Kun tuntuu ettei ikinä löydä ketään

Vierailija kirjoitti:

Ei minustakaan oo miehet koskaan kiinnostuneet, muutamaa varattua ja häirikköä lukuunottamatta ja heitä ei lasketa. Tai sitten on, mutta eivät ole tehneet kiinnostustaan mitenkään selväksi. Ymmärrän kyllä että se on aika hankalaa koska olen niin ujo ja arka niin en minä osaa lukea mitään pieniä vihjeitä. Ei varmasti ole helppoa miehellekään lähestyä naista joka vaikuttaa olevan täysin omiin maailmoihinsa uppoutunut, eikä näytä vihreää valoa ollenkaan. En osaa flirtata, enkä oikein uskalla katsoa silmiinkään. En myöskään osaa sanoa mitään, jäädyn vaan.

Ja sitten kun ne miehet joista itse kiinnostun ovat myös ujoja niin se helposti johtaa siihen, ettei kumpikaan tee mitään. Kummallakaan ei uskallus riitä. 

En ole kaunotar, mutta kyllä ihan tavis, että enemmän se siitä ujoudesta on varmasti kiinni kuin ulkonäöstä, naisillakin. Kyllä naisenkin pitää edes sen verran omata itseluottamusta että näyttää edes vihreää valoa, eikä kulje leuka kiinni rinnassa olemassaoloaan anteeksipyydellen. Ei voi odottaa että mies tekee kaiken työn.

Olen ujo enkä kovin paljoa ota kontaktia muihin ihmisiin, mutta silti miehet ovat silloin tällöin lähestyneet. Kaikki suoraan puskista ilman, että olen antanut mitään merkkejä kiinnostuksesta, joten kyllä miehet osaavat niitä merkkejä ilmankin lähestyä, jos nainen on tarpeeksi kiinnostava. Kaikki lähestyneet miehet vaan ovat olleet - ylläri ylläri - jotain ihan muuta kuin toivoisin. Kiinnostavia miehiä näen kyllä aina välillä, mutta en todellakaan kehtaisi alkaa tuomaan itseäni mitenkään tykö ja antamaan merkkejä kiinnostuksesta. Olen nimittäin varma, että just se mies josta minä olisin kiinnostunut, ei tuntisi mitään kiinnostusta minuun ja näyttäisin hänen silmissään ihan pelleltä.

Vierailija kirjoitti:

Se on nykyään kyllä hiukan hankalaa, kun tuntuu, että joka halvatun ihminen pelailee niitä pelejään kaikkialla eikä ihan _"normi"_ suhde kelpaa kellekään.

En kyllä itse edes etsi ketään, viihdyn ihan hyvin itsekseni - siis parisuhdemielessä.

Itsekään kun en niin mikään ruusu ole ("kukkiihan se perunakin"), niin en viitsi edes vaivautua, kun aina kaikki täytyisi tehdä alussa itse. 🙂

Olen ollut kyllä jokseenkin järkyttynyt siitä pelailun ja huonon kohtelun määrästä mitä tinderin myötä saa osakseen. Siis täyttää p*skaa. Tinderin ulkopuolella taas ei ole mitään sutinaa, vain näitä minun ykspuolisia ihastumisia silloin tällöin. Ap