Ystävästä tullut inhottava nälvijä.

Vierailija kirjoitti:

Kurja tilanne. Itsellekin käynyt niin että hyvä ystävä alkanut naljailemaan ja olemaan jotenkin tyly. Korostui kun löysin miehen mutta oli sitä aiemminkin. Tietysti tämä on vain oma näkökulmani, hänhän saattoi olla jostain loukkaantunut minullekin mutta en vain tajunnut sitä. Välit viileni niin etten uskaltanut nostaa kissaa pöydälle.

Luultavasti on mustis ensinnäkin koska löysin miehen. Toisekseen se on hänen veljensä, ja kokee että tunkeudut hänen yksityisalueelle, hänen perheeseensä. Ei hänkään enää uskalla puhua luottamuksellisia asioita sinulle, pelkää että voisivat päätyä perheen korviin. Ymmärrän harmituksensa, mutta onhan tuo väärin käyttäydytty häneltä. Ehkä sinä voisit nostaa kissan kunnolla pöydälle hänen kanssaan. Kysy mikä häntä vaivaa, ja kerro että se tuntuu sinusta todella pahalta. Ehkä hänkään ei ihan tiedosta vielä mikä häntä nyt ärsyttää.

Olen keskustellut hänen kanssaan. Väittää hyväksyneensä suhteen täysin eikä hänellä ole mitään ongelmia sen suhteen. Ongelma olen vain minä, koska en puhu kuin pintapuolisesti elämästäni enkä kerro juurikaan mitään salaista.

Asia on minun puolestani niin, että ei ole mitään ihmeempää salaista tai en koe tarvetta puhua jostain toisesta jotain mitä ei saisi puhua tms. Toisaalta taas miksi puhuisin hänelle jos olisi. Empatiaa ei heru vaan vahingoniloa ja lisäksi puhuu asiani eteenpäin.

Aloittaja

Vierailija kirjoitti:

Hän on mustasukkainen sinusta ja pelkää, että sisarus syrjäyttää hänet paikaltaan sinun elämässäsi. Ehkä hän pelkää myös sitä, että kaikki salaiset asiat, joita hän on vuosien mittaan kertonut itsestään ja elämästään, kantautuvat nyt sisaruksen korviin. Vaikka ne olisivatkin vain jotain teinien kaukoihastusjuttuja, ei niitä tosiaan ole muiden korviin tarkoitettu kuin sen parhaan ystävän.

Kurjaa, että hän käyttäytyy niin huonosti. Yritä puhua hänen kanssaan ja viettää aikaa selkeästi erikseen hänen kanssaan niin, ettei sisarus ole paikalla.

Olen yrittänyt pitää ajanviettoa erillään. Ehdotan ja sovin kahvitteluja järjestäen niin, että olisimme keskenään. Usein hän on nyt perunut ja viimeisimmästä yhteisestä ajanvietosta jälkimmäinen puolisko menikin hänen nälvimistä kuunnellessa sekä minun asioiden muille möläyttelyn. Nyt annan hänen itse sopia seuraavaa tapaamista.

Aloittaja

TAAS tämä sama tilanne??

Ritu kirjoitti:

Siskot voivat olla yllättävän mustasukkaisia veljistään. Omakohtaista kokemusta on.

Seurustelin miehen kanssa, jolla oli useampi sisko, ja hän oli näiden ainoa veli. Siskot näennäisesti hyväksyivät minut, mutta silti tunsin aina olevani suurennuslasin alla ja muilta kuulin miten selän takana jauhettiin minusta pskaa näiden siskojen toimesta.

Välikommenttina todettakoon, että itse pyrin aina olemaan ystävällinen muille ihmisille, ja yritän välttää riitoja ja draamaa, eli en kyllä tietoisesti ainakaan antanut aihetta heidän käytökselleen.

Toinen kokemukseni aiheesta liittyy nykyiseen aviomieheeni. Hänen vanhempi siskonsa on alusta saakka ollut mustasukkainen veljestään. On sitä mieltä että minä tulin heidän väliinsä ja minun takiani mies ei tapaa häntä enää niin usein. No, taaskaan en tietoisesti ole ketään kiusannut ja mieheni tapaa vapaa-ajallaan ketä vain itse haluaa.

Minäkin ilmeisesti mukamas sabotoin heidän välistä suhdetta, sillä sisarus useamman kerran minulle toitottanut kuinka heillä on läheinen suhde ja haluavat jakaa kaiken sekä helppo puhua toiselle. Kumppanini taas sanoo, että läheistä suhdetta ei ole ikinä ollutkaan, häneltä on pyydetty vain palveluksia ja yritetty määrätä miten milloinkin pitäisi toimia, yhdessä eivät ole viettäneet aikaa oikeastaan ikinä ellei pakollisia jouluja ym lasketa. Kumppanini käytöksen sisarustaan kohtaan huomioiden helppo uskoa, että suhde ei ole ollut vastavuoroinen. Erityisesti, koska kumppanini painottaa, että ei ole ikävä eikä halua nähdä, kun olen kysellyt pitäisikö hänen vaikka yksinään kylässä käydä.

