Eivätkö lääkärit todella alennu syömään/kahvittelemaan hoitajien kanssa samassa pöydässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse labrahoitajana isossa yliopistollisessa sairaalassa ja jos menee osastolle ottamaan verinäytteitä, niin hoitajat kyllä moikkaa, mutta moni lääkäri on kuin ei näkisikään :-) jotkut mukavia ja tervehtivät normaalisti.

Oli hassua, kun jouduin saman sairaalan vuodepotilaaksi kerran, niin lääkärit oikein kunnolla katsoi silmiin ja keskusteli.

Uskomatonta käytöstä! Mikä tällaisia ihmisiä vaivaa? Ei tervehdi? Hyvänen aika!

En minäkään tervehdi. Sen enempää potilaitani vapaalla kuin alempitutkintoisia ihmisiä töissä. Tiedän arvoni ja näin se osoitetaan.

Potilaita ei koskaan tervehditä vapaalla elleivät he tee aloitetta. Kuka haluaisi välttämättä tuntea esim. Psykiatrinsa vapaalla.

Paikka kohtaista. HUSin sisälläkin tuntuu löytyvän ties minkälaisia käytäntöjä.

Yhdessä paikassa kyllä yksi alotteleva lääkäri istuskeli tämmöisen aloittelevan sihteerin kanssa samoissa pöydissä. <3

En minäkään tervehdi. Sen enempää potilaitani vapaalla kuin alempitutkintoisia ihmisiä töissä. Tiedän arvoni ja näin se osoitetaan.[/quote]

No niin. Tällä lailla! Katsokaas, kuulkaas; tässä meillä malliesimerkki keski-ikäisestä / vanhemmasta niinsanotusta MIESLÄÄKÄRI- JÄÄRÄSTÄ.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikunnassa esiintyy narsisteja sekä psykopaatteja, on taivaan tosi. Ylimielisiä. Ja Siitä ruokalan ruuan hinnasta, on edullinen, jottei hoitajienkaan tarvi tyytyä eväisiin.

8,20 euroa EI ole halpa, edes lääkäkäreille. Näin ilmoitti osastomme lekuri.

Juuri näin. Sairaalan parkkipaikalta löytyvät Ferrarit ja Maseratit kuuluvat pääsääntöisesti sairaalan ruokalan työntekijöille. Sen verran on hyvätuottoista tuo ruokalan pito.

Vierailija kirjoitti:

Itse labrahoitajana isossa yliopistollisessa sairaalassa ja jos menee osastolle ottamaan verinäytteitä, niin hoitajat kyllä moikkaa, mutta moni lääkäri on kuin ei näkisikään :-) jotkut mukavia ja tervehtivät normaalisti.

Oli hassua, kun jouduin saman sairaalan vuodepotilaaksi kerran, niin lääkärit oikein kunnolla katsoi silmiin ja keskusteli.

Oumy! Sorry naurattaa, kun olen ollut tässä viime aikoina ollut paljon vuodeosastolla ja ihmetellyt, miksi labrakärryihminen aina tulee paikalle kuin se hiippailis salaa. Sellasella kotitonttutyylillä. Kukaan ei huomaa ja tadaa nyt pistää!

joo, vuodeaikaa on ollut paljon ja aikaa mielikuvituksellekin. ;)

Minäkin meni ruokalassa aikoinaan vahingossa lääkärien pöytään. Ihan ystävällisesti pyysivät, että voisinko siirtyä toiseen pöytään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikunnassa esiintyy narsisteja sekä psykopaatteja, on taivaan tosi. Ylimielisiä. Ja Siitä ruokalan ruuan hinnasta, on edullinen, jottei hoitajienkaan tarvi tyytyä eväisiin.

8,20 euroa EI ole halpa, edes lääkäkäreille. Näin ilmoitti osastomme lekuri.

Juuri näin. Sairaalan parkkipaikalta löytyvät Ferrarit ja Maseratit kuuluvat pääsääntöisesti sairaalan ruokalan työntekijöille. Sen verran on hyvätuottoista tuo ruokalan pito.

Nyt osus ja uppos! :D

Muutamia vuosia HUSsin keittiöissä lusineena. Selkeesti kiersin liikaa, en päässyt palkoille. ;)

Vierailija kirjoitti:

Mulle sattui työpaikkaromanssi kirurgin kanssa ja nyt onnellisesti ollaan naimisissa. :)

-anestesiahoitaja

Pyh!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse labrahoitajana isossa yliopistollisessa sairaalassa ja jos menee osastolle ottamaan verinäytteitä, niin hoitajat kyllä moikkaa, mutta moni lääkäri on kuin ei näkisikään :-) jotkut mukavia ja tervehtivät normaalisti.

