Lue keskustelun säännöt.
Mummo joka ei halua olla mummo? :(
15.05.2013 |
Näin meillä. Kyseessä siis on mieheni äiti, joka ei selvästikään halua olla mummo eikä sen puoleen oikein äiti saati anoppikaan.
Pahalta tuntuu. Pari kertaa vuodessa nähdään, silloinkin ne ollaan aina me jotka käydään kylässä. Tunnelma on aina kuin ventovieraassa paikassa, lapsetkin vierastavat ihmistä, joka on kylmä kuin jääpuikko ja käpertynyt itseensä kuin simpukka. Miehen mukaan äitinsä ei ole koskaan osoittanut lämpöisiä tunteita, ei koskaan puhunut tunteista tai vaikkapa vain ohimennen halannut: ei osaa ja tuskin edes haluaa tällaisia huomionosoituksia jakaa tai saada. Tämä on mielestäni varsin mielenkiintoista, kun anoppini vielä elossaoleva äiti (isomummo) taas on aivan ihana ja lämmin, halaileva ja rakastava ihminen.
Turha on tätä äitiä/mummoa kutsua kylään tai juhliin, ei tunnu mummoa kiinnostavan. Jättää AINA tulematta, selityksenä joku utopistinen tekosyy jos edes vaivautuu ilmoittamaan. Niillä harvoilla kerroilla kun mummo on vaivautunut pikavierailulleen (tapahtunut ehkä 3 kertaa kuluneen kymmenen vuoden aikana) ollaan aina yritetty kohdella häntä mahdollisimman lämpimästi ja rakastavasti, että hänellä olisi tunne, että kuuluu meidän perheyhteisöömme. Turhaahan se on ollut. Minkäänlaista vastavuoroisuutta ei tunnu tämä ihminen tuntevan.
Ollaankohan me ainoita? Lähipiiri tuntuu olevan täynnä rakastavia mummeleita ja mammoja, jotka osallistuvat jälkipolvien elämään monilla tavoilla.
Kommentit (282)
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:32"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:14"]
En koko ketjua jaksanut lukea, mutta äärimmäisen itsekästä toisaalta sekin, että asettaa muille ihmisille vaateita siitä, millaisia näiden pitäisi olla ja kuinka missäkin tilanteessa käyttäytyä.
[/quote]
Mutta mitä se kertoo ihmisestä, jota ei kiinnosta lapsenlapset pätkääkään? Joka ajattelee uhriutuvansa, jos edes yrittää tutustua? Jota kiinnostaa vain ja ainoastaan oma elämä, omat lapset on jo potkittu pihalle, niin ei enää tarvitse kiinnostua lapsenlapsista? Kyllä minä ymmärrän, että tunnevammaisuutta ja äärimmäistä itsekkyyttä esiintyy enenevissä määrin, mutta älkää herranen aika yrittäkö selittää, että se on ihan normaalia ja oikein. Apinaa koijataan.
[/quote]
Mitä sitten. Miksi ette vouhkaa siitä, että isoisät eivät välitä lapsenlapsistaan. Kyse onkin nyt siitä, että teillä on tiukat rajat naisille, miten heidän pitää käyttäytyä. Olette varmaan lynkkaamassa ensimäisenä sitä naapurin äitiä, joka ei jääkään hoitovapaalle, vaan menee töihin ja isää jää kotiin hoitamaan.
HIRVEÄ TUNNEVAMMAINEN ÄITI, EI HOIDA LASTAAN KYMMENVUOTIAAKSI TISSI SUUSSA. MIKSI TUO PIRU TEKI LAPSIA, KUN EI NIITÄ RAKASTA.
[/quote]
Kun sinulle tulee ikää, ehkä sinäkin opit katsomaan maailmaa lempeämpien silmälasien läpi.
Toisaalta te fanaatikot olette kyllä pelottavia tuomioinenne ja sääli, että sinunkaltaiset ovat lisääntymään päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:28"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:09"]
Naiset uhraavat elämänsä lapsille, uransa jne...voi luoja mitä sontaa! Lapsia ei ole pakko tehdä, jos kokee siitä uhriutuvansa, herranen aika sentään hyvät naiset! Omaa uraa ei tarvitse unohtaa eikä omaa elämää, onhan se mieskin ollut mukana lasten teossa. Jumankeuta mitä uhriutumista, miksi te uhriudutte? Jos haluatte lapsia, niitä ei ole pakko hoitaa saman kaavan mukaan, mitä naapurin vanhempainyhdistyksen Pirkko tekee. Jos vihaa lapsia eikä halua elämäänsä pilata, siihenkin on yksinkertainen ratkaisu. Tämä keskustelu on loistava esimerkki tästä päivästä ja tämän päivän arvoista. Perhe on kauhistus, jokainen huolehtii vain itsestään ja jokainen ajattelee vain itseään. Minä, minä, minä ja minä. Jostain syystä olen syvästi järkyttynyt tästä itsekeskeisyyden määrästä ja tämä hämmästyttää minua aina vain uudelleen.
Pidän erittäin tunnevammaisena ihmistä, joka juuri ja juuri jaksaa hoitaa omat jälkikasvunsa, lapsenlapset saa jo painua hiiteen. Minkälainen ihminen ei ole kiinnostunut jälkipolviensa elämästä? Nykyaikainen, moderni ja tunnekylmä av- mamma joka haluaa maksimoida oman nautintonsa joka hetki. En enää ihmettele nykymaailman ongelmia. Kertoo hyvin paljon ihmisestä, jota ei kiinnosta lastenlasten elämä pätkääkään. Oksettavia ihmisiä. Minulle mummoni on yksi rakkaimmista ihmisistä ja olen niin onnellinen, ettei hän ole ollut kaltaisenne moderni, itsenäinen ja itserakas av-mamma.
[/quote]
Mutta olisiko mummosi halunnut tehdä joskus jotain muuta kuin hoitaa lapsenlapsiaan. Ajattelepa jos mummosi salaa olisi halunnut matkustaa ja elää omaa elämää ja etsiä omaa sisäistä lastaan, eikä koko ajan elää toisten kautta. Mutta ei uskaltanut juuri sinunkaltaisten tuomitsevien naisten takia.
Lapsiaan voi rakastaa, vaikka ei haluakaan siihen kuristavaan villasukantuoksuiseen mummomuottiin.
[/quote]
Lueppa tämä sivu uudestaan, olen kirjoittanut jo aiheesta. Mummoni matkusteli paljon, oli mökillään yksin, kävi tansseissa, teatterissa, vesijumpassa ja vaikka missä ja SILTI hänellä oli aikaa ja rakkautta. Emme olleet mummolla 24/7 , hänellä oli se oma elämäkin. Jonkun tunnevammaisen mielestä voi olla täysin käsittämätöntä, että jatkuvan oman nautinnon hakemisen sijaan joku pystyy huomioimaan pieniä lapsenlapsiakin edes joskus.
