Kateus entistä luokkakaveria kohtaan

Elämä on. Sen vain hyväksyy tai repäisee itsekin. Ei muuta kuin rikasta miestä etsimään.

Tiedän tunteen. Ei auta se ajatus, ettei toisen onni ole minulta pois.

Uskon, että olin jotenkin kateellinen omalle kateudenkohteelleni jo ennen hänen menestymistään.

Miten tämän tuttusi menestyminen vaikuttaa sinun elämääsi? Eläisit sitä elämää, jota elät, vaikka tätä toista ihmistä ei olisi olemassa.

Tosi surullista. Olet varmaan luonteeltasi sellainen tyypillinen koulu- tai työpaikkakiusaaja. Haluat sinulla olevan kohde, jonka voit luokitella itseäsi alemmaksi.

Luen tällaisia juttuja kyllä ihan turpa auki aina... Mä itse varmaan nukahtaisin pystyyn tylsyydestä jos yrittäisin jonkun muun elämää miettiä edes murto-osaa tuosta

Entinen lapsuudenkaveri oli just tollanen. Sen takia se onkin entinen. Aina piti etsiä joku alempi, jotta olisi voinut itse mennä eteenpäin tai tuntea olevansa edes joku.

Kuulinkin huhua kyliltä, että oli arvuutellut, etten selviäisi AMK:sta ja eroaisin lapseni isästä. Itse valmistuin koulusta alle kahdessa vuodessa, tuo nainen on suorittanut samaa tutkintoa kuin minä vuodesta 2015 eikä ole vieläkään saattanut opintojaan loppuun. Lisäksi tämä nainen meni sitten itse eroamaan ja tekemään lapsia uuden miehen kanssa.

Karma? Älä ole niin varma ;)

Mitäpä jos opettelisit itsekin säästämään ha sijoittamaan? Ja unohda muut keskity omaan hommaan

Jokainen tuntee joskus hieman kateutta. Silloin kun kateudesta tulee este omalle etenemiselle, niin suosittelen aina ammattiavun hakemista.

Suurin huoli sinuna minulla olisi että se tärkein eteenpäin meneminen, henkinen kasvu, on sinulla jäänyt pahasti jälkeen. Porvariston hillitty charmi puuttuu. Kateus on pyrkyreiden juttu, rauhallinen tyytyväisyys taas sivistystä.

Puhutko minusta? :D kiitos kannustuksesta, tajusin 25 vuotiaana että olen oman elämäni ohjaksissa eikä lapsuuteni määritä tulevaa. Tosiaan opettelin sijoittamista, eikä rikas yrittäjämies ainakaan häiritse tätä harrastusta.. toki omakin ammatti ja tulot on. Oikeasti luulen että puhut minusta, vähän pelottavaa. Nousepa itse ylös ja ala tehdä töitä unelmiesi eteen.

Ei kuulosta siltä että tulet mistään hyvästä perheestä, ei sellaisessa kasva kateelliseksi.

Eipä tuo mitenkään mahdotonta ole. Itsekin tulen melko köyhistä oloista ja päihteiltyäkin tuli ja itsekin luulin itsestäni vielä 18-vuotiaana ettei musta koskaan tule mitään. Nyt 30-vuotiaana on hyvät työpaikat, lapset ja asunnot ja matkat. Sijoitusasuntoja kyllä ei ole enkä tiedä hankinkokaan, haluan ennemmin nykyisistä lainoistani eroon. Hyvinhän tuota sullakin menee, paljonko miehesi tienaa? Ei muuta kuin sijoitusasuntoja hommaamaan.

Todella kurjasti suhtaudut kanssaihmisiin. Tuollainen ajattelu, että ihminen on jotenkin loppuikänsä "pilalla" jos on syntynyt huonoihin lähtökohtiin on aika syvältä, ja hyvä että huomasit itsekin, että se ei todellakaan pidä paikkansa. Mitä tulee vanhan luokkakaverisi menestykseen, satutko olemaan sinkku? Palkkasihan ei ole lainkaan huono, mutta yksin elävän on tuolla rahalla vaikea ostaa sijoitusasuntoja tai tehdä muita kalliita hankintoja. Kenties ero teidän kahden välillä on siis se, että nainen elää kahden hyvintoimeentulevan ihmisen taloudessa ja siinä rahat riittääkin jo ihan toisella tavalla.

