Kokemuksia kaipaan.Perinnöllinen sairaus, keinohedelmöitys vaiko abortti?

Ei ihan tuollaisesta kokemusta, mutta meillä kulkee suvussa perinnöllinen sydänsairaus. Tai siis väitettiin ettei olisi perinnöllinen, mutta periytyi sitten kuitenkin lapselle.

Sydänvika on toivon mukaan kuitenkin korjattavissa leikkauksella tai parilla niin päätimme pitää lapsen.

2 jatkaa: Meillä sairaus selvisi rakenneultrassa puolivälissä raskautta ja olisimme kyllä saaneet sydänvian perusteellakin keskeyttää raskauden. Lääkäri oli heti sitä mieltä ettei se ole syy keskeytykseen. Sitten tehtiin vielä lapsivesipunktio, josta ei selvinnyt mitään uutta, joten lapsi päätettiin pitää.

Kiitos kommentista.

Meille lääkäri yritti ehdottaa myös sairaan lapsen pitoa, mutta tässä asiassa olemme itsekäitä. Emme vain yksinkertaisesti halua lapselle sairautta, joka voi pilata koko elämän. Tästä sairaudesta ei edes kovin paljon tiedetä, koska on niin harvinainen.

-Ap-

Kuulisin mielelläni lisää kokemuksia, jos sellaisia löytyy.

-Ap-

Pyh, unohtakaa koko homma. Jos sairas lapsi on turn-off, niin hankkikaa pimeiltä markkinoilta valioyksilö.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 23:08"]

Kiitos kommentista.

Meille lääkäri yritti ehdottaa myös sairaan lapsen pitoa, mutta tässä asiassa olemme itsekäitä. Emme vain yksinkertaisesti halua lapselle sairautta, joka voi pilata koko elämän. Tästä sairaudesta ei edes kovin paljon tiedetä, koska on niin harvinainen.

-Ap-

en ymmärä ap sun asennetta :( tuntuu pahalta.. on onnellista tulla raskaaksi, takuita ei saa kukaan mistään, vauva voi olla terve syntyessään voi vammautua jossain vaiheesssa elämää, voi  sairastua ties mihin, jopa kuollakin......

ei elämässä ole kellekään mitään takieta. ei ole täydellisyyttä.

onko SINULLA oikeus päättää kuka syntyy, kuka ei ?????

olettehan tekin elossa, jollain lailla terveinä ??? miksi ei aanneta mahdollisen tulevan lapsen saada elää ??????

oleette itsekkäitä, ehdotan sterilisatiota !!!

[/quote]

Ottaisin sen keinohedelmöityksen, en halua aborttia.

Varmasti tuhoon tuomitun sikiön abortoisin silti.

Kiitos teidänkin mielipiteistä!

Kaipasin tosin kokemuksia, en mitään analysointia meidän asenteesta. Toki tämä oli arvattavissa av:lle kirjoittaessa.

Hienoa seiska, jos sinä olisit valmis ottamaan  riskin ja tuottamaan toiselle helvetilliset kokemukset, kivut ja jatkuvan pelon kanssa elämisen. Meistä siihen ei ole.

Oman lapseni kohdalla minulla on valta päättää syntyykö vai ei. Tuntuu pahalta myös tietoisesti tuottaa toiselle vakava sairaus, johon voi kuolla. Tai ainakin elää jatkuvan huolen kanssa selviääkö sairautensa kanssa ja miten sairaus etenee. Huolta tuottaa jo tarpeeksi se, että toisella meistä on se kokoajan.

Hei!

Olemme juuri vastaavassa tilanteessa. Sairaus periytyy 50% varmasti (100%:sti tyttärelle ja 0% pojalle). Joko olette tehneet ratkaisun? Olisi mukavaa vaihtaa ajatuksia/kokemuksia.

10, eikös sukupuolen perusteella voida valikoida alkioita Suomessakin, jos kyseessä on sukupuoleen sidottu perinnöllinen sairaus? Ihmettelen kyllä teidän tietojanne, luulisi että saisitte perinnöllisyysneuvontaa lähimmästä keskussairaalasta, sieltä saa vastaukset kysymyksiinne.

Se, miten Valviralta saa luvan aborttiin, riippuu täysin sairaudesta. Eli aika vaikea on Valviran päätöstä arvata, jos ei tiedä sairaudesta. Minkälaista haittaa aiheuttaa, vaikutaako elinennusteeseen, lapsen elämään, onko hoidettavissa tai korjattavissa jne. Esim huuluhalkion tai kampurajalkojen vuoksi ei keskeytyslupaa saa. Mutta sydänvian, raajan puutoksen takia yleensä saa luvan.

Luulisi, että abortin kautta lapsen saaminen olisi todella rankkaa. Ethän voi tietää kuinka monta raskautta joutuisit kokemaan yhtä tervettä lasta kohden. Käy kyllä varmasti psyyken päälle ja saattaa tulla "kummittelemaan" vielä myöhemmin.