Pitäisikö meidän olla jotain muuta kuin itse haluamme. Ja kuka on se auktoriteetti, joka päättää, millaisia saamme olla. Määritteleekö miniä normit anoppille vai anoppi miniälle...? :D :D
Ajantuhlausta lässyttää sivutolkulla siitä, millaisia muiden pitäisi olla, kun se on asia, johon ei voi kuitenkaan vaikuttaa yhtään. Kannattaa keskittyä sellaisiin ongelmiin, joihin voi vaikuttaa, asioihin, joita pystyy muuttamaan. Toki murheista saa avautua, mutta hyödyntöntä jankuttaa sivukaupalla eipäs-juupas-iteoot tyyliin.
Tämä vain mielipiteenä, jokainen toki jankkaa niin kauan kuin itse haluaa =)
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:32"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:14"]
En koko ketjua jaksanut lukea, mutta äärimmäisen itsekästä toisaalta sekin, että asettaa muille ihmisille vaateita siitä, millaisia näiden pitäisi olla ja kuinka missäkin tilanteessa käyttäytyä.
[/quote]
Mutta mitä se kertoo ihmisestä, jota ei kiinnosta lapsenlapset pätkääkään? Joka ajattelee uhriutuvansa, jos edes yrittää tutustua? Jota kiinnostaa vain ja ainoastaan oma elämä, omat lapset on jo potkittu pihalle, niin ei enää tarvitse kiinnostua lapsenlapsista? Kyllä minä ymmärrän, että tunnevammaisuutta ja äärimmäistä itsekkyyttä esiintyy enenevissä määrin, mutta älkää herranen aika yrittäkö selittää, että se on ihan normaalia ja oikein. Apinaa koijataan.
[/quote]
Mitä sitten. Miksi ette vouhkaa siitä, että isoisät eivät välitä lapsenlapsistaan. Kyse onkin nyt siitä, että teillä on tiukat rajat naisille, miten heidän pitää käyttäytyä. Olette varmaan lynkkaamassa ensimäisenä sitä naapurin äitiä, joka ei jääkään hoitovapaalle, vaan menee töihin ja isää jää kotiin hoitamaan.
HIRVEÄ TUNNEVAMMAINEN ÄITI, EI HOIDA LASTAAN KYMMENVUOTIAAKSI TISSI SUUSSA. MIKSI TUO PIRU TEKI LAPSIA, KUN EI NIITÄ RAKASTA.
[/quote]
Puhuinko minä tuossa viestissäni naisesta? Sanoin, että on käsittämätöntä, jos ihminen ei ole kiinnostunut pätkääkään jälkipolvistaan, ihmisiä ne miehetkin minun mielestäni ovat. Sinä tässä keskustelussa puhut naisista, minä ihmettelen ihmisten itsekkyyttä ja tunnevammaisuutta koskien kyllä ihan molempia sukupuolia. Älä yritä tunkea sanoja suuhuni, vaan opettele lukemaan.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:36"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:25"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:14"]
En koko ketjua jaksanut lukea, mutta äärimmäisen itsekästä toisaalta sekin, että asettaa muille ihmisille vaateita siitä, millaisia näiden pitäisi olla ja kuinka missäkin tilanteessa käyttäytyä.
[/quote]
Mutta mitä se kertoo ihmisestä, jota ei kiinnosta lapsenlapset pätkääkään? Joka ajattelee uhriutuvansa, jos edes yrittää tutustua? Jota kiinnostaa vain ja ainoastaan oma elämä, omat lapset on jo potkittu pihalle, niin ei enää tarvitse kiinnostua lapsenlapsista? Kyllä minä ymmärrän, että tunnevammaisuutta ja äärimmäistä itsekkyyttä esiintyy enenevissä määrin, mutta älkää herranen aika yrittäkö selittää, että se on ihan normaalia ja oikein. Apinaa koijataan.
[/quote]
Äläkä sinä syyllistä ihmisiä tunnevammaisuudesta. Vaikutat sellaiselta minänimä-tyypiltä, joka on omasta mielestään aina oikeassa. Miten voit sanoa, että joku tuntee väärin?
[/quote]
Jep jep, minähän se olen minä minä tyyppi, aivan todella :D. Eihän sitä nyt kenellekään saa nykyään sanoa, että teet tai tunnet väärin. Ei saa sanoa narsistille, että teet väärin, psykopaatille, pedofiilille ei saa sanoa, että tunnet väärin. Me kaikki hyviä ihmisiä, ketään ei saa arvostella, muuten tulee tunnevammaiselle paha mieli. Kaikkia pitää ymmärtää ja kaikki on ihan ok :).
[/quote]
Et taida tietää sitä, että tunteet eivät ole tahdosta riippuvaisia. Se, miten niihin reagoimme, sen sijaan on. Ei siis ole olemassa vääriä tunteita, ainoastaan "vääriä" tapoja reagoida tunteisiinsa. Ymmärtäminen ja hyväksyminen eivät ole sitäpaitsi synonyymejä. Mutta asioiden ymmärtäminen muuttaa ne :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:40"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:28"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:09"]
Naiset uhraavat elämänsä lapsille, uransa jne...voi luoja mitä sontaa! Lapsia ei ole pakko tehdä, jos kokee siitä uhriutuvansa, herranen aika sentään hyvät naiset! Omaa uraa ei tarvitse unohtaa eikä omaa elämää, onhan se mieskin ollut mukana lasten teossa. Jumankeuta mitä uhriutumista, miksi te uhriudutte? Jos haluatte lapsia, niitä ei ole pakko hoitaa saman kaavan mukaan, mitä naapurin vanhempainyhdistyksen Pirkko tekee. Jos vihaa lapsia eikä halua elämäänsä pilata, siihenkin on yksinkertainen ratkaisu. Tämä keskustelu on loistava esimerkki tästä päivästä ja tämän päivän arvoista. Perhe on kauhistus, jokainen huolehtii vain itsestään ja jokainen ajattelee vain itseään. Minä, minä, minä ja minä. Jostain syystä olen syvästi järkyttynyt tästä itsekeskeisyyden määrästä ja tämä hämmästyttää minua aina vain uudelleen.
Pidän erittäin tunnevammaisena ihmistä, joka juuri ja juuri jaksaa hoitaa omat jälkikasvunsa, lapsenlapset saa jo painua hiiteen. Minkälainen ihminen ei ole kiinnostunut jälkipolviensa elämästä? Nykyaikainen, moderni ja tunnekylmä av- mamma joka haluaa maksimoida oman nautintonsa joka hetki. En enää ihmettele nykymaailman ongelmia. Kertoo hyvin paljon ihmisestä, jota ei kiinnosta lastenlasten elämä pätkääkään. Oksettavia ihmisiä. Minulle mummoni on yksi rakkaimmista ihmisistä ja olen niin onnellinen, ettei hän ole ollut kaltaisenne moderni, itsenäinen ja itserakas av-mamma.