Aloittaja

Vierailija kirjoitti:

TAAS tämä sama tilanne??

Joku muukin juuri ollut vastaavassa tilanteessa?

Omahyväiset punavihreät ovat yleensä tuollaisia.

sairaalta tuntuu

pskaa suusta kirjoitti:

sairaalta tuntuu

Tosiaan. Ei ihan sellaista sisaruksesta välittämistä mihin olen tottunut. Omat sisarukseni ovat aina olleet vilpittömän iloisia onnestani ja minä heidän. Kumppaneihin on tutustuttu ja heitä kohdeltu mukavasti. Sisaruksen kuuluisi ennemmin myötävaikuttaa suhteen onnistumiseen ja saada kumppani tuntemaan itsensä tervetulleeksi eikä yrittää ajaa pois.

Voisiko taustalla olla lapsuusvuodet, jolloin ystäväsi on jäänyt sisarustensa varjoon? Jos hänellä on tunne, että muut vievät häneltä kaiken oman?

Vierailija kirjoitti:

Voisiko taustalla olla lapsuusvuodet, jolloin ystäväsi on jäänyt sisarustensa varjoon? Jos hänellä on tunne, että muut vievät häneltä kaiken oman?

Vaikea uskoa, että kyse olisi sellaisesta, koska on lapsesta asti hyvin tuonut itseään esiin ja tullut huomatuksi, nauttii huomionkeskipisteenä olosta eri tilanteissa. Nyt aikuisena saa eniten vanhempiensa huomiota ja apua arjessa, mikä toki on luonnollista koska hänellä on lapsia ja muilla ei niin ne on heidän vanhempien ainoat lapsenlapset.

Aloittaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko taustalla olla lapsuusvuodet, jolloin ystäväsi on jäänyt sisarustensa varjoon? Jos hänellä on tunne, että muut vievät häneltä kaiken oman?

Vaikea uskoa, että kyse olisi sellaisesta, koska on lapsesta asti hyvin tuonut itseään esiin ja tullut huomatuksi, nauttii huomionkeskipisteenä olosta eri tilanteissa. Nyt aikuisena saa eniten vanhempiensa huomiota ja apua arjessa, mikä toki on luonnollista koska hänellä on lapsia ja muilla ei niin ne on heidän vanhempien ainoat lapsenlapset.

Aloittaja

Ehkäpä ongelma onkin sitten se, että tottunut olemaan huomionkeskipiste ja ihailun kohde eikä kestä sitä, että ei ole sisarukselle läheisin ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko taustalla olla lapsuusvuodet, jolloin ystäväsi on jäänyt sisarustensa varjoon? Jos hänellä on tunne, että muut vievät häneltä kaiken oman?

Vaikea uskoa, että kyse olisi sellaisesta, koska on lapsesta asti hyvin tuonut itseään esiin ja tullut huomatuksi, nauttii huomionkeskipisteenä olosta eri tilanteissa. Nyt aikuisena saa eniten vanhempiensa huomiota ja apua arjessa, mikä toki on luonnollista koska hänellä on lapsia ja muilla ei niin ne on heidän vanhempien ainoat lapsenlapset.

Aloittaja

Ehkäpä ongelma onkin sitten se, että tottunut olemaan huomionkeskipiste ja ihailun kohde eikä kestä sitä, että ei ole sisarukselle läheisin ihminen.

Monille itsekeskeisille tyypillistä.

Se, mikä minua ihmetyttää, että te kirjoittelette kaikki yksityisasianne Suomen suosituimmalle keskustelupalstalle sen sijaan, että pitäisitte mölyt mahassanne ja jatkaisitte arkeanne.

Ihan kaikkea ei ole tarkoitus tuoda nettiin, tai ylipäänsä minnekään esille, edes anonyyminä kirjoitteluna.

Oletteko kaikki naisia?

Et ehkä ole niin puhtoinen kuin kuvittelet. Joillain ihmisillä on tapana ottaa omaksi muiden asioita, tässä tapauksessa tunkeutua jopa osaksi ystäväsi perhettä. Ymmärrän hyvin ettei ystäväsi jaksa tilannetta sillä hän joutui nyt muuttamaan sekä suhdettaan sisaruksena että ystäväänsä eikä toista perhettä ole jossa asiat voisivat olla ennallaan. Parisuhteissa ongelma vielä että tästä lähin saatat olla kaikissa perhejuhlissa hamaan maailman tappiin. Luulisi että tilanne ajan kanssa lieventyy eikä mikään estä teitä seurustelemaan mutta ymmärrän kyllä ystävääsikin. Turha kuvitella että välinne palaisivat ennalleen.

