Lue keskustelun säännöt.
Minua häiritsee hirveästi se ettei poikaystäväni käynyt kouluja
03.05.2013 |
Tutustuin poikaystävääni jo yläasteen alussa ja parin vuoden sisällä siitä seurustelimme jo. Tai kai aloitimme parhaina ystävinä, mutta seurusteluksi se eteni. Nyt olemme yli 20-vuotiaita.
Lukion alettua poikaystäväni meni kesätöihin postinjakajaksi, ja piti työstä ja tienaamisesta niin paljon että jätti lukion kesken. Kaikki vastustivat tuota päätöstä, mutta hänen oli tietenkin itse tehtävä päätöksensä. Minä kävin lukion loppuun ja opiskelen nyt amk:ssa.
Näin ei kai saisi sanoa, mutta vaikka meillä menee muuten hyvin, niin minua häiritsee se, että poikaystäväni lopetti koulun kesken. Hän on jo vaihtanut työpaikkaa, mutta on tehnyt vain "samantasoisia" töitä kuin postinjakajanakin teki. Pärjää niinkin tietenkin, ja ihan hyvinkin, mutta en pidä siitä ajatuksesta että tuosta on vaikea kehittää uraa ilman mitään koulutusta. Tiedän myös että monet ovat häneen pettyneitä (joo, olen itsekin) ja häntä pidetään vähän säälittävänä ja tyhmänä, koska monet luulevat että hänestä ei vain ollut opiskelijaksi. Ei hän tyhmä oikeasti ole, häntä ei vain kiinnostanut.
Olemme asuneet jo useamman vuoden yhdessä ja suhteemme on hyvin vakiintunut. Silti en vain voi sille mitään että tämä asia harmittaa ja osittain pelottaakin minua, sillä mietin usein millainen tulevaisuutemme on rahallisesti ja muutenkin. Arvostan opiskelua paljon, ja vaikka arvostan myös työntekoa, olisin toivonut että hän olisi jaksanut edes lukion käydä loppuun. Vappuna viimeksi harmitti, kun poikaystäväni oli juhlissa ainut, jolla ei ole lakkia. Hyväksyisin myös amistutkinnon iloisin mielin, mutta kun hän ei tahdo sitäkään.
Mitä mieltä olette tällaisesta? Oletan saavani negatiivisia kommentteja kun en hyväksy poikaystävääni sellaisena kuin hän on, mutta täällä uskallan sentään olla rehellinen. Kukaan muu ei tiedä näistä tunteistani. Kysyn mielipiteitä teiltä täällä, koska rehellisesti sanottuna en tiedä mitä minun pitäisi oikeasti tästä asiasta ajatella. Olenko oikeassa kun harmittelen asiaa ja olen huolissani tulevaisuudesta, vai takerrunko turhiin asioihin? Tiedän kyllä että jotkut pystyvät rakentamaan elämänsä hyväksi eri lähtökohdista kuin muut, mutta oloni olisi turvallisempi ja parempi jos poikaystäväni pyrkisi tähän "perinteistä" tietä niin kuin muutkin.
Kommentit (13)
[quote author="Vierailija" time="03.05.2013 klo 20:11"]
Jälleen kerran Laasanen on ollut oikeassa: uraan ja menestykseen miestään enemmän panostaneet naiset muuttuvat ajan myötä aina vain tyytymättömämmäksi vähemmän menestyneisiin puolisoihinsa.
Naiset eivät kestä tasa-arvoa.
[/quote]
On sentään aika ymmärrettävää miettiä asiaa vähän jos kumppani ei ole kouluttautunut OLLENKAAN...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi haluat, että poikaystäväsi kävisi koulun? Jotta hän kokisi myös opiskelijaelämää, vai jotta voisit sanoa, että hän on käynyt tämän ja tämän koulun? Itseäänhän voi sivistää koulun ulkopuolellakin. Jos poikaystävälläsi ei ole ammattia, johon tarvitsisi koulu käydä ja jota haluaisi tehdä työkseen, miksei hän voisi jatkaa näissä duunariammateissa, joihin ei tarvitse koulutusta? Kun kuitenkin työllistyy.
Opiskelun aika saattaa hänelle tulla myöhemmin, kun jää työttömäksi tai alkaa tulla tyytymättömäksi elintasoon, ja tahtoo tavoitella parempi palkkaisia ammatteja. Anna hänen kypsyä itse ajatukseen opiskelusta, miksi vaihtaa työt pakkopullaiseen opiskeluun, johon hänellä ei olisi motivaatiota?