Oli hassua, kun jouduin saman sairaalan vuodepotilaaksi kerran, niin lääkärit oikein kunnolla katsoi silmiin ja keskusteli.

Uskomatonta käytöstä! Mikä tällaisia ihmisiä vaivaa? Ei tervehdi? Hyvänen aika!

Samoin oli meillä. Hallinnon käytäjävällä törmäsin aamuisin usein ylilääkäriin. Aluksi tosiaan tervehdin, mutta en saanut mitään vastausta. Ajattelin niin, että enää ei ole oikein sanoa huomenta, kun itse tulen noin kello kahdeksan ja jos lääkäri on tullut jo aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse labrahoitajana isossa yliopistollisessa sairaalassa ja jos menee osastolle ottamaan verinäytteitä, niin hoitajat kyllä moikkaa, mutta moni lääkäri on kuin ei näkisikään :-) jotkut mukavia ja tervehtivät normaalisti.

Oli hassua, kun jouduin saman sairaalan vuodepotilaaksi kerran, niin lääkärit oikein kunnolla katsoi silmiin ja keskusteli.

Uskomatonta käytöstä! Mikä tällaisia ihmisiä vaivaa? Ei tervehdi? Hyvänen aika!

Samoin oli meillä. Hallinnon käytäjävällä törmäsin aamuisin usein ylilääkäriin. Aluksi tosiaan tervehdin, mutta en saanut mitään vastausta. Ajattelin niin, että enää ei ole oikein sanoa huomenta, kun itse tulen noin kello kahdeksan ja jos lääkäri on tullut jo aikaisemmin.

Olisipa todella mielenkiintoista, jos tällainen ihmisinen tulisi tänne itse kertomaan, missä kohtaa elämää on tullut siihen tulokseen, että on varaa ylentää itsensä muita alentamalla. Että demokratian ja käytöstapojen perusteet eivät koske häntä - johtuen, niin, mistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse labrahoitajana isossa yliopistollisessa sairaalassa ja jos menee osastolle ottamaan verinäytteitä, niin hoitajat kyllä moikkaa, mutta moni lääkäri on kuin ei näkisikään :-) jotkut mukavia ja tervehtivät normaalisti.

Oli hassua, kun jouduin saman sairaalan vuodepotilaaksi kerran, niin lääkärit oikein kunnolla katsoi silmiin ja keskusteli.

Uskomatonta käytöstä! Mikä tällaisia ihmisiä vaivaa? Ei tervehdi? Hyvänen aika!

Samoin oli meillä. Hallinnon käytäjävällä törmäsin aamuisin usein ylilääkäriin. Aluksi tosiaan tervehdin, mutta en saanut mitään vastausta. Ajattelin niin, että enää ei ole oikein sanoa huomenta, kun itse tulen noin kello kahdeksan ja jos lääkäri on tullut jo aikaisemmin.

Erittäin hieno, humaani kommentti, kiitos.

Uskomatonta. Olin isolla 6500+ hlokunnan tehtaalla toissa ja kaikille sanottiin et tehtaalla kaikki on samalla tasolla ja ketaan ei tarvinnut "herroitella", johtokunta mukaanluettuna ja ihan samalla tasolla oltiin ku syotiin aamiaista/lounasta/illallista jossain pomojen kans vaikka jotain viis palkkaluokkaa alempana olin.  Yleensa kuuntelivat mielellaan meidan ongelmista koska niiden ratkaisu tarkoitti enemman rahaa meille ja heille. Laakarit tosin usein unohtaa sen etta ne potilaiden ja heidan paskat joku joutuu siivoamaan. Laakarit on ihan samalla tasolla kuin katujen paskojen siivoojat kunnilla. Saavat vain vahan parempaa palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse labrahoitajana isossa yliopistollisessa sairaalassa ja jos menee osastolle ottamaan verinäytteitä, niin hoitajat kyllä moikkaa, mutta moni lääkäri on kuin ei näkisikään :-) jotkut mukavia ja tervehtivät normaalisti.

Oli hassua, kun jouduin saman sairaalan vuodepotilaaksi kerran, niin lääkärit oikein kunnolla katsoi silmiin ja keskusteli.

