Kuinka usein harrastat korkeakulttuuria?

Minun mieheni on alaluokkainen duunari, oikea peruspekka. Hän haluaisi käydä katsomassa kaikki tämän kaupungin teattereiden näytelmät, ja mikäs siinä, kun lippuja saa Smartumeilla ostettua. Suurimman nautinnon hän saa lastennäytelmistä, ne on tässä kaupungissa tehty kyllä tosi hyvin. Minä en niin teatterista välitä, vaikka olenkin korkeapalkkainen akateeminen, mutta menen sitten miehen kaveriksi. Lastennäytelmiin otamme sukulaislapsia silmänlumeeksi mukaan.

Mies käy mielellään myös konserteissa, koska hän nauttii akustisesti hyvin tuotetusta musiikista. Esimerkiksi urkukonsertit ovat hänen mieleensä ja kirkkojen kuorokonsertit muutenkin, koska kirkoissa on usein hyvä akustiikka. Helsingissä olemme käyneet usein konserteissa ja yrittäneet aina valita tarkkaan paikan niin, että musiikki pääsisi täysiin oikeuksiinsa. Mies kuuntelee musiikkia harrastuksenaan muutenkin, meillä on sitä varten erillinen tarkoin mitoitettu kuunteluhuonekin. Kesällä hän kiertää lähiseudun festareita, jos saa jonkun kaverin mukaan (itse en tod jaksa niillä istua).

Oopperasta emme kumpikaan välitä (kokeiltu on), mutta pari musikaalia ja operettia on kyllä käyty kuuntelemassa Tampereella. Niistä olemme molemmat pitäneet. Mies ei lue minkäänlaista kirjallisuutta, mutta se onkin enemmän minun harrastukseni.

Niin me ihmiset olemme erilaisia mieltymyksiltämme.

Mikä on korkeakulttuuria? Itse olen akateeminen mies ja käyn mielelläni teatterissa ja toisinaan konserteissakin. Luen taiteellisesti kunnianhimoisia kirjoja. En näe tässä mitään elitististä.

En käy koskaan teatterissa, oopperassakaan en, koska ei täällä ole. Klassisen musiikin konserteissa pyrin käymään aina, jos tänne sellainen satutaan järjestämään. Rakastan klassissta ja kuuntelen sitä aika usein.

Olen yhdistelmäajoneuvonkuljettaja ja minulle korkeakulttuuria on Suurimman pudottajan uusimmat jaksot.