Vierailija kirjoitti:

No herran jestas, laita välit poikki. Aikuinen ihminen saa seurustella kenen kanssa haluaa. Hän ei ole vielä kasvanut aikuiseksi, eikä ehkä kasvakaan.

no oikeestaan ei saa. Ainakin jos haluaa jatkaa ihmissuhteitaan. Et sinäkään ala ystäväsi isän/äidin kanssa suhteeseen, tai kaverisi lapsen, ystäväsi vaimon/miehen, jne. 

Kyllä ap on ylittänyt rajat tässä suhteessa. On syönyt ns kuormasta. Ystävän perhe on kuin omaakin perhettä. Eipä olisi tullut mieleenkään aloittaa suhdetta hyvän lapsuusystävän veljen kanssa, koska ollaan jaettu kuitenkin iso osa lapsuuta/nuoruutta yhdessä. Teet väärin, jos kerran asia on ystävälle ongelma.

Lopeta suhde ja hae ulkopuolinen mies. Jätä tuo veli rauhaan, ei noin epätoivoinen voi olla.

melkein kuin oma veli!

Meitä on joka junaan. Serkkuni oli kanssani hyvä ystävä kunnes juttelin kerran hänen sisarensa kanssa. Siitä nousi älämölö, kun hän soitteli kaikki sisaruksensa läpi. Soitin kerran hänen veljelleen ja siitä kummallinen kohtaus. Minä en saa olla tämän serkkuni mielestä missään tekemisissä hänen sisarustensa kanssa. Asioiden pitää kiertää hänen kauttaan. Sama koskee kaikkia ihmisiä, jotka ovat ns silmäätekeviä. Serkkuni haluaa olla kontrolloida ja välittäjä. Enpä ole mitään velkaa serkullenin ja ystävyys on olematonta.

Vierailija kirjoitti:

Se, mikä minua ihmetyttää, että te kirjoittelette kaikki yksityisasianne Suomen suosituimmalle keskustelupalstalle sen sijaan, että pitäisitte mölyt mahassanne ja jatkaisitte arkeanne.

Ihan kaikkea ei ole tarkoitus tuoda nettiin, tai ylipäänsä minnekään esille, edes anonyyminä kirjoitteluna.

Mitä se sinua ihmetyttää tai ilmeisesti hiertää? Anonyymisti itseään vaivaavien asioiden käsittely on hyvä tapa. Saa purettua tunteitaan ketään loukkaamatta ja saa muilta ehkä jopa hyviä näkökulmia asioihin.

Jos kaikki pitäisivätkin mölyt mahassaan ei tätä tilannetta edes olisi, mutta valitettavasti jotkut päästelee suustaan mitä vaan ja toistenko pitäisi vaan kuunnella loputtomasti hiljaa tai yrittämättä mitenkään muuttaa tilannetta?

Aloittaja

Vierailija kirjoitti:

Et ehkä ole niin puhtoinen kuin kuvittelet. Joillain ihmisillä on tapana ottaa omaksi muiden asioita, tässä tapauksessa tunkeutua jopa osaksi ystäväsi perhettä. Ymmärrän hyvin ettei ystäväsi jaksa tilannetta sillä hän joutui nyt muuttamaan sekä suhdettaan sisaruksena että ystäväänsä eikä toista perhettä ole jossa asiat voisivat olla ennallaan. Parisuhteissa ongelma vielä että tästä lähin saatat olla kaikissa perhejuhlissa hamaan maailman tappiin. Luulisi että tilanne ajan kanssa lieventyy eikä mikään estä teitä seurustelemaan mutta ymmärrän kyllä ystävääsikin. Turha kuvitella että välinne palaisivat ennalleen.

Tuolla logiikalla tämän sisaruksilla ei olisi oikeutta ollenkaan omaan elämään vaan kaiken pitäisi pyöriä aina ja ikuisesti yhden ympärillä ja hänen ehdoillaan, koska kuka tahansa joka sisaruksen kumppaniksi tulee tunkeutuu hänen reviirilleen ja hänen perheeseensä. Missä kohtaa sisarusten itsemääräämisoikeus elämästään ylittäisi toisen sisaruksen omaisuutena olemisen?

Aloittaja

Vierailija kirjoitti:

Et ehkä ole niin puhtoinen kuin kuvittelet. Joillain ihmisillä on tapana ottaa omaksi muiden asioita, tässä tapauksessa tunkeutua jopa osaksi ystäväsi perhettä. Ymmärrän hyvin ettei ystäväsi jaksa tilannetta sillä hän joutui nyt muuttamaan sekä suhdettaan sisaruksena että ystäväänsä eikä toista perhettä ole jossa asiat voisivat olla ennallaan. Parisuhteissa ongelma vielä että tästä lähin saatat olla kaikissa perhejuhlissa hamaan maailman tappiin. Luulisi että tilanne ajan kanssa lieventyy eikä mikään estä teitä seurustelemaan mutta ymmärrän kyllä ystävääsikin. Turha kuvitella että välinne palaisivat ennalleen.

Lisäksi tuota perhejuhlissa olemisen kamaluutta en ymmärrä. Ihan kuin olisin hänen puolison vienyt jos noin ajattelisi.

Aloittaja