Kastekutsu!!

Tää nyt ei varsinaisesti oo mikään kasteruno, kun kaikki kasterunot mitä löysin oli niinku onnitteluja nimen saaneelle..

Mut mä laitoin meiän tytön korttiin tämmösen:



Tyttö kuin hentoinen kukka,

mustikkasilmä, mansikkasuu,

Auringonpaistetta untuvatukka,

linnunlaulua kaikki muu.



Ja sit alle että tervetuloa tyttäremme kastetilaisuuteen jne.

Ton laitoin lähinnä sen takia kun siihen sisältyy silleen kivasti meiän sukunimi ja oli muutenki nätti :)

Tää linkki on ollu tääl miljoona kertaa mut siel on aika paljon loruja

http://www.positiivarit.fi/aarteisto/varssypankki/index.asp?aihe=Syntym…

¿¿ Minä olen niin pieni, ettei minulla ole nimeä, vastasi mönkijä innokkaasti. Ajatella, ei kukaan ole sitä aikaisemmin kysynyt. Ja sitten tulet sinä, josta olen kuullut niin paljon ja johon olen halunnut tutustua, ja kysyt mikä minun nimeni on. Luuletko ¿ voi sentään jos voisit ¿ tarkoitan, olisiko siitä kauhean paljon vaivaa, jos keksisit minulle nimen, joka olisi minun eikä kenenkään muun?¿



-Tove Jansson-



June

Meidän uusi vauva-laulun sanoja mukaillen:



Mikä nauraa niin kuin aurinko, mikä itkee niin kuin kuu?

Mille meidän isä salaa kuiskaa, baby I love you.

Hei tulkaa kaikki katsomaan, kun vauva hymyilee,

niin tiedättepä senkin missä onni lymyilee.

Se on se meidän uusi vauva, nimeä en muista.

Se joskus karjuu niin, et pikkulinnut tippuu puista.



Kiitoskorttiin laitettiin tuo runo, tuohon loppulauseeseen vaan:

... nimenä on ____.

ja vähän omaa mielikuvistu viimeisen lauseen loppusointuun ;)



Terv. Meeri

Me isäsi kanssa seisottiin

käsi kädessä tässä

ja juteltiin ihan hiljaksiin

" No nyt se on elämässä."



Sinä olit ihan pikkuinen

ehkä viikon vanha vasta.

Minä nauroin: " Pilvi kukkasten

kai ympäröi tätä lasta,

ja perhoset, lintuset untuvapäät

tuntuu lentävän korin yllä."

Isä kysyi: " Näkyjäkös sinä näät?"

Ja minä: " No ihmeitä kyllä."



Sinä olit se ihme tietysti

-vaikka poruun puhkesitkin.

Imit minusta maitoa nälkääsi.

Minä ilosta nauroin ja itkin.



" Sill' on ripsissä tähden säkenet,"

isäs naurahti ja keksi:

" sen varpaat on puolukan raakileet."

ja hän puki sinut puhtoiseksi.



Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.

Löi kolmisin sydämemme.

" Tästä tulee kai hyvä ihminen"

me puhuttiin toisillemme.



-Kaarina Helakisa-

Meillä oli pojan ristiäiskutsussa tälläinen katkelma Eppu Nuotion runosta.



Onni tuli meille käymään,

sinut toi se tullessaan.

Kutsui meidät katsomaan.

Onni lauloi pienen laulun,

lauloi lauluista kauneimman.

Lapsen unista kertovan.



Kertoi meille, kertoi muille,

kertoi rannan koivupuille,

kertoi tuulenpoikasille,

kertoi koko kaupungille:

Katsokaa pikkuista pilvien piirtäjää

sydänlohkareen suloista siirtäjää.

Katsokaa kultaa äidin, isän, koko suvun,

katsokaa tätä tarinaa, alkua uuden luvun.



Runo löytyy kokonaisuudessaan Eppu Nuotion kirjasta Silkkipaperitaivas. Kirjassa on monia muitakin ihania vauvarunoja.