Oletko kokenut keskenmenon, ja kuinka moni tietää siitä?

Kyllä. Oli useita keskenmenoja ja lapsettomuushoitoja ennen kuin sain esikoisen. Edellinen kierto päättyi keskenmenoon ja seuraava sitten päättyi synnärille.

Minulla on 3 lasta joista 2 jälkimmäistä on tulleet ilman lapsettomuushoitoja. Vaikka sen ei pitänyt olla mahdollista.

Lähipiirini tietää asiasta ja puhun siitä kyllä avoimesti, jos joku haluaa kuunnella. Puhuminen on parasta terapiaa.

Puhumalla on selvinnyt myös kaverien lapsettomuusasioita.

Moni kokee keskenmenon varsinkin ihan alussa. Kuulema liian aikaisin otetaan testejä.

Myöhemmät keskenmenot ovat rankkoja, kun pieni on jo ehtinyt kasvaa kohdussa. Vähän niistä puhutaan. Tiedän 3, jolla tullut se.

Muutama vuosi meni raskautumiseen, sitten aikainen keskenmeno. Uudestaan raskaaksi puolen vuoden päästä.

Lapsettomuushoidoilla tulin raskaaksi kaksi kertaa, ensimmäinen meni kesken viikolla 8 ja toinen 6. Hoidot loppuivat ja kaksi kuukautta sen jälkeen tulin yllättäen raskaaksi ihan luomusti, mutta jälleen keskenmeno viikolla 8. Lääkäri ei osannut sanoa mistä tämä johtuu vaan kannusti yrittämään uudelleen, että seuraava voi onnistua ihan hyvin, mutta en tiedä. Pelottaa, että seuraavakin menee kesken ja en tiedä kestäisinkö sitä enää. Itsestäkin tuntuu, että kaikki muut saavat kerrasta raskauden alkamaan ja pääsevät loppuun asti ja kaikki muut saavat iloita kun testiin tulee se kaksi viivaa. Itsellä siitä alkaa vain pelko seuraavasta keskenmenosta.

Keskenmeno on todella yleinen. Siitä puhutaan tosi vähän, liian vähän. Minä olen hedelmällinen suurperheen äiti, mutta minullakin on ollut keskenmenoja. Pari ystävää tietää niistä. Tässä minun lista:

Keskenmeno 2000

Lapsi 2001

Lapsi 2003

Keskenmeno 2004

Keskenmeno (kaksoset) 2005

Lapsi 2007

Lapsi 2009

Keskenmeno (rv10) ja kohtukuolema (rv24) (kaksoset) 2010

Lapsi 2012

Varsinkin tuon kohtukuoleman jälkeen kun olin ihan rikki niin moni ystäväni kertoi kuinka hekin oli saaneet keskenmenoja. Jostain syystä se on tabu. Naiset jäävät yksin murehtimaan vaikka monilla on samoja kokemuksia ja tunteita.

Ystävien kanssa keskustellut jonkin verran aiheesta, ja lähes jokaisella on vähintään yksi keskenmeno. Näistä ei vaan puhuta. Varsinkin varhaisessa vaiheessa tapahtuvat eivät päädy tilastoihin, jos tilanne ei vaadi hoitoa. Uskallan väittää, että keskenmenon todennäköisyys on lähempänä 50 prosenttia kuin virallisten tilastojen 15%.

Itselläni kaksi lasta ja kaksi keskenmenoa.

Ja jokaisesta keskenmenosta tietää paras kaverini, ensimmäisestä tietää molempien perheet kun innoissaan ekan varhaisultran jälkeen raskaudesta kerrottiin joten pakko se oli keskenmenostakin kertoa. Toisesta tietää vain se paras kaveri ja kolmannesta tietää molempien vanhemmat ja miehen veli, mies oli kertonut vanhemmilleen asiasta ja minä kerroin omalle äidilleni kun heti keskenmenon jälkeisenä viikonloppuna oli perhejuhlat. Äiti kun on hanakka haistamaan jos joku on vialla niin ajattelin etukäteen jo asiasta kertoa niin ei tarvitse siellä paikanpäällä asiasta puhua. Viisastuttiin siis ensimmäisestä sen verran, että ei raskaudesta huudeltu, olisi kerrottu tuon toisen varhaisultran jälkeen viikolla 8 jos kaikki olisi ollut hyvin. 4

Mä oon huomannut saman. Keskenmenot on paljon yleisempiä kun annetaan ymmärtää. Minä ja kaikki mun kaverit ollaan koettu vähintään yksi. Tyttöjen illoissa tuli puheeksi.

Yksi keskenmeno takana. Se oli kamalaa, jaksamista sinulle. Itselleni kyseessä oli vielä keskeytynyt keskenmeno, joka selvisi vasta viikolla 12. Oltiin ehditty jo vähän huokaista helpotuksesta, kun mitään varoitusmerkkejä ei ollut. Sen jälkeen sitten odoteltiin kuukautisia kuin kuuta nousevaa ja lopulta tutkimuksiin. Loppujen lopuksi positiivisesta raskaustestistä ja alkion kuolemasta meni puoli vuotta siihen, että keho oli palautunut. Nyt ollaan vuosi yritetty esikoista. Tosiaan tuntuu, että kaikki ympärillä ovat raskaana ja raskautuvat, kun vain katsovat miestä. Mutta ikinähän ei voi tietää kuinka pitkä yritys siellä on takana. Itselleni on ollut sellainen olo, että olen epäonnistunut naisena, mikä on ihan naurettava ajatus. Ehkä tuo elimistön pitkä palautuminen vaikutti siihen.

