Lue keskustelun säännöt.
Mä en jaksa mun äitiä!
20.05.2013 |
Mulle on tehty lyhyen ajan sisällä kaksi isohkoa leikkausta ja olen niiden vuoksi sairauslomalla. Äitini asuu 5 km:n päässä, on jo iäkäs eikä omista ajokorttia, ja nyt kun olen kotiutunut sairaalasta, soittelee hän joka päivä ja pyytää kyytiä kauppaan, pankkiin tms. Joka ainoa päivä. Eilen hän soitti muuten vaan kun kerta kaupat oli kiinni.
Tänään hän soitti kun pitäisi kauppaan päästä. Kysyin että meneekö pankkiin samalla reissulla sit kans, kylällä kun kauppa ja pankki ovat vierekkäin? Sanoi menevänsä. Eikä mennyt, "kun menen sitten huomenna, paremmalla ajalla".
Eli toisin sanoen, äiti soittaa huomenna ja pyytää kyytiä pankkiin.
Mä en jaksais joka ainoa päivä ajeluttaa sitä pitkin ja poikin, haluaisin levätä. Sanoin hänelle, että olen tosi väsynyt kun on haavakipuja jne. mutta äitini mielestä se on vain laiskuutta.
Jos en vastaa puheluun, vaan soitan sitten jonkun ajan kuluttua takaisin, niin hyvin loukkaantuneella äänellä äiti kyselee että mitä _muka_ mä olin tekemässä kun en vastannut?!
Käsittämätöntä että pitää vielä yli nelikymppisenäkin miettiä että pitäisikö alkaa kapinoimaan äitiään vastaan...
Kommentit (9)
Sanot äidillesi, että lääkäri on määrännyt sinut lepäämään, jotta kuntoutuisit työkykyiseksi!
Ja vaikka olisit tervekin, ei tuollainen passuuttaminen ole normaalia. Sovitte yhden-kaksi pävää viikossa, jolloin asiat hoidetaan. Ilmoitat, että muina päivinä et ole käytettävissä.
Todennäköisesti äitisi suuttuu, mutta anna suuttua! Olet täysi-ikäinen ihminen ja voit kyllä määritellä auttamisesi. Paremminkin voisi äitisi tulla auttamaan sinua vaikka ruoan laitossa, jos hän on vielä hyväkuntoinen.
Siis stoppi tuollaiselle hyväksikäytölle. Se vain pahenee; arvelen.
Asuuko äitisi yksin? Onko pohjimmainen syy yksinäisyys? Siihen auttaisi saman ikäiset tuttavat ja harrastukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano, että kävit lääkärissä tarkistuksessa, kipujen tms. vuoksi ja sait pakkolepo-määräyksen! Jos äitisi olisi pikkulapsi, laittaisit hänet oitis kuriin.
No, et tietenkään selittele mitään lääkärin määräyksistä. Sitten joudut uudestaan selittelemään, kun olet tervehtynyt.
Olet aikuinen ihminen, ja päätät itse mihin aikasi käytät ja kuinka paljon äitiäsi kuljetat. Jos äiti ei ystävällisellä keskustelulla asiaa ymmärrä, niin sitten vain ilmoitat sen yksipuolisesti. Eikö olisi jo aika katkaista napanuora?
Äitisi on varmaan eläkeläinen? Eläkeläiset saavat Kelasta taksilipukkeita. Käske äitisi käyttää niitä. Miksi et sano äidillesi, että olet sairaslomalla etkä saa tehdä muuta kuin maata?
Voi, minulla on samanlainen äiti.
Nyt on ollut muutaman viikon vähän helmpompaa, sillä hän mököttää. Mökötyksen syy on se, että on joka päivä suostu puhumaan hänen kanssaan puhelimessa riittävään usein.
1-2 kertaa viikossa suostun juttelemaan (=kuuntelemaan kun hän haukkuu naapureitaan, minun naapureitani ja sukulaisia) kanssaan puhelimessa, mutta muuten jätän vastaamatta tai vastaan vain sanoakseni että nyt ei ehdi. Äidin mielestä tämä on aivan liian vähän 'Ei sinuun enää edes pysty yhteyttä pitämään kun koskaan et vastaa puhelimeen'. Äidille riittävä määrä olisi 2-5 puhelinkeskustelua päivässä. Joka päivä. Ja jokaiseen puheluun olisi pakko vatata vaikka olisi vessassa/suihkussa/palaverissa/xxx.