[/quote]
Mutta olisiko mummosi halunnut tehdä joskus jotain muuta kuin hoitaa lapsenlapsiaan. Ajattelepa jos mummosi salaa olisi halunnut matkustaa ja elää omaa elämää ja etsiä omaa sisäistä lastaan, eikä koko ajan elää toisten kautta. Mutta ei uskaltanut juuri sinunkaltaisten tuomitsevien naisten takia.
Lapsiaan voi rakastaa, vaikka ei haluakaan siihen kuristavaan villasukantuoksuiseen mummomuottiin.
[/quote]
Lueppa tämä sivu uudestaan, olen kirjoittanut jo aiheesta. Mummoni matkusteli paljon, oli mökillään yksin, kävi tansseissa, teatterissa, vesijumpassa ja vaikka missä ja SILTI hänellä oli aikaa ja rakkautta. Emme olleet mummolla 24/7 , hänellä oli se oma elämäkin. Jonkun tunnevammaisen mielestä voi olla täysin käsittämätöntä, että jatkuvan oman nautinnon hakemisen sijaan joku pystyy huomioimaan pieniä lapsenlapsiakin edes joskus.
[/quote]
Minusta tämä on mielenkiintoinen, mutta surullinen ilmiö, josta on tärkeä puhua. Miksi on niin, että nykyään se oman nautinnon maksimaalinen hakeminen menee jopa perhesuhteiden yli? Kyllä minä sen tiedän, etteivät kaikki ihmiset ole tuntevia ihmisiä, mutta en minä sitä normaaliksi käytökseksi sano. Tiedän myöskin, ettei minun lapsilla tule olemaan kuin yhdet, rakastavat isovanhemmat, toisista pidän niin kaukana kuin mahdollista juuri tunnevamman takia. En odota heiltä mitään, mutta en koskaan tule olemaan apuna missään, en tule katsomaan vanhainkodissa, en mitään. Metsä vastaa siten, kuin sinne huudetaan. Jos välittää vain itsestään, kuolee yksin.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:46"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:36"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:25"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:14"]
En koko ketjua jaksanut lukea, mutta äärimmäisen itsekästä toisaalta sekin, että asettaa muille ihmisille vaateita siitä, millaisia näiden pitäisi olla ja kuinka missäkin tilanteessa käyttäytyä.
[/quote]
Mutta mitä se kertoo ihmisestä, jota ei kiinnosta lapsenlapset pätkääkään? Joka ajattelee uhriutuvansa, jos edes yrittää tutustua? Jota kiinnostaa vain ja ainoastaan oma elämä, omat lapset on jo potkittu pihalle, niin ei enää tarvitse kiinnostua lapsenlapsista? Kyllä minä ymmärrän, että tunnevammaisuutta ja äärimmäistä itsekkyyttä esiintyy enenevissä määrin, mutta älkää herranen aika yrittäkö selittää, että se on ihan normaalia ja oikein. Apinaa koijataan.
[/quote]
Äläkä sinä syyllistä ihmisiä tunnevammaisuudesta. Vaikutat sellaiselta minänimä-tyypiltä, joka on omasta mielestään aina oikeassa. Miten voit sanoa, että joku tuntee väärin?
[/quote]
Jep jep, minähän se olen minä minä tyyppi, aivan todella :D. Eihän sitä nyt kenellekään saa nykyään sanoa, että teet tai tunnet väärin. Ei saa sanoa narsistille, että teet väärin, psykopaatille, pedofiilille ei saa sanoa, että tunnet väärin. Me kaikki hyviä ihmisiä, ketään ei saa arvostella, muuten tulee tunnevammaiselle paha mieli. Kaikkia pitää ymmärtää ja kaikki on ihan ok :).
[/quote]
Et taida tietää sitä, että tunteet eivät ole tahdosta riippuvaisia. Se, miten niihin reagoimme, sen sijaan on. Ei siis ole olemassa vääriä tunteita, ainoastaan "vääriä" tapoja reagoida tunteisiinsa. Ymmärtäminen ja hyväksyminen eivät ole sitäpaitsi synonyymejä. Mutta asioiden ymmärtäminen muuttaa ne :)
[/quote]
Tiedän kyllä, että tunteet eivät ole tahdon asia. En silti sano pedofiilille, että on oikein haluta lapsia. Enkä sano narsistille, että tunteesi mahtavuudestasi on oikein ja vain sinä olet tärkeä. On eri asia ymmärtää, kuin hyväksyä. Minä voin ymmärtää moniakin vastenmielisiä asioita, mutta en hyväksyä eikä kukaan saa vakuutettua minulle, että ne ovat oikein ja ihan yhtä hyviä. Ymmärrän esim. rasisteja, mutta en voi hyväksyä sitä. Ymmärrän, että joku voi tuntea suurta järjetöntä vihaa kohteeseen x, mutta en voi hyväksyä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.05.2013 klo 19:21"]
188 & 189 ei ole sarkasmia nähnytkään, epäilemättä sama "olen selvinnyt keskivaikeasta masiksesta ja syömishäiriöstä ja oikeasti välitän kaikista paskoista, joita ympärilläni luuhaa"-tyyppi, joka on boastaillut täällä aikaisemmin aggressiiviseen tapaansa.
onko nyt aivan mahdotonta ajatella, että vaikka muiden ihmisten käyttäytymistä ei itse täysin hyväksyisi eikä (varsinkaan) tietäisi ja ymmärtäisi motiiveja siihen, niin voisi silti itse käyttäytyä hyvin heitä kohtaan ja esimerkiksi jatkaisi eristäytyvän mummon kutsumista niihin synttäreihin niin kuin ennenkin. Se ei ole mitenkään sinulta pois. Päin vastoin ystävällisyydellä voi saada paljon enemmän aikaan kuin Lapsenlapsesikin vihaavat sinua kun olet tuollainen osallistumaton tunnevammainen piissofshitti-tyyppisellä suoraanpuhumisella.
.
[/quote]
Onko vaikea ymmärtää, että täällä voisi olla jopa useita kanssani samalla tavalla ajattelevia? En ole ollut palstalla päiväkausiin, en ole kirjoitellut uusimpia viestejä ennenkuin vasta nyt. Taasko täällä alkaa tämä vainoharhainen etsivätouhu, että kaikki, jotka ovat ap:n puolella, ovat yksi ja sama henkilö? Minä olen päinvastoin sanonut, etten ikinä päästäisi tunnevammaista ihmistä lasteni elämään, mutta olen myös samaa mieltä usean kirjoittajan kanssa siitä, että isovanhempien puuttumista lasten elämästä saa surra. Ketään ei voi pakottaa mihinkään, mutta on myös oikeus kommentoida, että jonkun ihmisen käyttäytyminen on perseestä ja itsekeskeistä/tunneköyhää. Saa arvostella, vaikka mihinkään ei pakottaisi.
