Esikoinen on erityislapsi, nyt nuoremmalla epäillään samaa :(
Tuntuu ihan kamalalta. Suvuissamme ei lastemme lisäksi ole ketään muuta, kenellä olisi erityispiirteitä. Ystäväni kommentoi, että lasten ongelmat johtuu kasvatuksesta. Loukkaannuin tästä. Me vanhemmat olemme ihan tavallisia, koulut käyneitä henkisesti terveitä ihmisiä, olemme tehneet parhaamme ja ajatelleet aina mikä on lapsille hyväksi. Toivoisin saavani jostain sympatiaa ja tukea. Tilanteemme ja tulevaisuutemme tuntuu nyt aivan epätoivoiselta.
Kommentit (22)
Ap jatkaa: Kiitos kommenteista ja kannustuksesta! Olemme olleet sova-kurssilla esikoisen kanssa ja paikallisyhdistyksen tapahtumissa mukana. Vaikeinta tässä on, että juuri kun tuntuu, että vuosien työn jälkeen alamme olla sinut asian kanssa ja hyväksyneet sen pitää alkaa sama sopeutumisprsessi uudestaan. Olen tyhmänä ollut iloinen ja kiitollinen, että nuorempi lapsi on suht normaali, Mutta nyt näyttää pahasti siltä, että pienempi kulkee isomman jälkiä. Tänään alkoivat varsinaiset tutkimukset. Ja nehän kestää taas kuukausia. Vanhemman lapsen kohdalla meni 1,5v ja lukuisia tutkimuksia, selvityksiä ja vanhempien haastatteluja ennen kuin diagnoosi annettiin. Tuntuu musertavalta taas käydä sama läpi :(
Ap, mikä on esikoisesi diagnoosi?