Haluatko poikaystävällesi paremman ammatin, jotta voit sanoa että olet naimissa sen ja sen kanssa.Jos hän viihtyy duunariammateissa, niin sitten viihtyy. Minun tuttaviini kuuluu lukiossa hyvin pärjännyt ja lukion loppuun asti käynyt trukkikuski. Älykäs kaveri, joka ei halua stressaavaa ja vastuullista työtä, vaan käyttää älyään mieluummin pulmaleluihin, lukemiseen ja sellaiseen "joutavaan", kuten jotkut sanovat.
Ymmärrän kyllä. Itseäkin tuollainen ärsyttäisi. Joko sun pitää se hyväksyä tai painostaa miehes opiskelemaan tai sit lopettaa se suhde. Tyytymättömyys muuten vaan lisääntyy etkä sit pysty miestäs arvostamaan ja pilalle menee koko suhde...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaako kouluja käymättömyys teidän arkielämään mitenkään? Jos juttelisit hänen kanssaan tietämättä hänen koulutustaustastaan, niin ajattelisitko, että jutuista kuulee, että ei ole käynyt mitään koulua?
Ja eikö hän itse ole pohtinut asiaa mitenkään? Joka tapauksessa hänellä on edessä hyvä elämä, kuuluitpa sinä siihen tai et, hyvällä työkokemuksella saa aina töitä ja ihan ok palkallakin, vaikkei ehkä huipputuloisiin koskaan lukeutuisikaan.
[quote author="Vierailija" time="03.05.2013 klo 21:39"]
Vaikuttaako kouluja käymättömyys teidän arkielämään mitenkään? Jos juttelisit hänen kanssaan tietämättä hänen koulutustaustastaan, niin ajattelisitko, että jutuista kuulee, että ei ole käynyt mitään koulua?
Ja eikö hän itse ole pohtinut asiaa mitenkään? Joka tapauksessa hänellä on edessä hyvä elämä, kuuluitpa sinä siihen tai et, hyvällä työkokemuksella saa aina töitä ja ihan ok palkallakin, vaikkei ehkä huipputuloisiin koskaan lukeutuisikaan.
[/quote]
Ei se kai vaikuta, pienissä asioissa sen saattaa huomata. Asiaa on vaikea kuvailla mutta poikaystäväni tietää paljon enemmän käytännön asioista kuin minä, minä taas olen kai lukeneempi? Tietotasoni perinteisten koulun reaaliaineiden asioista on jonkin verran korkeampi kuin hänellä. Mutta ei se nyt kummemmin kai haittaa, meillä on omat vahvuutemme molemmilla. Huipputuloiseksikaan en häntä väkisin yrittäisi saada, mutta yleinen työllisyystilanne ja tulevaisuuden näkymät pelottavat. On hänellä paljon työkokemusta, mutta entä sitten jos joutuu kilpailemaan ihmisten kanssa joilla on työkokemusta JA koulutus?
-aloittaja-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuo on ihan ymmärrettävää. Sitä oudoksuisin, jos vaatisit, että hänelläkin pitäisi olla korkea koulutus. Toisen asteen koulutus on kuitenkin nykypäivänä lähes pakollinen, jos meinaa saada kunnon työn. Mainitsit, että hän on tehnyt aina melko samanlaisia töitä. Riittääkö hänen palkkansa kuitenkin hyvin? Tykkääkö hän työstään?
Minustakin se on huolestuttavaa, että jos joskus vaihtaa työpaikkaa, niin yleensä ei ole mitään mahdollisuuksia jos ei ole tarvittavaa koulutusta. Sitä paitsi, jos hän on nykyään määräaikainen työssään, niin ainakin joillakin aloilla joutuu helposti ulos, jos jossain vaiheessa tutkinto tulee työssä pakolliseksi. Joissakin työpaikoissa ei voi saada vakituista paikkaa, yhtä hyvää palkkaa kuin muilla, jos ei ole vaadittua koulutusta.
[quote author="Vierailija" time="03.05.2013 klo 22:16"]
Minusta tuo on ihan ymmärrettävää. Sitä oudoksuisin, jos vaatisit, että hänelläkin pitäisi olla korkea koulutus. Toisen asteen koulutus on kuitenkin nykypäivänä lähes pakollinen, jos meinaa saada kunnon työn. Mainitsit, että hän on tehnyt aina melko samanlaisia töitä. Riittääkö hänen palkkansa kuitenkin hyvin? Tykkääkö hän työstään?
