Mikä erottaa sinun mielestäsi asunnon ja kodin, kriteerit?
Mitkä seikat tekevät sinulle asunnosta enemmän kuin pelkän asunnon, eli kodin?
Esim. asunnon kunto, ikä, koko, sijainti, näkymät, tietyt toiminnot, naapurit, omistaminen jne..
Itse olen asunut vähän kaikenlaisissa asunnoissa ja taloissa, on ollut isoa omistuslukaalia ja pienenpientä vuokraluukkua. Eniten olen tuntenut kodikseni suht pienet ja söpöt kerrostalopesät joissa on parveke ja näkymät tietyllä tapaa kauas, siis muualle kuin vastapäiseen taloon. Merkitystä ei ole ollut sillä omistanko vai en. Toki ostaessa sitä kai jokainen lähtökohtaisesti valkkaa mieluisan.
Kommentit (13)
Mutta mikä siis tekee siitä kodista sen kodin juuri sinulle? -ap
Aina olen asunut kotona. Tietysti olen aina muuttaessa sisustanut paikan heti mieleisekseni.
Myös solukämppä ikean kalusteilla oli heti koti, koska ne kalusteet olivat itse hankittuja, oman maun mukaisia.
Asunto on vaan epämääräinen paikka vinyylimattoineen ja bulkkikalusteineen jossa vaan majoitetaan duunaria, raksaukkoa tms. sen aikaa kun on pakko. Asukkaat vaihtuvat puolen vuoden välein.
Kodissa on omat tapetit, sisustukset, paremmat huonekalut, paremmat kodinkoneet jne., ja sinne on asetuttu aloilleen pysyvästi.
Kyllä "kämpän" ja "kodin" eron huomaa viidessä sekunnissa kun astuu sisään. Asunto on vain ihmisten säilömispaikka jossa ei ole tarkoituskaan viihtyä, se on lähinnä lämmitetty sateensuoja.
Kun huoneessa/huoneistossa on hyvä olla, se on koti. Kai se on lähinnä päänsisäinen asia, että mikä on koti.
Kodissa on taidetta, oman maun mukaisia huonekaluja, itse muokatut puitteet.
Asunnossa on vain pakolliset välttämättömyydet kuten joku rujo sänky, pöytä ja jääkaappi, ja siellä on tarkoitus vain pitää ihminen hengissä seuraavaan päivään. Ankean näköistä ja askeettista.
Opiskelijana asuin vain asunnoissa, nyt minulla on koti.
Tunneside, joka tulee lähinnä siellä asuneista ihmisistä. Kahta ensimäistä asuntoa en osannut kodiksi sanoa. Kolmas tuntui kodilta. Siellä minä odotin esikoista ja rakensin siitä mieheni kanssa meille kodin. Tämä nykyinen tuntuu myös kodilta. Tämä on oman perheen kanssa laitettu ja sisustettu. Täällä myös odotin kuopusta.
Koti on paikka jossa on hyvä olla. Siellä on hyviä muistoja ja sitä jää yleensä muuton jälkeen kaipaamaan.
Asunto on enemmän sellainen "pakollinen paha", jossa vaan satutaan viettämään aikaa. Siihen ei jakseta sen kummemmin panostaa, esim. sisustus on pelkkiä pakollisia juttuja eikä niinkään koristeita (tauluja tmv). Siivouskin voi olla retuperällä. Kodista sitten taas jaksetaan pitää huolta, sisustetaan miellyttäväksi ja pidetään siistinä.
Koti kuvastaa sitä asuttavan yksilön tai yksilöiden makua ja sisempää elämää.
Asunto on paikka jossa lappaa asukkaita jatkuvalla syötöllä sisään ja ulos, persoonaton kulutushyödyke. Väliaikaisratkaisu.
Asialla ei siis ole mitään tekemistä sen kanssa onko kerrostalo, rivitalo, okt, vuokralla, oma, asumisoikeus jne.
Riippuu siis enemmänkin pysyvyydestä ja siitä että siellä on aina se sama asukas tai asukkaat, jotka ajan myötä muovaavat paikasta omannäköisen. Silloin se on koti.
Asunnolla ollaan, mutta kotiin tulee ikävä
Vierailija kirjoitti:
Koti kuvastaa sitä asuttavan yksilön tai yksilöiden makua ja sisempää elämää.
Asunto on paikka jossa lappaa asukkaita jatkuvalla syötöllä sisään ja ulos, persoonaton kulutushyödyke. Väliaikaisratkaisu.
Asialla ei siis ole mitään tekemistä sen kanssa onko kerrostalo, rivitalo, okt, vuokralla, oma, asumisoikeus jne.
Riippuu siis enemmänkin pysyvyydestä ja siitä että siellä on aina se sama asukas tai asukkaat, jotka ajan myötä muovaavat paikasta omannäköisen. Silloin se on koti.
Ei ole niin yksioikoista. Asuin neljä vuotta samassa solussa, ja vaikka huone olikin omannäköiseni niin silti se oli vain asunto. Tuon jälkeen muutin yksiöön ja heti ensi hetkestä alkaen se tuntui kodilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koti kuvastaa sitä asuttavan yksilön tai yksilöiden makua ja sisempää elämää.
Asunto on paikka jossa lappaa asukkaita jatkuvalla syötöllä sisään ja ulos, persoonaton kulutushyödyke. Väliaikaisratkaisu.
Asialla ei siis ole mitään tekemistä sen kanssa onko kerrostalo, rivitalo, okt, vuokralla, oma, asumisoikeus jne.
Riippuu siis enemmänkin pysyvyydestä ja siitä että siellä on aina se sama asukas tai asukkaat, jotka ajan myötä muovaavat paikasta omannäköisen. Silloin se on koti.
Ei ole niin yksioikoista. Asuin neljä vuotta samassa solussa, ja vaikka huone olikin omannäköiseni niin silti se oli vain asunto. Tuon jälkeen muutin yksiöön ja heti ensi hetkestä alkaen se tuntui kodilta.
Solu harvoin tuntuu kodilta, itsekään en malttanut odottaa että pääsi pois.
Asuntoon mennään nukkumaan, kotiin on mukava tulla ja siellä on mielekästä viettää aikaa.