Ja tälle yhelle jankkaajalle täällä, joka huutelee miten ei vieläkään mennyt perille jankkauksesi, niin jälleen, opettele lukemaan. Olen viesteissäni useaan kertaan sanonut, että ketään ei voi pakottaa mihinkään mielipiteeseen ja kyllä, oivallus pitää tulla omasta päästä mutta sitä oivallusta ei voi syntyä, jos ei ole tietoa vaihtoehtoisesta toiminta/ajattelutavasta. Vieläkö jankataan, vai joko ymmärsit?
Kusipäisille ihmisille ei tarvitse olla ystävällinen, siitä ei hyödy kukaan ja vähiten sinä itse. Välit voi katkaista kokonaan, jos joku ihminen toistuvasti käyttäytyy loukkaavalla tavalla ja urpoilee. Kilteistä ihmisistä nämä idiootit saavat voimansa, on joku jota nöyryyttää eikä tämä uskalla sanoa takaisin. Sellaista sairasta kanssakäymisen kuvaa en omille lapsilleni halua antaa. Että on ok käyttäytyä ihan millä tavalla tahansa ja muiden pitää olla vain ystävällisiä.
T. tämä omista ongelmistaan selviytynyt IHMISENÄ
[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 09:54"]
[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 01:33"]
[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 01:24"]
Minä olen mies ja kun olen omat, rakkaat lapseni kasvattanut aikuisiksi, aion tehdä pelkästään sitä mikä huvittaa. En missään tapauksessa rupea uudestaan vanhemmaksi, enkä ole peitellyt asiaa mitenkään. Poikani ovat järki-ihmisiä ja tietävät että saavat lapsenlikkansa etsiä muualta. Juhlat ehkä, mutta ei ikinä sellaista että soitellaan voiko tuoda hoitoon viikonloppuna. Monet lapsia tehdessään jo ajatuksen tasolla turvaavat siihen että mummo ja pappa hoitaa kun on tarvis.
[/quote]
Ja sinuahan ei koskaan isovanhemmat hoitaneet, kun olit pieni? Ei koskaan? Sillä vaan mietin, että isovanhempien luona kyläily olisi muka uusi trendi...taitaa olla uusi trendi pikemminkin nämä "minä teen mitä huvittaa" isovanhemmat ;).
[/quote]
En ole se, kenelle vastasit, mutta minun isovanhempani olivat työelämässä ja asuivat kaukana. Mutta ei varmaan tullut kenellekään mieleen paheksua sitä, ettei heistä ollut lastenhoitoavuksi.
[/quote]
Ei kukaan täällä ole moista väittänytkään, vai näytätkö kohdan, missä näin olisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:56"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:46"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:36"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:25"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:14"]
En koko ketjua jaksanut lukea, mutta äärimmäisen itsekästä toisaalta sekin, että asettaa muille ihmisille vaateita siitä, millaisia näiden pitäisi olla ja kuinka missäkin tilanteessa käyttäytyä.
[/quote]
Mutta mitä se kertoo ihmisestä, jota ei kiinnosta lapsenlapset pätkääkään? Joka ajattelee uhriutuvansa, jos edes yrittää tutustua? Jota kiinnostaa vain ja ainoastaan oma elämä, omat lapset on jo potkittu pihalle, niin ei enää tarvitse kiinnostua lapsenlapsista? Kyllä minä ymmärrän, että tunnevammaisuutta ja äärimmäistä itsekkyyttä esiintyy enenevissä määrin, mutta älkää herranen aika yrittäkö selittää, että se on ihan normaalia ja oikein. Apinaa koijataan.
[/quote]
Äläkä sinä syyllistä ihmisiä tunnevammaisuudesta. Vaikutat sellaiselta minänimä-tyypiltä, joka on omasta mielestään aina oikeassa. Miten voit sanoa, että joku tuntee väärin?
[/quote]
Jep jep, minähän se olen minä minä tyyppi, aivan todella :D. Eihän sitä nyt kenellekään saa nykyään sanoa, että teet tai tunnet väärin. Ei saa sanoa narsistille, että teet väärin, psykopaatille, pedofiilille ei saa sanoa, että tunnet väärin. Me kaikki hyviä ihmisiä, ketään ei saa arvostella, muuten tulee tunnevammaiselle paha mieli. Kaikkia pitää ymmärtää ja kaikki on ihan ok :).
[/quote]
Et taida tietää sitä, että tunteet eivät ole tahdosta riippuvaisia. Se, miten niihin reagoimme, sen sijaan on. Ei siis ole olemassa vääriä tunteita, ainoastaan "vääriä" tapoja reagoida tunteisiinsa. Ymmärtäminen ja hyväksyminen eivät ole sitäpaitsi synonyymejä. Mutta asioiden ymmärtäminen muuttaa ne :)
[/quote]
Tiedän kyllä, että tunteet eivät ole tahdon asia. En silti sano pedofiilille, että on oikein haluta lapsia. Enkä sano narsistille, että tunteesi mahtavuudestasi on oikein ja vain sinä olet tärkeä. On eri asia ymmärtää, kuin hyväksyä. Minä voin ymmärtää moniakin vastenmielisiä asioita, mutta en hyväksyä eikä kukaan saa vakuutettua minulle, että ne ovat oikein ja ihan yhtä hyviä. Ymmärrän esim. rasisteja, mutta en voi hyväksyä sitä. Ymmärrän, että joku voi tuntea suurta järjetöntä vihaa kohteeseen x, mutta en voi hyväksyä sitä.
[/quote]
No hyvä :)
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:51"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:40"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:28"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:09"]
Naiset uhraavat elämänsä lapsille, uransa jne...voi luoja mitä sontaa! Lapsia ei ole pakko tehdä, jos kokee siitä uhriutuvansa, herranen aika sentään hyvät naiset! Omaa uraa ei tarvitse unohtaa eikä omaa elämää, onhan se mieskin ollut mukana lasten teossa. Jumankeuta mitä uhriutumista, miksi te uhriudutte? Jos haluatte lapsia, niitä ei ole pakko hoitaa saman kaavan mukaan, mitä naapurin vanhempainyhdistyksen Pirkko tekee. Jos vihaa lapsia eikä halua elämäänsä pilata, siihenkin on yksinkertainen ratkaisu. Tämä keskustelu on loistava esimerkki tästä päivästä ja tämän päivän arvoista. Perhe on kauhistus, jokainen huolehtii vain itsestään ja jokainen ajattelee vain itseään. Minä, minä, minä ja minä. Jostain syystä olen syvästi järkyttynyt tästä itsekeskeisyyden määrästä ja tämä hämmästyttää minua aina vain uudelleen.
