Montako lapsuudenaikaista ystävää sinulla on?

1.

Ollaan yhä parhaita ystäviä näin kolmekymppisinä. Ollaan tavattu tarhaikäisinä. :D

Kumman lapsuuden aikaisia ystäviä?

10+. Näistä 4 on sellaisia joiden kanssa yhä olen läheisissä väleissä ja nähdään usein. Loput sellaisia mihin välillä törmää ja silloin vaihdetaan kuulumiset.

2, toisen kanssa ollaan tunnettu taaperosta asti ja toisen kanssa ekaluokalta. Kuuluvat parhaisiin kavereihin nykyään ja samassa kaupungissa asuvan kanssa nähdään muutaman kerran kuussa, muualla asuvan kanssa viestitellään viikoittain.

Yksi aivan vauvasta asti ja edelleen ollaan päivittäin tekemisissä, soitellaan ja viestitellään paljon ja nähdään usein. Toinen lapsuudenystävä on ala-asteelta ja myös hänen kanssaan olemme lähes päivittäin tekemisissä.

N28

0 kpl ja hyvä näin.

4 kpl, yksi tokalta luokalta ja 3 kpl 15vuotiaasta

Ei yhtään. Valitettavasti.

Ei yhtään. Minulla ei lapsena ollut kavereita koulukavereita lukuun ottamatta. Näidenkään kanssa en enää ollut tekemisissä kun siirryttiin yläasteella. Kyseessä oli julmetun iso koulu eikä minun luokalle tullut entisistä luokkakavereista kuin yksi poika. Seiskalla sain hyvän ystävän, jonka kanssa olemme olleet ystäviä vuosikymmeniä.

Yksi. Ollaan oltu todella hyvät ystävät jo 40 vuotta. Soitellaan pitkiä puheluita ja viestitellään viikottain. Harvoin nähdään mutta se sopii meidän ystävyyteen.

Vierailija kirjoitti:

0 kpl ja hyvä näin.

Oletko sinä minä?

Alle kouluikäisestä ei ketään, koska muutin eri paikkakunnalle kun koulu alkoi.

Toiselta luokalta oli lapsuuden paras ystävä mutta enää lähinnä vain facekaveri, ei olla nähty vuosikausiin. Viidenneltä luokalta on yksi ystävä jonka kanssa ollaan tekemisissä vaikka asutaan eri paikkakunnilla.

Ei ole muutenkaan montaa ystävää ja osan kanssa ei olla tekemisissä enää. Face on siitä hyvä että kuitenkin joku yhteys pysyy kun sen kautta näkee kuulumisia puolin ja toisin ja tulee joskus kommentoitua jotain johonkin.

Ystäväksi laskettavia ihmisiä on samalla paikkakunnalla kolme, joista enemmän näen yhtä. Elämä vaan on sellasta ettei tule tavattua, aina on puhetta että pitäisi, mutta se vaan jää. Usein syynä on väsymys työn takia.

Lapsuuden aikaisista ystävistä on kaksi FB kaveria, ei muuta. Siellä jotain välillä tykkäillään ja vaihdellaan juttuja. siinä se.

N48

Kolme joiden kanssa olen noin kuukausittain yhteyksissä, asumme eri puolella maailmaa joten tapaamme harvoin. 

Facebook kavereina ehkä 10 sellaista joiden kanssa tapaan kun satutaan samaan kaupunkiin samaan aikaan ja satunnaisesti ollaan yhteyksissä muutenkin. 

Viisi. Vaihdetaan kuulumisia viikottain vaikka asumme ympäri Suomea.

0. Ei mulla ollut lapsena kavereita kun en päässyt päiväkotiin. Meillä oli lastenhoitaja.

Pari kappaletta, joita tapaan melko säännöllisesti. Toinen asui naapurissa ja tutustuimme heti kun jalat alkoivat kantaa sen verran, että jaksoimme paarustaa tonttien väliselle aidalle. Hän esittelee minut aina ensimmäisenä tyttöystävänään. Toiseen ystävään tutustuin muistaaksen tyttökerhossa, kun olimme vielä alakouluikäisiä. Meitä oli tuonne täysi-ikäisyyteen asti aika tiivis tyttöporukka, mutta sitten useimmat löysivät puolison ja me hajosimme eri puolille maata. Siitä porukasta meitä on vain kaksi, jotka pitävät säännöllistä yhteyttä. Lisäksi yhden olen tavannut muutaman kerran nyt monien vuosien jälkeen, kun olemme sattuneet olemaan samaan aikaan käymässä kotiseudulla.  

Ala-asteella meistä tuli parhaat ystävät ja ylä-asteelle asti oltiin paita ja peppu. Sitten oli monta vuotta ettei nähty tai kuultukaan toisistamme mitään mutta nykyään nähdään muutaman kerran vuodessa. Käydään syömässä ja ostoksilla. Näin ollut 15 vuotta.

Ollaan kohta nelikymppisiä.

Sitten meillä on 4 naisen porukka ylä-asteelta joiden kanssa koitetaan kokoontua kerran vuodessa. Nyt ollaan taas menossa mökille :) Aina sovitaan että nähdään useammin mutta arjen kiireet ja perheet...

Ammattikoulusta myös samanlainen porukka ja sama juttu kuin ylä-astekavereiden kanssa.

Löytyy vielä yksi jonka kanssa pidetään päivittäin yhteyttä ja monta kertaa päivässä 😅 Ollaan tunnettu ylä-asteelta.

Loput on sellaisia hyvän päivän tuttuja. Facessa seurataan toistemme elämiä.

Vierailija kirjoitti:

1.

Ollaan yhä parhaita ystäviä näin kolmekymppisinä. Ollaan tavattu tarhaikäisinä. :D

Itselläni sama, kyseinen ystävä nykyään lapseni kummi

0 kpl, olen joutunut työni takia muuttamaan useita kertoja, ja tämä on tehnyt sen ettei esim nyt ole yhtään ystävää nykyisessä kaupungissa.

Jatkuva muutto kutistaa sosiaalisen verkon pois.