Omasta keskenmenosta tietää meidän molempien perheet. Omalla äidillä oli myös keskenmeno ennen syntymääni, joten hänelle oli helppo puhua. Myös anopilla oli keskenmeno. Lisäksi pari ystävää tiesi raskaudesta, joten heille oli pakko kertoa myös keskenmenosta. Parhaan ystävän kanssa asiasta on vähän puhuttu. Puoliso olisi halunnut kertoa raskaudesta kaikille, mutta itse pelkäsin keskenmenoa, joten suostuin siihen, että suoraan kysyttäessä ei tarvitse valehdella mutta muuten ei puhuta. Onneksi ei, koska en todellakaan halunnut kertoa kenellekään. Vieläkin on fiilis, että haluaisi vain olla piilossa kotona peiton alla.

Omassa ystäväpiirissä tiedän olleen ainakin kaksi keskenmenoa ennen ensimmäistä onnistunutta raskautta. Molemmat ovat kertoneet näistä avoimesti sen jälkeen, kun raskaus on onnistunut. Suvun naisten keskenmenoista kuulin äidiltä, kun kerroin omastani. Äiti oli joskus kertonut omastaan jotain koulujuttuani varten.

Puhuminen auttaa ja kun avaa suunsa, niin muut helposti kertovat kokemuksistaan. Mutta se suun avaaminen on niin vaikeaa, kun kokemus on tuore. Ehkä näin jälkikäteen olisi kannattanut ottaa vastaan se neuvolan tarjoama keskusteluapu.

itsellä alun keskenmeno ennen esikoista. nyt kolmatta yritäessä rv12 todettiin keskeytynyt keskenmeno. nyt raskausviikot 24 ja toivottavasti kaikki menee hyvin ja saa vauvan syliin asti.

Itsellänikin keskenmenoista kaksi on olleet keskeytyneitä ja todettu varhaisultrassa. Lohduttavaa lukea teidän kokemuksia, herää pieni toivo että voisi kai sitä onnistua keskenmenoista huolimatta. 4

Mulla sama. Keskeytynyt keskenmeno todettiin ultassa viikolla 12. Epäily oli että sikiö oli kuollut jo viikoilla 8-9 vaikken oireillut millään tavoin. Ei vuotoja eikä kipuja joten päädyttiin kaavintaan. Kamala oli odottaa sitä samassa tilassa jossa olivat myös elämämkouluiset päihdeäidit tulossa aborttiin. Toisille annetaan ja toisille ei.

Kiitos kaikille vastauksista. On huojentavaa kuulla että muillakin on samanlaisia kokemuksia ja varmasti ympärillä on muitakin hiljaa surevia äitejä, emme ole yksin vaikka välillä tuntuu siltä. Meitä on muitakin.. Paljon myötätuntoa kaikille.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama. Keskeytynyt keskenmeno todettiin ultassa viikolla 12. Epäily oli että sikiö oli kuollut jo viikoilla 8-9 vaikken oireillut millään tavoin. Ei vuotoja eikä kipuja joten päädyttiin kaavintaan. Kamala oli odottaa sitä samassa tilassa jossa olivat myös elämämkouluiset päihdeäidit tulossa aborttiin. Toisille annetaan ja toisille ei.

yksi kamalimmista kokemuksista oli minulla myös kun oli lääkkeellisessä tyhjennyksessä ja samassa 2hengen huoneessa oli myös nainen tekemässä aborttia. en ymmärrä miten yliopistollisessa sairaalassa ei paremmin voitu vaikka huonekavereita edes jakaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama. Keskeytynyt keskenmeno todettiin ultassa viikolla 12. Epäily oli että sikiö oli kuollut jo viikoilla 8-9 vaikken oireillut millään tavoin. Ei vuotoja eikä kipuja joten päädyttiin kaavintaan. Kamala oli odottaa sitä samassa tilassa jossa olivat myös elämämkouluiset päihdeäidit tulossa aborttiin. Toisille annetaan ja toisille ei.

yksi kamalimmista kokemuksista oli minulla myös kun oli lääkkeellisessä tyhjennyksessä ja samassa 2hengen huoneessa oli myös nainen tekemässä aborttia. en ymmärrä miten yliopistollisessa sairaalassa ei paremmin voitu vaikka huonekavereita edes jakaa.

Jep, tosi kiva mennä kaavintaan kun samaan aulaan tulee kaikki synnyttäjät.. siinä sitten istut ja katselet pariskuntia valmiina elämänsä suurimpaan tapahtumaan ja itse olet menossa kaapimaan ne unelmien rippeet ulos.

4

up

Ollut 2, molemmat hyvin surullista aikaa. En saanut lasta, olen ohittanaut vaihdevuodet nyt.  Suru vaivaa yhä aika ajoin.

Hei!

Itselläni meni lähi aikoina ensimmäinen raskaus kesken viikolla 12 muutama päivä ennen ensimmäistä ultraa. Itsestäni myös tuntuu, että kaikki muut saavat heti lapsen eikä heillä ole mitään ongelmia. Kenties asia kuitenkin on niin, että asioista ei puhuta..?

Omalla kohdallani eniten mietityttää tieto siitä, että omalla ylipainolla voi olla vaikutusta keskenmenoon. Tämä otettiin myös esiin lääkärissä, kun keskenmeno todettiin. Toivottavasti saisi painoa alas ennen seuraavaa raskautta, vaikka uutta raskautumista toivoinkin pian. Toisaalta uutta keskenmenoa pelkään kovasti.