Pidän erittäin tunnevammaisena ihmistä, joka juuri ja juuri jaksaa hoitaa omat jälkikasvunsa, lapsenlapset saa jo painua hiiteen. Minkälainen ihminen ei ole kiinnostunut jälkipolviensa elämästä? Nykyaikainen, moderni ja tunnekylmä av- mamma joka haluaa maksimoida oman nautintonsa joka hetki. En enää ihmettele nykymaailman ongelmia. Kertoo hyvin paljon ihmisestä, jota ei kiinnosta lastenlasten elämä pätkääkään. Oksettavia ihmisiä. Minulle mummoni on yksi rakkaimmista ihmisistä ja olen niin onnellinen, ettei hän ole ollut kaltaisenne moderni, itsenäinen ja itserakas av-mamma.
[/quote]
Mutta olisiko mummosi halunnut tehdä joskus jotain muuta kuin hoitaa lapsenlapsiaan. Ajattelepa jos mummosi salaa olisi halunnut matkustaa ja elää omaa elämää ja etsiä omaa sisäistä lastaan, eikä koko ajan elää toisten kautta. Mutta ei uskaltanut juuri sinunkaltaisten tuomitsevien naisten takia.
Lapsiaan voi rakastaa, vaikka ei haluakaan siihen kuristavaan villasukantuoksuiseen mummomuottiin.
[/quote]
Lueppa tämä sivu uudestaan, olen kirjoittanut jo aiheesta. Mummoni matkusteli paljon, oli mökillään yksin, kävi tansseissa, teatterissa, vesijumpassa ja vaikka missä ja SILTI hänellä oli aikaa ja rakkautta. Emme olleet mummolla 24/7 , hänellä oli se oma elämäkin. Jonkun tunnevammaisen mielestä voi olla täysin käsittämätöntä, että jatkuvan oman nautinnon hakemisen sijaan joku pystyy huomioimaan pieniä lapsenlapsiakin edes joskus.
[/quote]
Minusta tämä on mielenkiintoinen, mutta surullinen ilmiö, josta on tärkeä puhua. Miksi on niin, että nykyään se oman nautinnon maksimaalinen hakeminen menee jopa perhesuhteiden yli? Kyllä minä sen tiedän, etteivät kaikki ihmiset ole tuntevia ihmisiä, mutta en minä sitä normaaliksi käytökseksi sano. Tiedän myöskin, ettei minun lapsilla tule olemaan kuin yhdet, rakastavat isovanhemmat, toisista pidän niin kaukana kuin mahdollista juuri tunnevamman takia. En odota heiltä mitään, mutta en koskaan tule olemaan apuna missään, en tule katsomaan vanhainkodissa, en mitään. Metsä vastaa siten, kuin sinne huudetaan. Jos välittää vain itsestään, kuolee yksin.
[/quote]
Vähän asian sivusta, mutta miksi nuoret? ihmiset olettavat, että niin monet asiat ovat uusia, nykyajan ilmiöitä. Kyllähän tällaista on ollut maailman sivu.Mutulla veikkaisin, että jopa enemmän ennenvanhaan, kun elämä oli muutenkin "kovempaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko minun äitini ja mummoni tosiaan niin harvinaisia naisihmisiä? Molemmat ovat naisia, jotka ovat tehneet sekä uraa että harrastaneet, aktiivisestikin sanoisin. Silti heiltä molemmilta on riittänyt aikaa ja rakkautta omille lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Vieläkin yhdessä jo edemennyttä mummoa rakkaudella muistelemme ja äidin kanssa olemme aktiivisesti yhteydessä. Arvostus äitiä ja mummoa kohtaan on totisesti tämän ketjun kautta noussut. Miten upeita naisia he ovatkaan! Eivät mustavalkoisesti vain joko-tai (ura vs. äitiys) vaan paremminkin sekä-että (ura sekä äitiys)! Kirjojakin ovat molemmat ehtineet lukemaan vaikka ovatkin osallistuneet meidän lähisukulaisten kanssa sosiaalisiin yhteishetkiin! Tämähän tuntuu teistä joillekin olevan suoranainen ihme!
Ihmettelen tätä tästä ketjusta huokuvaa vastakkainasettelua ja suoranaista ilkeyttä. Itsekkyys, pahuus ja p*skamainen käytös toisia ihmisiä kohtaan kuitataan nykypäivänä yksilöllisyydellä ja valinnanvapaudella. On muka ok olla epäsosiaalinen ja vähät välittää omista lapsistaan tai muista kanssaihmisistä, koska "mä haluan ja voin tehdä niin, lällällää".
Missä maailmassa te oikein elätte? Ei kenenkään tarvitse olla villasukkaa kutova pullanpaistaja (luuleeko joku oikeasti muka niin?), mutta olisiko tosiaan liikaa vaadittu osallistua kutsuttuna oman lapsenlapsen kastetilaisuuteen tai kerran vuodessa synttäreille, tai vähintäänkin edes ilmoittaa ettei pääse paikalle?! Onko ilmoittaminen liikaa vaadittu? Ettei tarvitsisi turhaan odottaa yhtä läheisintä verisukulaista?
Minkä oppikirjan mukaan on kohteliasta ja normaalia katkaista oman egoismin vuoksi välit omiin jälkeläisiin ja käyttäytyä kuin hirviö? Ai niin, mutta eihän nykyään enää tosiaankaan tarvitse olla kohtelias tai mukava ketään kohtaan. Ei edes omia lapsiaan. Peiliin katsomisen paikka monelle.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:14"]
En koko ketjua jaksanut lukea, mutta äärimmäisen itsekästä toisaalta sekin, että asettaa muille ihmisille vaateita siitä, millaisia näiden pitäisi olla ja kuinka missäkin tilanteessa käyttäytyä.
