdä, lopeta heti.
Sano naiselle että seuraavaksi sinä tönit häntä tai uhkaa lasulla jos lapsen töniminen ei lopu. Luulen että nainen ottaa onkeensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin äidille että kyllä sen on poistuttava joka ei pysty leikkimään yhteisten pelisääntöjen mukaan.
Ei päde erityislapsiin.
Tottakai pätee! Miksi ei pätisi? Ihan samalla tavalla erityislapsillekin opetetaan asioita ja toisten kanssa olemista. Se vaan vaatii vanhemmalta enemmän aikaa, sitkeyttä ja valppaana oloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mun lasta toinen tönii tai muuten satuttaa, eikä oma vanhempansa muutamassa sekunnissa reagoi asiaan, sanon itse. Tilanteesta riippuen joko todella vihaisesti heti (jos pelästyn että omaani saattaisi sattua pahasti) tai silleen ihan kivalla äänensävyllä mutta kovalla äänellä (ekalla kerralla) että HEI, ETHÄN TÖNI TOISIA.
Jos pitää toisen kerran sanoa samasta asiasta samassa hetkessä, olen jo todella tiukka. Omalleni olen tiukka ekasta kerrasta, tosin ei muiden kanssa kokenut leikkijä edes ajattelisi spontaanisti satuttaa tai tuuppia toista, sen verran ollut porukassa että tietää että ei ole kivaa sellainen.
Meidän pihapiirissä on ollut tosi monenlaista leikkijää, vuosien mittaan nähnyt kaikkea. Moni ei vahdi ihan pieniäkään, itse annoin 5v mennä pihalle yksin kun aloin siihen asti näköetäisyydellä vahtineena luottaa että osaa toimia. Toisia ei satuta mutta oli se eka kesä sellaista että piti silti vahdata ikkunasta mitä tekee. Moni ei tajua että isompikin lapsi tarvitsee etenkin konfliktitilanteissa aikuisen apua. Lapset eivät opi keskenään tavoille. Kaikkeen en puutu mutta pihassa ollaan niin ettei muilla asukkailla tarvi lasten takia revetä korvat ja hermot.
Yksi lapsi oli muutama vuosi sitten sellainen että vei minulta, aikuiselta, leluja kädestä kun autoin lapsia hiekkalinnan kanssa. :D Nyt se naurattaa. Kun ei uskonut kahta käskyä, menin huutamaan äitinsä ikkunan alle niin kovaa että takuulla koko talo kuuli, että TULETKO KATSOMAAN ITSE LAPSESI PERÄÄN, HÄN EI OSAA LEIKKIÄ TÄÄLLÄ MUIDEN KANSSA ILMAN OMAA AIKUISTA. Äiti haki lapsensa pois. Hyvä niin, minusta on tärkeä opettaa että kiusaajan ja rajattoman kanssa ei tartte leikkiä.
Itse tekisin jatkossa näin: Kun naapurin kolmivuotias tönii omaani, menen siihen väliin lasten silmien tasolle. Katson töninyttä lasta silmiin ja sanon rauhallisesti:" Ei saa töniä toisia. Töniminen tuntuu pahalta." Ja sen jälkeen kääntyisin omaa lastani kohden ja sanoisin:"Sinua ei saa töniä. Toinen lapsi teki väärin."
Tekisin näin aina uudestaan ja uudestaan. Jos lapsi tönii aina vaan ja oma lapsi kärsii, sanoisin tönijän äidille:" Voisitko olla niin lähellä lastasi, että pystyt estämään toisten tönimisen. Kaikilla lapsilla pitää olla turvallista ja mukavaa leikkiä täällä."
Oli kyse sitten eläimestä tai ihmisestä, väärästä käytöksestä pitää neuvoa pois. Pitää puuttua joka kerta. Ei kenelläkään ole oikeutta tehdä väkivaltaa toisille, oli erityislapsi tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuossa välttämättä varsinaisesti erityislapsesta ole edes kyse. Ei ole mitenkään tavatonta että puheen kehitys vaan on viivästynyttä vielä 3-vuotiaana. Ei tarkoita automaattisesti että mitään neurologista tai kehitysvamma diagnoosia olisi. Ennemmin tuon äidin suhtautuminen ruokkii tönimistä. Lähes kaikki pikkulapset tönii harjoitellessaan sosiaalisia suhteita, mutta siihen tönimiseen kuuluu puuttua napakasti heti alusta asti. Lapselle tulee tehdä selväksi että kaikenlainen satuttaminen on ehdottoman kiellettyä. Jos vaan annetaan jatkaa tönimistä, ei se lapsi itsestään opi ettei niin saa tehdä. Kyky asettua toisen asemaan on vielä todella hatara noin pienellä. Omat impulssit ja mieliteot ohjaavat toimintaa, ja vanhempien tehtävä on huolehtia siitä että leikit sujuvat kaikkien osapuolten kannalta reilusti ja turvallisesti.
Lapset selvittäkööt itse välinsä. Tyttäresi oli ihan oikeilla jäljillä kun aikoi töniä takaisin. Sen lisäksi hän voi sanoa tönijälle: lopeta tuo tai mene pois, tältä se tuntuu *tönäys*.