Uskomatonta käytöstä! Mikä tällaisia ihmisiä vaivaa? Ei tervehdi? Hyvänen aika!

Samoin oli meillä. Hallinnon käytäjävällä törmäsin aamuisin usein ylilääkäriin. Aluksi tosiaan tervehdin, mutta en saanut mitään vastausta. Ajattelin niin, että enää ei ole oikein sanoa huomenta, kun itse tulen noin kello kahdeksan ja jos lääkäri on tullut jo aikaisemmin.

Olisipa todella mielenkiintoista, jos tällainen ihmisinen tulisi tänne itse kertomaan, missä kohtaa elämää on tullut siihen tulokseen, että on varaa ylentää itsensä muita alentamalla. Että demokratian ja käytöstapojen perusteet eivät koske häntä - johtuen, niin, mistä?

Puolenkymmentä lääkäriä on irtisanoutunut Tampereen yliopistosairaalan syöpäosastolta.

Protestin syynä on se, että toimialuejohtajan sijaiseksi valittiin ylihoitaja. Lääkäreiden mielestä sijaiseksi olisi pitänyt valita lääkärin koulutuksen saanut henkilö.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000727350.html

Toimialuejohtajan sijaiseksi nimitettiin terveystieteiden tohtori, jolla on pitkä johtamiskokemus. Lääkärien yläpuolella kohosi siis hoitajan statuksella oleva henkilö. Lääkärithän ei juurikaan suostu kuuntelemaan muita kuin lääkäreitä.

Tässä vanha keskusteluketju asiasta https://www.vauva.fi/keskustelu/3946580/ketju/miksi_laakari_ei_hyvaksy_…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse labrahoitajana isossa yliopistollisessa sairaalassa ja jos menee osastolle ottamaan verinäytteitä, niin hoitajat kyllä moikkaa, mutta moni lääkäri on kuin ei näkisikään :-) jotkut mukavia ja tervehtivät normaalisti.

Oli hassua, kun jouduin saman sairaalan vuodepotilaaksi kerran, niin lääkärit oikein kunnolla katsoi silmiin ja keskusteli.

Uskomatonta käytöstä! Mikä tällaisia ihmisiä vaivaa? Ei tervehdi? Hyvänen aika!

En minäkään tervehdi. Sen enempää potilaitani vapaalla kuin alempitutkintoisia ihmisiä töissä. Tiedän arvoni ja näin se osoitetaan.

Vuoden kusipää arvo?

Olen firman ainut nainen, jonka on pakko syödä erikseen johtoporsaiden kanssa.

En ole sairaanhoitoalalla, vaan juristi.

Vanha liitto, muumiosäännöt.

Etsin uutta työtä.

Paljon riippuu paikasta. Meillä keskussairaalan tutkimusyksikössä/poliklinikalla on lääkäreillä ja hoitajilla yhteinen kahvihuone, ja yhdessä lähdetään myös ruokalaan syömään jos lähdetään. Pikkujoulut ja kesäjuhlatkin on yhteisiä. Työpaikka tuntuu kyllä välillä lottovoitolta hoitoalalla.

Vierailija kirjoitti:

Saattoi joku hoitajakin käskeä hänet pois siitä pöydästä, itse pitävät myös huolta että kastijako säilyy

Minut ajettiin pois kahvihuoneen pöydän äärestä syömästä "tämä pöytä on vain vakihenkilökunnalle, opiskelijat ja sijaiset syövät sohvalla" sanoi perushoitaja.Olen sairaanhoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinyrittäjänä voin sanoa, että meillä alaiset ei todellakaan istu pomojen kanssa samassa pöydässä... mikä kyllä vaikeuttaa elämää aika lailla. Päänsisäiset ristiriidat ovat melkoiset.

Pahimmat ristiriidat syntyvät kuitenkin hallituksen kokouksia pitäessä. Meinaa välillä sihteerillä mennä sormi suuhun kun miettii mitään puheenjohtaja oikein tarkoitti puhuessaan henkilöstön motivointitoimenpiteistä. Huhhuh. Tuntemukset on kuin psykiatrian klinikalla pahimmillaan.

Parasta on kuitenkin pikkujoulut. Yleensä saa kiskoa koko illan firman piikkiin.

Hmm. Siksikö siis Kalastajan vaimo laittoi pienen kodin myyntiin ja osti Olavin kanssa uuden? Uuteen mahtuu kaksi ruokapöytää, vanhaan ei mahtunut. Kumpikohan joutui syömään snägärillä?