[/quote]
Se että ylipäätänsä kykenemme toimimaan ja olemaan toistemme kanssa, vaatii sen, että sinä olet lapsena oppinut tietyt vaatimukset siitä, miten ihmisten kanssa tulee olla. On aika hedonistista ajatella, että minun tulee saada olla kaikissa tilanteissa juuri sellainen, mitä minä haluan sillä hetkellä haluan olla. Käyttäytyä juuri siten, miten huvittaa, haastaa riitaa hautajaisissa ja järjestää häissä kunnon kohtaus. Vetää kännit ristiäisissä ja pudottaa vauva lattialle. Eikö juuri järkemme ja tietoisuutemme erota meidät muista eläimistä ja nyt me liputamme sen puolesta, että ihmisyys unohdettaisiin? Sellaisen maailman minä haluaisin nähdä, missä kaikki toimisivat vain siten, mitä itseä huvittaa, jokainen hakisi vain omaa nautintoa ja millään muulla ei ole mitään väliä paitsi minulle. Kuolisi ihmislaji aika nopeasti sukupuuttoon ja joutaa kuollakin, jos nämä tulee olemaan tulevaisuuden vallitsevia arvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 14:12"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:51"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:40"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:28"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:09"]
Naiset uhraavat elämänsä lapsille, uransa jne...voi luoja mitä sontaa! Lapsia ei ole pakko tehdä, jos kokee siitä uhriutuvansa, herranen aika sentään hyvät naiset! Omaa uraa ei tarvitse unohtaa eikä omaa elämää, onhan se mieskin ollut mukana lasten teossa. Jumankeuta mitä uhriutumista, miksi te uhriudutte? Jos haluatte lapsia, niitä ei ole pakko hoitaa saman kaavan mukaan, mitä naapurin vanhempainyhdistyksen Pirkko tekee. Jos vihaa lapsia eikä halua elämäänsä pilata, siihenkin on yksinkertainen ratkaisu. Tämä keskustelu on loistava esimerkki tästä päivästä ja tämän päivän arvoista. Perhe on kauhistus, jokainen huolehtii vain itsestään ja jokainen ajattelee vain itseään. Minä, minä, minä ja minä. Jostain syystä olen syvästi järkyttynyt tästä itsekeskeisyyden määrästä ja tämä hämmästyttää minua aina vain uudelleen.
Pidän erittäin tunnevammaisena ihmistä, joka juuri ja juuri jaksaa hoitaa omat jälkikasvunsa, lapsenlapset saa jo painua hiiteen. Minkälainen ihminen ei ole kiinnostunut jälkipolviensa elämästä? Nykyaikainen, moderni ja tunnekylmä av- mamma joka haluaa maksimoida oman nautintonsa joka hetki. En enää ihmettele nykymaailman ongelmia. Kertoo hyvin paljon ihmisestä, jota ei kiinnosta lastenlasten elämä pätkääkään. Oksettavia ihmisiä. Minulle mummoni on yksi rakkaimmista ihmisistä ja olen niin onnellinen, ettei hän ole ollut kaltaisenne moderni, itsenäinen ja itserakas av-mamma.
[/quote]
Mutta olisiko mummosi halunnut tehdä joskus jotain muuta kuin hoitaa lapsenlapsiaan. Ajattelepa jos mummosi salaa olisi halunnut matkustaa ja elää omaa elämää ja etsiä omaa sisäistä lastaan, eikä koko ajan elää toisten kautta. Mutta ei uskaltanut juuri sinunkaltaisten tuomitsevien naisten takia.
Lapsiaan voi rakastaa, vaikka ei haluakaan siihen kuristavaan villasukantuoksuiseen mummomuottiin.
[/quote]
Lueppa tämä sivu uudestaan, olen kirjoittanut jo aiheesta. Mummoni matkusteli paljon, oli mökillään yksin, kävi tansseissa, teatterissa, vesijumpassa ja vaikka missä ja SILTI hänellä oli aikaa ja rakkautta. Emme olleet mummolla 24/7 , hänellä oli se oma elämäkin. Jonkun tunnevammaisen mielestä voi olla täysin käsittämätöntä, että jatkuvan oman nautinnon hakemisen sijaan joku pystyy huomioimaan pieniä lapsenlapsiakin edes joskus.
[/quote]
Minusta tämä on mielenkiintoinen, mutta surullinen ilmiö, josta on tärkeä puhua. Miksi on niin, että nykyään se oman nautinnon maksimaalinen hakeminen menee jopa perhesuhteiden yli? Kyllä minä sen tiedän, etteivät kaikki ihmiset ole tuntevia ihmisiä, mutta en minä sitä normaaliksi käytökseksi sano. Tiedän myöskin, ettei minun lapsilla tule olemaan kuin yhdet, rakastavat isovanhemmat, toisista pidän niin kaukana kuin mahdollista juuri tunnevamman takia. En odota heiltä mitään, mutta en koskaan tule olemaan apuna missään, en tule katsomaan vanhainkodissa, en mitään. Metsä vastaa siten, kuin sinne huudetaan. Jos välittää vain itsestään, kuolee yksin.
[/quote]
Vähän asian sivusta, mutta miksi nuoret? ihmiset olettavat, että niin monet asiat ovat uusia, nykyajan ilmiöitä. Kyllähän tällaista on ollut maailman sivu.Mutulla veikkaisin, että jopa enemmän ennenvanhaan, kun elämä oli muutenkin "kovempaa".
[/quote]
Mutulla heittäisin kyllä, että ennen vanhaan näitä hedonistisia ihmisiä ei ollut niin paljon kuin nykyään. Ei muutos maatalousyhteiskunnasta olisi ollut mahdollista, jos jokainen olisi ajatellut vain itseään ja omaa nautintoa. Olisi ihmiset kuolleet sukupuuttoon jo aikapäiviä sitten. Tosin siinä olet oikeassa, ettei tämä taida olla nykynuorten ongelma, vaan suurten ikäluokkien. Omat vanhemmat unohdetaan sinne vanhainkotiin vaikka ne olisi auttanut lastenhoidossa miten paljon tahansa, nyt kun on omat lapset lastentekoiässä, ei jaksa kiinnostaa mikään muu kuin oma elämä ja omat nautinnot. Omat vanhemmat sotivat ja tekivät kaikkensa perheen ja yhteiskunnan eteen ja mitä tekee suuret ikäluokat? Jättävät isukit ja äidit yksin ja keskittyvät "elämiseen". Lapset joutavat unohlaan ja lapsenlapset ovat oikea suuri kauhistus. Toivottavasti oma ikäluokkani muistaa sen, miten iso rikkaus isovanhemmuus lapsen elämässä oli ja miten surullista se on, kun omilta lapsilta puuttuu isovanhemmat täysin.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 07:10"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 00:49"]
Ei ole pakko välittää elämässä muista kuin itsestään. Minä minä minä, omat lapset hyi, lapsenlapset -yökötys. Sehän se nykytendi on, ei oo pakko jos ei taho ja irseriittoisuus kukoistaa. Sitten itketään vaipoissa vanhainkodissa, kun kukaan ei välitä, ei tule katsomaan, ei mitään. Toivottavasti elämänne ehtoopuoli tulee olemaan nautinnollisen pitkä omassa ylhäässä yksinäisyydessä, saattaa se mieli kummasti muuttua ;).
Kumpa tunnevammaiset älyäisivät vastaisuudessa olla lisääntymättä, säästyttäisiin monilta harmilta. Kunnioitan suuresti naista, joka valitsee lapsettomuuden tunnevammaisuuden takia, vika taikka sairaus se on siinä missä muutkin, enkä sen takia arvostele. Ainoastaan tekojen, joilla vahingoittaa muita.
Terveisin, tunnevammaisen lapsi
[/quote]
Tuskin itkevät. Mummut, jotka ovat satsanneet itseensä ja parisuhteeseensa, ovat eläneet hyvän elämän.