Minustakin se on huolestuttavaa, että jos joskus vaihtaa työpaikkaa, niin yleensä ei ole mitään mahdollisuuksia jos ei ole tarvittavaa koulutusta. Sitä paitsi, jos hän on nykyään määräaikainen työssään, niin ainakin joillakin aloilla joutuu helposti ulos, jos jossain vaiheessa tutkinto tulee työssä pakolliseksi. Joissakin työpaikoissa ei voi saada vakituista paikkaa, yhtä hyvää palkkaa kuin muilla, jos ei ole vaadittua koulutusta.
[/quote]
Ymmärsit täydellisesti mitä tarkoitin! Hän tienaa nyt riittävästi, paremminkin kuin valtaosa ikäisistämme sillä suurin osa vielä opiskelee. Mutta pelkään, että mitä vanhemmaksi tulemme, sitä vaikeampi hänen on enää vaihtaa alaa ja mennä kouluun. Jos pysymme yhdessä, niin luonteva jatko suhteellemme on naimisiin meno, asunnon osto ja lasten hankinta. Koulut pitäisi olla käytynä siihen mennessä.
Hän kyllä tykkää työstään, siksi lukio jäikin kesken kun hän ei ole "lukijatyyppiä" vaan tykkää mennä, saada jotain aikaiseksi ja tienata. Hyvä piirre ihmisessä mielestäni, mutta malttia olisi pitänyt olla edes toisen asteen tutkinnon verran. Että kyllä minua harmittaa. Olisin vastustanut aikoinaan lukion lopettamista vahvemmin jos olisin arvannut, että se olikin tarkoitettu lopulliseksi päätökseksi...
Hänellä on onneksi vakituinen sopimus. Hänen tekemänsä työ ei vaadi koulutusta ja hän on siinä hyvä ja kokenut, mutta tuskin pääsee etenemäänkään ilman mitään koulutusta.
-aloittaja-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No et ole vielä poikaystäväsi kuolinvuoteella. Jotkut saavat motivaation noihin juttuihin myöhemmin.
Itse olen suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja aviomieheni ei ole käynyt mitään kouluja peruskoulun jälkeen. Tapasimme, kun olin 28v, mies 31v. Hän on siis ihan perinteinen duunari, MUTTA erittäin tyytyväinen sellainen ja ennen kaikkea todella hyvän itsetunnon omaava.
Mietin kovasti etenkin silloin tapaamisen aikoihin, mitä tästä mahtaa tulla. Meidät on "pelastanut" se, että mies ryhtyi oman alansa yrittäjäksi. Silloin ei tutkintoja kysellä eikä tarvitakaan.
Toki olen hyötynyt kirjatoukkana siitä, että mies osaa tehdä kaikki käytännön jutut. Aika tavalla olemme kuin yö ja päivä, mutta edelleen yhdessä - rakkaudesta. Lapsia on kaksi.
Jos poikaystäväsi kouluttamattomuus häiritsee sinua ihan kamalasti, erotkaa. Jos pystyt elämään asian kanssa, rakasta häntä sellaisena kuin hän on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.05.2013 klo 23:10"]
Itse olen suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja aviomieheni ei ole käynyt mitään kouluja peruskoulun jälkeen. Tapasimme, kun olin 28v, mies 31v. Hän on siis ihan perinteinen duunari, MUTTA erittäin tyytyväinen sellainen ja ennen kaikkea todella hyvän itsetunnon omaava.
Mietin kovasti etenkin silloin tapaamisen aikoihin, mitä tästä mahtaa tulla. Meidät on "pelastanut" se, että mies ryhtyi oman alansa yrittäjäksi. Silloin ei tutkintoja kysellä eikä tarvitakaan.
Toki olen hyötynyt kirjatoukkana siitä, että mies osaa tehdä kaikki käytännön jutut. Aika tavalla olemme kuin yö ja päivä, mutta edelleen yhdessä - rakkaudesta. Lapsia on kaksi.
Jos poikaystäväsi kouluttamattomuus häiritsee sinua ihan kamalasti, erotkaa. Jos pystyt elämään asian kanssa, rakasta häntä sellaisena kuin hän on.
[/quote]
Ei se minua muuten häiritse, kuin siten että tulevaisuutta tulee väkisinkin mietittyä, jos vaikka joutuukin työttömäksi. En tiedä olisiko hänellä tarvittavia taitoja yrittäjyyteenkään. Mutta ihana kuulla että teillä asia ei ole aiheuttanut ongelmia!
-aloittaja-
Jälleen kerran Laasanen on ollut oikeassa: uraan ja menestykseen miestään enemmän panostaneet naiset muuttuvat ajan myötä aina vain tyytymättömämmäksi vähemmän menestyneisiin puolisoihinsa.
Naiset eivät kestä tasa-arvoa.