Luin Harry Potterit loppuun, mille minä nyt elän? :-)

Song of Ice and Fire-sarjaa minäkin olin tulossa suosittelemaan :)

Philip Pullmanin Universumien tomu -sarja (Kultainen Kompassi jne). Erilaiset teemat, henkilöt, kerronnan henki (esim ei juurikaan huumoria) kuin Pottereissa, mutta samaan tyyliin rikkaan yksityiskohtaisesti luotu maailma. Ja kun loppuun asti pääsee, niin myös todella koskettava tarina. 

Oih, ihanaa etten ole ainoa nelikymppinen perheenäiti, joka ahmii hiekkalaatikon reunalla Tulen ja Jään Laulua! Martinin omien sivujen lisäksi roikun myös westeros.orgin keskustelufoorumilla, auttaa pahimpaan poltteeseen seuraavaa osaa odotellessa;)

Ap:lle vinkkaisin myös Tolkienia ja Le Guinia. Martin ei todellakaan ole lasten kamaa, mutta esim Toilkienia voi hyvin lukea eskari-ikäisestä ylöspäin myös lapsille. Kumma juttu muuten, että en ole vielä törmännyt ei-fantasia-kirjaan, joka jättäisi samanlaisen tyhjyyden tunteen kuin mitä hyvä fantasia jättää.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 22:38"]

Olen tykännyt lähes kaikista tässä mainituista kirjasarjoista joista osan olen lukenut jo teininä, mutta tällä hetkellä olen aivan koukussa Song of Ice and Fire-sarjaan ja käyn George RR Martinin sivuilla säännöllisesti kyttäämässä olisiko siellä uutisia seuraavan kirjan edistymisestä. Suosittelen.

Mies nauraa tälle 40v äidille joka ahmii fantasiaa :-)

[/quote]

Tiedän tunteen, ap. En usko että minun aikanani tulee enää samanlaista ilmiötä kuin Harry Potter. Ei kukaan muu kuin Rowling voi kehitellä tuollaista juoniverkostoa, jossa jokainen kirja liittyy jokaiseen kirjaan.

Korvaushoitona suosittelen sinulle Buffy Vampyyrintappajaa. 7 kautta ohjelmaa, ja sitten on vielä ne kaikki sarjakuvat.

Minkä ikäiselle niitä muuten voi ruveta lukemaan? Olen ajatellut itse että luen lapsen kanssa iltasatuna. Onko 9 vee vielä liian pieni?

[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 09:56"]

Minkä ikäiselle niitä muuten voi ruveta lukemaan? Olen ajatellut itse että luen lapsen kanssa iltasatuna. Onko 9 vee vielä liian pieni?

[/quote]

No minä aloin lukea Pottereita tytölle kun hän oli 8. Saatiin hiljattain päätökseen, hän on nyt 11. Ja tykkäsi kovasti.

Ok, täytyypä muistaa seuraavan kerran kirjastossa.

Tiedän tunteen! Olemme käyneet lasten kanssa läpi Potterit, ja sen jälkeen siirryimme Tolkieneihin. Sitten ei pitkään aikaan löytynyt mitään samalla lailla innostavaa. Tällä hetkellä fanitamme Dr. Whota (tulee tällä hetkellä tv:stäkin). Vetoaa juuri Potterien tavoin sekä lapsiin että aikuisiin! Mutta juoni on sen verran jatkuva, että parhaiten pääsee kärryille katsomalla 2000-luvun tarinat alusta asti, jos teillä on Netflix!

Ja itse aion lukea kyllä myös Tulen ja jään tarinat, mutta ne ovat ehkä vähän 'väkivaltapornoa' kuten mieheni sanoo :) T. Dr Who-fani.

Suosittelen Nälkäpeliä!

Dr Who:ssa, Tolkienissa ja Star Trekissä riittää fanitettavaa vuosikymmeniksi. Tulen ja jään laulut jätän hienon tv-sarjan takia (ainakin toistaiseksi) lukematta, juonitteluja on kiva seurata kerran mutta ei niitä toistaa jaksa.