Naapurissani asuu mummu, joka on hoitanut ikänsä lapsenlapsia. Mies kuoli juuri ja siellä kykkii yksiin. Kun mummi on käytetty loppuun, ei käy lapset, eikä lapsenlapset hänen luonaan.
Toinen leski tässä samalla kadulla on elänyt vilkasta seuraelämää ja hommannut kavereita, eikä ole uhrautunut lapsenvahdiksi. Leskeksi jäätyään on edelleen jatkanut elämää ja matkustelua kavereidensa kanssa ja elää vilkasta seuraelämää.
Tiedän itse, kumman valitsen, kun tulen vanhaksi.
[/quote]
Ovatko nämä vaihtoehdot jotenkin toisensa poissulkevia?
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 14:12"]
Ovatko minun äitini ja mummoni tosiaan niin harvinaisia naisihmisiä? Molemmat ovat naisia, jotka ovat tehneet sekä uraa että harrastaneet, aktiivisestikin sanoisin. Silti heiltä molemmilta on riittänyt aikaa ja rakkautta omille lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Vieläkin yhdessä jo edemennyttä mummoa rakkaudella muistelemme ja äidin kanssa olemme aktiivisesti yhteydessä. Arvostus äitiä ja mummoa kohtaan on totisesti tämän ketjun kautta noussut. Miten upeita naisia he ovatkaan! Eivät mustavalkoisesti vain joko-tai (ura vs. äitiys) vaan paremminkin sekä-että (ura sekä äitiys)! Kirjojakin ovat molemmat ehtineet lukemaan vaikka ovatkin osallistuneet meidän lähisukulaisten kanssa sosiaalisiin yhteishetkiin! Tämähän tuntuu teistä joillekin olevan suoranainen ihme!
Ihmettelen tätä tästä ketjusta huokuvaa vastakkainasettelua ja suoranaista ilkeyttä. Itsekkyys, pahuus ja p*skamainen käytös toisia ihmisiä kohtaan kuitataan nykypäivänä yksilöllisyydellä ja valinnanvapaudella. On muka ok olla epäsosiaalinen ja vähät välittää omista lapsistaan tai muista kanssaihmisistä, koska "mä haluan ja voin tehdä niin, lällällää".
Missä maailmassa te oikein elätte? Ei kenenkään tarvitse olla villasukkaa kutova pullanpaistaja (luuleeko joku oikeasti muka niin?), mutta olisiko tosiaan liikaa vaadittu osallistua kutsuttuna oman lapsenlapsen kastetilaisuuteen tai kerran vuodessa synttäreille, tai vähintäänkin edes ilmoittaa ettei pääse paikalle?! Onko ilmoittaminen liikaa vaadittu? Ettei tarvitsisi turhaan odottaa yhtä läheisintä verisukulaista?
Minkä oppikirjan mukaan on kohteliasta ja normaalia katkaista oman egoismin vuoksi välit omiin jälkeläisiin ja käyttäytyä kuin hirviö? Ai niin, mutta eihän nykyään enää tosiaankaan tarvitse olla kohtelias tai mukava ketään kohtaan. Ei edes omia lapsiaan. Peiliin katsomisen paikka monelle.
[/quote]
Nimenomaan! En olisi osannut paremmin sanoa. Kumma ettei osata nähdä sitä mahdollisuutta, että voi olla matkusteleva, seikkaileva, elämäänsä tutkaileva mummo sekä samanaikaisesti isoäiti, joka välittää ja rakastaa lapsenlapsiaan. Ei tarvitse sitä pullaa paistaa, isovanhemmuutta voi toteuttaa ihan omalla tavalla. Uranainen voi olla myöskin samalla rakastava äiti ja niin edespäin. Mutta isovanhempana oleminen ei onnistu, jos ei koskaan halua nähdä lapsenlapsiaan, missään tilanteessa, ja ajattelee, että lapsenlapset ovat kurittomua rääkyviä ja rasittavia kakaroita. Miten ihmeessä tuolla tavalla ajatteleva ihminen on koskaan päätynyt edes lisääntymään?
Sitten ihmetellään, miksi nuoret eivät kunnioita vanhempia ihmisiä. Mitä kunnioitettavaa tuolla tavoin ajattelevassa ja käyttäytyvässä ihmisessä oikein on? Lapset ovat rasittavia ja vain tiellä, isovanhempi haluaa vain matkustella ja nauttia elämästä, eikä siihen räkänokka kakarat kuulu! Onko ihme, ettei vanhempia ihmisiä kunnioiteta?
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 14:16"]
me kanssa, vaatii sen, että sinä olet lapsena oppinut tietyt vaatimukset siitä, miten ihmisten kanssa tulee olla. On aika hedonistista ajatella, että minun tulee saada olla kaikissa tilanteissa juuri sellainen, mitä minä haluan sillä hetkellä haluan olla.
[/quote]
Niin. Sata vuotta sitten nainen oli miehensä omaisuutta ja mies päätti mitä nainen sai tehdä ja mitä ei. Sitä pidettiin aivan normaalina. Jossain maailman kolkissa pidetään edelleen. Minusta se on väärin. Ja ilmeisesti monet muutkin ovat pitäneet sitä vääränä ajan saatossa koska maailma on muuttunut.
On vain kaksi vaihtoehtoa: joko ihmisellä on oikeus itse päättää mitä tekee tai sitten ei ole. Jos alat narisemaan jonkun mummon käytöksestä, niin silloin et tosiasiallisesti hyväksy hänen itsemääräämisoikeuttaan. Et kunnioita sitä. Jos pystyisit, jos sinulla olisi valta, niin luultavasti pakottaisit sen anopin toimimaan niin kuin sinä haluat kuten miehet pakottavat vaimojaan muslimimaissa. Onneksi sinulla ei ole valtaa.
Mitä itse tykkäisit siitä jos vaikka joku mies vonkaisi sinulta seksiä ja haukkuisi sinut narsistiksi ja tunnevammaiseksi jos et suostu koska sinähän olet hedonisti joka ajattelee vain itseään, olet unohtanut ihmisyytesi, et suostu tekemään hyvää toisille ihmisille, toimit vain miten itseäsi huvittaa, olet itsekäs ja se ettet halua seksiä on surullinen ilmiö?
Asia on yksinkertainen. Joko sinun mielestäsi on oikeus tai sitten ei ole.
Parempi vaan että tällaiset AP:n anopin kaltaiset egoistiset ihmisenkuvatukset pysyttelevät poissa muiden elämää pilaamasta. Pelottava ajatella, että ihminen, joka moraaliselta kehitystasoltaan on jämähtänyt näin alhaiselle tasolle ja joka olisi pitänyt kastroida ennen lisääntymisikää, on ylipäätään tullut edes koskaan vanhemmaksi. Saanut sen etuoikeuden ja mahdollisuuden, ja silti valitsee käyttäytyä näin ala-arvoisesti!
