Mikä sinut yllätti esikoisen vauva-ajassa?

se että nukkuu katkonaiset yöt vielä 2,5vuotiaanakin. ehkä se joskus nukkuu yöt heräämättä? :)

Ekan kohdalla ihmettelin, kuinka paljon vapaata aikaa päivissä olikaan, luulin, että koko ajan täytyy hösätä ja hoitaa...

Tokan kohdalla ihmettelin, että miten kaiken taas voikin ottaa niin paljon rennommin kuin esikoisen aikana.

Esikoisen ja ainokaisen vauva-ajassa yllätti sen helppous. "Kaikki" pelotteli, että sitten et nuku ensimmäiseen vuoteen, et voi käydä rauhassa edes vessassa, joka paikkaan pitää ottaa vauva mukaan, et voi tehdä sitä etkä tätä. Nukuin samalla kun imetin yöllä, ja monesti vielä vauvan kanssa päiväunet. Kävin rauhassa vessassa ja jopa suihkussa, ja jos vauva kitisi tms. otin sitterissä mukaan, ei mitään ongelmaa. Minulle ei tuottanut ottaa vauvaa mukaan "joka paikkaan". En voinut käydä baarissa, juoda viinaa ja polttaa tupakkaa, mutta eipä kyllä tehnyt edes mieli.

Helppous, yhdenkään lapsen vauva-aikana ei ollut raskasta, eikä seksihalut mennyt tms.Päin vastoin, kukoistin ja olin tosi halukas.

Yllätti miten helppoa vauva-arki on. Oikein ottaa päähän, että kaikki innokkaasti käytti koko raskausaikani siihen pelotteluun ja manaamiseen,e ttä kyllä sitten teilläkin tulee olemaan niiiiiiin rankkaa. Nyt kun ei ole, sitä ei haluta uskoa, vaan intetään, että miksi vähättelen "kärsimyksiämme" :D. ja todetaan, että kyllä se vielä tästä ehtii pahentua ja valvomiset alkaa. En vaan tajua mikä pakkomielle ihmisillä on luoda tämmöistä negatiivista ajatusta ja sitä, että miksi ei voi olla iloinen toisten puolesta kun kerran ei ole rankkaa. Miksi sitä ei voi hyväksyä, vaan kaivamalla pitää kaivella jotain negatiivista esille?!

Meillä vauva ei ole koskaan valvottanut, ei edes rokotusten jälkeen. Imetys sujui ja vauva söi hyvin. Nyt 10kk iässä syö kiinteitä suurella ruokahalulla ja kaikki kelpaa. Teen soseet itse kun aikaa on päivällä niin paljon ja en koe sitä millään tapaa vaivalloiseksi. Vauva nukkuu kahdet päiväunet, n. tunnin kerrallaan. Silloin teen nopeasti kotityöt ja aikaa jää vaikka kuinka lukea lehtiä, olla netissä, pitää kahvitaukoa jne. Vaunulenkeillä käydään joka päivä, eipä työssäollessa voisi uneksiakaan lähtevänsä auringosta nauttimaan.

Ei olla jouduttu tinkimään juurikaan omista menoistakaan. Vauva kulkee mukana, on iloinen ja hyväntuulinen kylässä ja kauppareissuillakin. Yökyläilyt onnistuu puolin ja toisin kun vauva nukkuu missä vaan hyvin. Liikkumaan pääsen useamman kerran viikossa kun vauva on sen tunnin pari isänsä kanssa. Mieskin pääsee harrastuksiinsa kun silloin minä olen vauvan kanssa. Baareissa ei muutenkaan olla käyty enää moneen vuoteen, joten eipä houkuta nytkään. Toki sinnekin halutessani pääsisin, mies mielellään hoitaa vauvaa. Ulkomaillekin ollaan päästy ja vauva viihtyi reissussa hyvin. Ei me tämän useammin muutenkaan olla matkusteltu, joten eipä oe sekään asia muuttunut.

Yhteenvetona todettakoon, että on olemassa myös paljon vauvoja, jotka ovat helppoja. Siitä ei kukaan vaan kerro, koska jostain syystä yleistä kansanhuvia on pelotella tulevia vanhempia ja ottaa ns. luulot pois. Typerää!

Se ettei vauva nukkunut. Pieniä pätkiä öisin ja päivisin, torkkui kyllä syödessään tissillä. Inhosi vaunuissa oloa, eli ei vaunulenkkejä. Oli kyllä pirteä ja tykkäsi seurustelusta. 

Toisessa yllätti se kuuluisa helppous. Nukkui hyvin, söi hyvin sekänopeasti ja viihtyi lähellä isosisarustaan.

lähinnä se, että niitä tuli kaks kerrallaan. en ehtinyt oikeen yllättyä mistään. kun kolmas lapsi syntyi yllätyin, kuinka helpolla pääsin.

Ja pakko vielä lisätä että inhosi ylikaiken autossa oloa. Huuti kaukalossa useimmiten koko matkan (saattoi myös oksentaa) ja kaikki autolla liikkuminen jätettiinkin minimiin. Kärsii matkapahoinvoinnista vieläkin (7v). Voitte siis uskoa että turvaistuin käännettin oikeinpäin kaikista suosituksista huolimatta jo 1,5 vuotiaana.

n.7

Esikoisen: Se että syntyi rv 29+1 kiireellisellä sektiolla. Ja eli koko puolenvuoden elämänsä sauraalassa. Se kuinka paljon me kuitenkin näimme lapsen kasvavan ja kehittyvän niin kuin ihan normaali vauva, tosin hiemna hitaammin, mutta kumminkin.