Joka tapauksessa kannattaa mielummin lopettaa somettaminen kokonaan, jos se johtaa vain tuollaiseen katkeraan vanhojen tuttavuuksien kyttäämiseen. Mitään hyötyä ja iloa sinulle ei ole siitä, että seuraat mitä jotkut vanhat luokkatoverit elämällään tekevät.

Ei se ole sulta pois, jos toinen menestyy. Kuulostaa siltä, että kaveri on ollut todella ahkera ja tehnyt töitä elämänsä eteen. Ihailtavaa.

Sillä on rikas mies. Tai rikkaat vanhemmat?

Ettekö tajua?

Ap puhuu itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Entinen lapsuudenkaveri oli just tollanen. Sen takia se onkin entinen. Aina piti etsiä joku alempi, jotta olisi voinut itse mennä eteenpäin tai tuntea olevansa edes joku.

Kuulinkin huhua kyliltä, että oli arvuutellut, etten selviäisi AMK:sta ja eroaisin lapseni isästä. Itse valmistuin koulusta alle kahdessa vuodessa, tuo nainen on suorittanut samaa tutkintoa kuin minä vuodesta 2015 eikä ole vieläkään saattanut opintojaan loppuun. Lisäksi tämä nainen meni sitten itse eroamaan ja tekemään lapsia uuden miehen kanssa.

Karma? Älä ole niin varma ;)

Minullakin oli opiskeluaikana "kaveri" joka selvästi piti itseään parempana kuin minua, ja sillai vihjailevasti aina totesi miten huono olen. Ylemmyydentunne oli todella selvä ja ae tarve asettaa minut itsensä alapuolelle. Muistan vieläkin sen päivän kun minä, joka kuulema pääsisi korkeintaan k-marketin kassaksi (tämä siis hänen sanoja ei minun koska arvostan kaikkia ammatteja), pääsin yliopistoon, ja sain erinomaiset arvosanat jotka palkittiin aika huomattavalla stipendillä.

Tämä kaveri pihisi oikein kiukusta vaikka olin siinä vieressä :D Oli huvittava tilanne mutta tietysti yhteydenpito alkoi hiipua vähitellen. Kuka nyt tollaisen ihmisen kanssa haluaisi olla kaveri?

Nykyään itse asiassa nautin kun tiedän että minulla menee paremmin kuin hänellä.

Onko tämä provo?

Vaikuttaa siltä, että ap on holtiton rahankäyttäjä, jos ei noilla tuloilla voi ostaa edes omaa kotia.

Itsellä käteen jää alle 2000 ja silti minulla on sijoituskämppä. Matikka ei taida olla apn vahvuus, mutta kateus on. Koita kasvattaa itseäsi. 

Ihan ensimmäiseksi: lopeta se toisten somen seuraaminen ja elä omaa elämääsi.

No esim. Ehkä hänellä on ollut todella vaikeita aikoja, mutta hän ei tuo niitä julkisesti esille, mikä on sinäsä hyvä ellet halua menettää vähäistä yksityisyyttäsi. Et voi todellakaan olla noin varma onko hän saanut perintöä vai ei. Voi olla myös, että vaikka he matkustelevat paljon, niin se on silti AINA jostain muusta pois raha- ja rlämäntilanteesta riippumatta (tai näin toimivat useimmat).

Ehkä hän säästää rahaa säännöllisesti, ja varaa kenties suht edullisen matkan ja hotellista paikan, että ei sun nyt paljoo tarvi niihin rahaa laittaa palaa.

Tai sitte, että matkalla katotaan mitä ostellaan, mihin hotelliin mennään ym ja sitte lentokone että millä mennään, katotaan kaikki mahd. Alennukset ymym.

Ja sit jos heillä ostetaan merkkivaatteita, nii niitä yleensä katotaan tarvittaessa ja fiksusti mitä oikeesti sitte kans käytetään. Ymym. Turha sun ap olla kateellinen. Köyhillä on paljon helpompaa oikeesti. Sä tiiät tasan tarkalleen mistä lähtien ja mihin laitat tavaras, mitä maksat, mitä ostat, onko tarpeellinen vai ei ym. Ja sen lisäks rikkaat tekee ihan hemmetin paljon töitä rahansa eteen, ja sen takia kokevat työuupumusta paljon enemmän kuin köyhät joilla on säännöllinen rytmi ja palkka. Rikkaat voivat taas tehdä jopa yötä päivää monia päiviä putkeen, ja se ottaa pitemmän päälle terveydelle.