Millaisen ihmisen ja ihmisyyden mallin tällaiset henkilöt vaikutteita imeville lapsille esimerkillään tarjoaisivatkaan? Millaisia "esikuvia" he olisivat? Millaisia sosiaalisia taitoja voi tarjota henkilö, jolla ei niitä ilmiselvästi alkeellisessakaan määrin ole?
Huokaise siis AP helpotuksesta! Parempi teille ja perheelleenne että kuvailemasi "mummon" kaltainen "ihminen" pysyy teistä mahdollisimman kaukana. Jokaiseen perheeseen mahtuu ne pakolliset yksi tai kaksi mätämunaa, sun anoppisi ilmiselvästi on sellainen.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 14:33"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 14:12"]
Ovatko minun äitini ja mummoni tosiaan niin harvinaisia naisihmisiä? Molemmat ovat naisia, jotka ovat tehneet sekä uraa että harrastaneet, aktiivisestikin sanoisin. Silti heiltä molemmilta on riittänyt aikaa ja rakkautta omille lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Vieläkin yhdessä jo edemennyttä mummoa rakkaudella muistelemme ja äidin kanssa olemme aktiivisesti yhteydessä. Arvostus äitiä ja mummoa kohtaan on totisesti tämän ketjun kautta noussut. Miten upeita naisia he ovatkaan! Eivät mustavalkoisesti vain joko-tai (ura vs. äitiys) vaan paremminkin sekä-että (ura sekä äitiys)! Kirjojakin ovat molemmat ehtineet lukemaan vaikka ovatkin osallistuneet meidän lähisukulaisten kanssa sosiaalisiin yhteishetkiin! Tämähän tuntuu teistä joillekin olevan suoranainen ihme!
Ihmettelen tätä tästä ketjusta huokuvaa vastakkainasettelua ja suoranaista ilkeyttä. Itsekkyys, pahuus ja p*skamainen käytös toisia ihmisiä kohtaan kuitataan nykypäivänä yksilöllisyydellä ja valinnanvapaudella. On muka ok olla epäsosiaalinen ja vähät välittää omista lapsistaan tai muista kanssaihmisistä, koska "mä haluan ja voin tehdä niin, lällällää".
Missä maailmassa te oikein elätte? Ei kenenkään tarvitse olla villasukkaa kutova pullanpaistaja (luuleeko joku oikeasti muka niin?), mutta olisiko tosiaan liikaa vaadittu osallistua kutsuttuna oman lapsenlapsen kastetilaisuuteen tai kerran vuodessa synttäreille, tai vähintäänkin edes ilmoittaa ettei pääse paikalle?! Onko ilmoittaminen liikaa vaadittu? Ettei tarvitsisi turhaan odottaa yhtä läheisintä verisukulaista?
Minkä oppikirjan mukaan on kohteliasta ja normaalia katkaista oman egoismin vuoksi välit omiin jälkeläisiin ja käyttäytyä kuin hirviö? Ai niin, mutta eihän nykyään enää tosiaankaan tarvitse olla kohtelias tai mukava ketään kohtaan. Ei edes omia lapsiaan. Peiliin katsomisen paikka monelle.
[/quote]
Nimenomaan! En olisi osannut paremmin sanoa. Kumma ettei osata nähdä sitä mahdollisuutta, että voi olla matkusteleva, seikkaileva, elämäänsä tutkaileva mummo sekä samanaikaisesti isoäiti, joka välittää ja rakastaa lapsenlapsiaan. Ei tarvitse sitä pullaa paistaa, isovanhemmuutta voi toteuttaa ihan omalla tavalla. Uranainen voi olla myöskin samalla rakastava äiti ja niin edespäin. Mutta isovanhempana oleminen ei onnistu, jos ei koskaan halua nähdä lapsenlapsiaan, missään tilanteessa, ja ajattelee, että lapsenlapset ovat kurittomua rääkyviä ja rasittavia kakaroita. Miten ihmeessä tuolla tavalla ajatteleva ihminen on koskaan päätynyt edes lisääntymään?
Sitten ihmetellään, miksi nuoret eivät kunnioita vanhempia ihmisiä. Mitä kunnioitettavaa tuolla tavoin ajattelevassa ja käyttäytyvässä ihmisessä oikein on? Lapset ovat rasittavia ja vain tiellä, isovanhempi haluaa vain matkustella ja nauttia elämästä, eikä siihen räkänokka kakarat kuulu! Onko ihme, ettei vanhempia ihmisiä kunnioiteta?
[/quote]
Ennenvanhaan osattiin kunnioittaa vanhoja ihmisiä ihan ilman, että näiden olisi erikseen tarvinnut ansaita sitä kunnioitusta tai olla tietynlaisia, nuorempien mieleen. Ja usein kunnioitettiin suuresti sellaisia paskempiakin tyyppejä.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:32"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2013 klo 13:14"]
En koko ketjua jaksanut lukea, mutta äärimmäisen itsekästä toisaalta sekin, että asettaa muille ihmisille vaateita siitä, millaisia näiden pitäisi olla ja kuinka missäkin tilanteessa käyttäytyä.
[/quote]
Mutta mitä se kertoo ihmisestä, jota ei kiinnosta lapsenlapset pätkääkään? Joka ajattelee uhriutuvansa, jos edes yrittää tutustua? Jota kiinnostaa vain ja ainoastaan oma elämä, omat lapset on jo potkittu pihalle, niin ei enää tarvitse kiinnostua lapsenlapsista? Kyllä minä ymmärrän, että tunnevammaisuutta ja äärimmäistä itsekkyyttä esiintyy enenevissä määrin, mutta älkää herranen aika yrittäkö selittää, että se on ihan normaalia ja oikein. Apinaa koijataan.
[/quote]
Mitä sitten. Miksi ette vouhkaa siitä, että isoisät eivät välitä lapsenlapsistaan. Kyse onkin nyt siitä, että teillä on tiukat rajat naisille, miten heidän pitää käyttäytyä. Olette varmaan lynkkaamassa ensimäisenä sitä naapurin äitiä, joka ei jääkään hoitovapaalle, vaan menee töihin ja isää jää kotiin hoitamaan.
HIRVEÄ TUNNEVAMMAINEN ÄITI, EI HOIDA LASTAAN KYMMENVUOTIAAKSI TISSI SUUSSA. MIKSI TUO PIRU TEKI LAPSIA, KUN EI NIITÄ RAKASTA.
[/quote]
Kun sinulle tulee ikää, ehkä sinäkin opit katsomaan maailmaa lempeämpien silmälasien läpi.
Toisaalta te fanaatikot olette kyllä pelottavia tuomioinenne ja sääli, että sinunkaltaiset ovat lisääntymään päin.