Toinen: Se että se nukkuikin ihan hyvin, vaikka kaikki uskotteli että nyt se valvominen alkaa jne. Muutenkin lapsi on ollut todella helppo.

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 09:17"]

Entä toisen lapsen?

[/quote]

Se, miten helposti se sujui. Se, miten pieni muutos aiempaan elämään oli. Se, miten hemmetin vähän tekemistä kotona on vain 1-3 lapsen kanssa.

Vauvassa ei mikään vaan muiden naisten vähättelevä suhtautuminen vauvanhoitoon. Vielä raskaana ollessa puhuin kuinka tiedän että jotkut lapset ovat todella raskashoitoisia (eivät nuku, kannat aina jne). Minua katsottiin suurinpiirtein kieroon ja naurettiin enkö tiedä kuinka vauvat eivät tee mitään muuta kuin nukkuvat, syövät ja kakkaavat. Ovat kuulemma niin helppoja hoitaa.

Sitten vauva syntyi ja teki kaikkea muuta kuin nukkui. Itki ja huusi, oksenteli, pulautteli, teki ripulikakkaa. Nukkui todella huonosti, puolen tunnin pätkissä ja huusi joka yö monta tuntia putkeen mahatuskissaan. Samat äitit sitten kehtasivat minulle sanoa että sellaista se vauvanhoito on ja kuulostaa ihan normaalilta vauvalta!!!

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 10:05"]

Vauvassa ei mikään vaan muiden naisten vähättelevä suhtautuminen vauvanhoitoon. Vielä raskaana ollessa puhuin kuinka tiedän että jotkut lapset ovat todella raskashoitoisia (eivät nuku, kannat aina jne). Minua katsottiin suurinpiirtein kieroon ja naurettiin enkö tiedä kuinka vauvat eivät tee mitään muuta kuin nukkuvat, syövät ja kakkaavat. Ovat kuulemma niin helppoja hoitaa.

Sitten vauva syntyi ja teki kaikkea muuta kuin nukkui. Itki ja huusi, oksenteli, pulautteli, teki ripulikakkaa. Nukkui todella huonosti, puolen tunnin pätkissä ja huusi joka yö monta tuntia putkeen mahatuskissaan. Samat äitit sitten kehtasivat minulle sanoa että sellaista se vauvanhoito on ja kuulostaa ihan normaalilta vauvalta!!!

[/quote]

Lisäänpä vielä että vauva ei ollut "normaali". Löytyi refluksi ja maitoallergia.

Yllätti, miten raskasta vauva-aika ja valvominen on. Vauva nukkui alle tunnin pätkissä päivät ja yöt, eikä päivällä nukkunut ollenkaan, ellen työntänyt vaunuissa tai kantanut sylissä, en siis voinut edes istua alas tai kiljunta alkoi taas. Hereillä ollessaan vauva huusi tai oli rinnalla. Tätä kesti monta kuukautta. Valvomista kesti melkein vuoden noin, että 45min pätkissä mentiin päivät yöt, siitä heräilyt vuosien kuluessa hiljalleen väheni, nyt on "enää" neljä heräilyä viisivuotiaalla per yö. En juuri iloinnut vauva-ajasta, kun olin koko ajan kuolemanväsynyt ja kannoin huutavaa nyyttiä sylissä. Ei ole oikein jäänyt muistikuviakaan koko ajasta.

Toisen lapsen synnyttyä yllätyin, että vauva-aika voi olla toisenlaista ja jopa kivaa :) Kuopuksen ja esikoisen yhteenlasketut heräilyt oli paljon vähemmän kuin esikoisen omat heräämiset vauvavuonna, joten jaksoin paljon paremmin. Kuopus ei myöskään päivisin huutanut ihan koko ajan.

Se kuinka jokaisella puolitututulla kummin kaiman serkulla on mielipiteensa siita kuinka vauvaa tulee hoitaa, se kuinka joku random tyyppi saattoi yhtakkia kysella imetyksetani tai synnytyksen yksityiskohtia jotka miellan todella henkilokohtaiseksi ja intiimiksi asiaksi.

Se kuinka totaalisesti sita rakastui tuohon pieneen heti ensihetkesta ja se kuinka helppoa vauvan kanssa on, ma olin odottanut ettei meilla kukaan nuku taysia oita vuosikausiin mutta vauva herasi kahdesti yossa miltei kellon tarkkuudella, sitten vain kerran ja jo  4kk ikaisena nukkui yon lapi.

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 09:55"]

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 09:17"]

Entä toisen lapsen?

[/quote]

Se, miten helposti se sujui. Se, miten pieni muutos aiempaan elämään oli. Se, miten hemmetin vähän tekemistä kotona on vain 1-3 lapsen kanssa.

[/quote]

Monennenko kohdalla alkoi tekemistä olla riittävästi, keksitkö jotain muuta ajankulua vai yhäkö kärvistelet turhautuneena.