Harry Potterit ovat ehdottomasti suosikkejani, ja kulkeneet mukanani kun kasvoin lapsesta teiniksi. Nyt odotan innolla, että neljävuotiaani vihdoin olisi jo koululainen ja saisin kirjat lukea hänelle.

Hyvänä kakkosena suosittelen Robin Hobbin Salamurhaajan oppipoika -trilogiaa ja sitä seurannutta Lordi Kultainen -trilogiaa. Niitä valitettavasti saa enää kirjastoista, divareista ja huutonetistä (jos siis haluaa suomeksi lukea).

AP (ja muutkin tietty) ...hei - vinkkivinkki.

Jos tykkäätte Pottereista nii luultavasti tykkäätte myös Robin Hobbin kirjoista. Niitä on suomeksi ainakin Näkijän taru -sarja (eka kirja on Salamurhaajan oppipoika) ja Lordi Kultainen -sarja, joka on suoraa jatkoa edelliselle. Jos osaat, niin lue ehdottomasti alkukielellä ...noille edellisille on vielä jatko ainakin Liveship Traders ja Rain Wilds -sarjat. Iha sikahyviä!!!!

Ja ainakin tuo eka sarja sopii hyvin luettavaksi n. 9-vuotiaidenkin kanssa. Päähenkilö on alussa just jotain kymmenen (tai siis lapsi, en nyt muista just ikää). Ihan törkeen hyviä kirjoja; seikkailuja ja taikuutta ja kaikkee.

32 ...loistava maku sulla  LOL

t. 33

Itse rakastin lapsena Burroughsin Mars-kirjoja, ja olemme nyt lukeneet niitä innolla lasten kanssa. Ne ovat tosi jänniä, mutta sen verran kioskikirjallisuutta että en aikuisena yksin niitä kyllä enää jaksaisi lukea :) Ja tosiaan tv:ssä Star Trekiä ei myöskään pidä unohtaa, ja Dr. Whon jatkeeksi on sitten vielä Torchwood-sarjakin. Nämä kaikki vetoavat minun sisäiseen lapseeni!

Narnia-sarja jo mainittiinkin, ja sitten on esim. Päättymätön tarina (kirjoittajaa en muista)... Aikuiselle esim. Hal Duncanin Vellum - kaikkeuden kirja. Poika on lukenut innolla myös Douglas Adamsin Linnunrata -kirjoja.

Eragon on kuulemma hyvä (kummilapsen mielestä). Oottekste lukenu?

[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 10:56"]

Eragon on kuulemma hyvä (kummilapsen mielestä). Oottekste lukenu?

[/quote]

Melko suora kopio Tähtien sodasta. Mutta ihan menevä tarina.

Tuollainen tyhjä olo on tullut Mass Effect- ja Skyrim-peleistä, kun pääjuoni on pelattu läpi. Että mitä nyt, mistä lisää herkkua?

Mä kuuntelen Harry Potteria äänikirjana Stephen Fryn lukemana. Se on mun pelastukseni kotiäitiyden tylsyydessä. Aina kurjuuden iskiessä (tiskit pitää laittaa tms kurjaa) kuuntelen samalla. Nyt olen tosin kuunnellut ne läpi niin monesti, että ostin vaihteeksi Sormusten herrasta ekan kirjan. Se äänitulkinta ei tosin ole yhtä hyvä.

Ap kiittää teitä kaikkia, ja erityisesti niitä jotka kertoivat kokeneensa tämän tyhjyyden tunteen itsekin :-). Paljon on tullut kiinnostavia vinkkejä, joihin täytyy perehtyä! Narniat luin itse lapsena ja olin niistä tosi tohkeissani. Nyt tuntuu että Potterit ovat vielä rakkaampia.

Meillä 10-vuotias lukee nyt Pottereita suomeksi, ja hän on moittinut koko ajan sitä että minä luen "vähemmän" koska englanninkieliset ovat helposti parisataa sivua lyhyempiä :-). Kivasti nuo Potterit kyllä innostavat lasta lukemaan - tämä sama 10-vuotias oli aiemmin lukenut enimmäkseen jotain Tatun ja Patun laajuista, mutta Pottereista upposi hyvin sekin pisin 1000-sivuinen.