Hän on erittäin pahasti loukkaantunut tästä puheluiden rajoittamisesta, ja toisinaan soittelee jopa lasteni puhelimiin ja vaatii minua puhelimeen. Ja tietenkin soittelee minun puhelimeeni semmoisella tahdilla, että on parempi pitää puhelin äänettömällä.
Harmittaa todella paljon ettei normaali kanssakäyminen äidin kanssa onnistu millään tavalla. Kaiken on tapahduttava täysin hänen ehdoillaan, tai hän suuttuu, mököttää ja leikkii marttyyria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 15:25"]
Voi, minulla on samanlainen äiti.
Nyt on ollut muutaman viikon vähän helmpompaa, sillä hän mököttää. Mökötyksen syy on se, että on joka päivä suostu puhumaan hänen kanssaan puhelimessa riittävään usein.
1-2 kertaa viikossa suostun juttelemaan (=kuuntelemaan kun hän haukkuu naapureitaan, minun naapureitani ja sukulaisia) kanssaan puhelimessa, mutta muuten jätän vastaamatta tai vastaan vain sanoakseni että nyt ei ehdi. Äidin mielestä tämä on aivan liian vähän 'Ei sinuun enää edes pysty yhteyttä pitämään kun koskaan et vastaa puhelimeen'. Äidille riittävä määrä olisi 2-5 puhelinkeskustelua päivässä. Joka päivä. Ja jokaiseen puheluun olisi pakko vatata vaikka olisi vessassa/suihkussa/palaverissa/xxx.
Hän on erittäin pahasti loukkaantunut tästä puheluiden rajoittamisesta, ja toisinaan soittelee jopa lasteni puhelimiin ja vaatii minua puhelimeen. Ja tietenkin soittelee minun puhelimeeni semmoisella tahdilla, että on parempi pitää puhelin äänettömällä.
Harmittaa todella paljon ettei normaali kanssakäyminen äidin kanssa onnistu millään tavalla. Kaiken on tapahduttava täysin hänen ehdoillaan, tai hän suuttuu, mököttää ja leikkii marttyyria.
[/quote]
Tällaisten ihmisten kanssa pitää vain vetää syvään henkeä ja elää omaa elämää omilla ehdoilla. Sinunkin tapauksessasi äitisi loukkaantuminen ja mököttäminen on hänen oma valintansa ja pelkästään hänen ongelmansa. Ymmärrän, että toivoisit hänen suhtautuvan muuten, mutta et voi valita hänen puolestaan. Pahinta, mitä voi tehdä, on ryhtyä tanssimaan tuollaisen pillin mukaan. Silloin kukaan ei ole tyytyväinen, koska vaikka tekisit kaiken, niin kuin äitisi toivoo, hänelle ei mikään riittäisi.
Ap, todellakin sinun on jo korkea aika alkaa kapinoida äitiäsi vastaan, tai ainakin vetää omat rajasi.
Äitisi on todennäköisesti yksinäinen, mutta kyllä tuo on sinun hyväksikäyttöäsi. Ei hän voi olettaa sinun olevan hänen käytettävissään milloin tahansa.
Sovitte että kerran viikossa käytte asioilla, ja sillä reissulla hoidetaan sitten kaikki asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap: et voi olla tosissasi! Älä vastaa siihen puhelimeen. Sinun menosi ei äidillesi kuulu, ei sun tartte alkaa selittämään mitään
Oma valintasihan on kipaista, kun äiti napsauttaa sormia. Miten vaikeata voi olla sanoa, että sinulle ei tänään sovi? Ei sinun tarvitse mitään äidillesi selittää. Ei se mitään kapinointia ole, vaan normaalia elämää.
Jos haluat kuskata äitiäsi, sovit vaikka päivän tai pari viikossa, jolloin kyyti on tarjolla, muulloin ei.