Missä iässä alkoi yöelämä soidinmenoineen kyllästyttää?

En kulkenut koskaan aktiivisesti, tosi harvakseen vain. Soidinmenot on mun kohdalla tapahtuneet ihan muualla kuin yöelämässä...

19 vuotiaana, eli kun tapasin puolisoni.

28-vuotiaana. Biletin aktiivisesti noin kahdeksan vuotta. Toki kausittaisia vaihteluita oli paljon, aktiivisemmin kävin ulkona 23-26-vuotiaana ja tuossa loppuvaiheessa illat keskittyi enemmän kantapaikassa istumiseen tai kotibileisiin kavereiden kanssa, ei sellaiseen samanlaiseen yökerhoiluun kuin aiemmin. 

22-vuotiaana olin jo nähnyt niin paljon, etten enää kaivannut lisää. Eikä ole ollut koskaan kiinnostusta takaisin, yökerhossa tapahtuvat soidinmenot lähinnä yököttävät.

Kolmekybäsenä, olin "bilettänyt" erittäin aktiivisesti 13-vuotiaasta asti.

Olisko ollut 27-28, ja 18 v. tuli aloitettua. Opiskeluaikoina aika paljon tuli aikaa vietettyä ravintoloissa! Ja loppuvaihe aika hektinen sinkkuaika- sen jälkeen pystyikin jo rauhoittumaan. 29 v. naimisiin ja siitä vielä muutama vuosi odottelua että tosiaan menohalut hiipuu ja stten lapsia.

Ehkä 35 ikävuoden paikkeilla. Sinkku olen edelleen 39-vuotiaana joten hyvä olisi jaksaa käydä paikoissa joissa miehiä liikkuu, mutta ei jaksa, kyllästyttää känniset, melu ja tungos eikä jaksa valvoakaan enää.

Mullakin tuli kyllästyminen 35-vuotiaana. Sinkku olin vielä kolme vuotta sen jälkeen, mutta en enää viitsinyt ravintoloihin ja yökerhoihin lähteä "sillä mielellä". Mieheni löysin sitten netin treffipalstalta 38-vuoden iässä.

Entä jos ei ole koskaan käynyt aktiivisesti vaan jokusen kerran vuodessa? Eikä ole koskaan ollut siellä kiinnostunut soidinmenoista vaan hyvästä musiikista ja tanssimisesta? t.39v.

18-vuotiaana, muutaman baarireissun jälkeen. Nyt olen 28-vuotias sinkku eikä yöelämä tai soidinmenot kiinnosta vieläkään. Nykyisin lähden baariin vain ja ainoastaan kahdesta syystä: kuuntelemaan jotakin hyvää bändiä tai ystävien kanssa laulamaan karaokea.

En ole oikein koskaan viihtynyt yöelämässä. 18-30 -vuotiaana tuli kyllä käytyä ulkona pari kertaa kuukaudessa, mutta kovin aktiivinen bilettäjä en siis ole ollut koskaan. Nyt 40-vuotiaana eivät yökerhot ym. kiinnosta enää lainkaan. Kavereita tapaan mieluiten hyvän ruoan ja muutaman viinilasillisen merkeissä ja pari kertaa kesässä terassilla parin oluen tai siiderin kanssa.

En ole kyllästynyt vieläkään. Olen 35-vuotias ja minulla on lapsia. En kylläkään käy yökerhoissa vaan hyvissä olutravintoloissa tai syömässä ystävieni kanssa, ja sen jälkeen livekeikoilla. Kerran kuussa tulee käytyä ulkona. Vaikka mukana on sinkkujakin, ei ystäväpiirissäni ole tapana harrastaa aktiivista pariutumista näiden iltojen aikana. Tietenkin välillä käy niin että joku tapaa jonkun, mutta se ei ole illanviettojemme tarkoitus.

Reilu parikymppisenä, olin kerennyt bilettää teini-iästä saakka ihan tarpeeksi. Sen jälkeen kävin lähinnä joskus katsastamassa miestarjonnan, kun sinkkuna olo kyllästytti.. mitään elämänrakkautta baareista ei tietenkään koskaan löytynyt. Nykyään järkätään usein illanviettoja ihan vaan ystäväpariskuntien kesken ja näistä tykkään todella paljon :) 

Mä en oo ainakaan viiteen vuoteen enää jaksanut lähteä baariin, oon nyt nelikymppinen. Kavereiden kanssa kyllä biletetään silloin tällöin, mutta se on sitten esim. mökkivkl tai mennään Tallinnaan kylpylään ja syödään hyvin. Saatetaan siinä tietysti pyörähtää baarissakin, mutta se ei ole itsetarkoitus, vaan kaverien kanssa juttelu ja oleminen. Lisäksi on jonkin verran duunipaikan illanviettoja, joissa käyn. Yleensä niissä ei mennä baariin.

Pelkästään baariin en lähde enää ikinä. Ehkä voisin kesällä mennä terassille, jos olisi kaunis ilma ja hyvää seuraa tarjolla.

En koskaan ehtinyt tykätä siitä kun huomasin jo olevani liian vanha yöhön.

Olen 24-vuotias ja kyllästyttää jo. Ei minua koskaan kukaan huomaa, vaikka menisin puolialasti (kokeiltu on, ainakin melkein). Naamassa ja kropassa ei pitäisi olla mitään vikaa, kauniiksi on jopa kehuttu. Jotain luotaantyöntyvää minussa kuitenkin on, kun en kenellekään kelpaa. Kivahan se on katsoa vierestä, kun muilla käy flaksi.

Soidinmenot ovat minullakin tapahtuneet aivan muualla kuin yöelämässä. Klubeilla olen käynyt (ja käyn) tanssimassa, kuuntelemassa musiikkia ja pitämässä hauskaa ystävien kanssa. En ole koskaan ymmärtänyt, miten baareista tai klubeilta löydetään seurustelukumppaneita. Seksin löytämisen uskon ymmärtäväni. :)

Olen 23vuotias ja käyn baarissa ehkä kerran kuukaudessa,nuorempana tuli oltua ja mentyä,joten enää ei jaksa kiinostaa. Hyvä näin,säästyy rahat ja voi tehdä mukavia hankintoja itselleen :)

18-23 vuotiaana tuli käytyä säännöllisen epäsäännöllisesti. Baarireissut loppuivat kun tapasin vaimoni yhdellä lapinreissulla ja nyt on jo useampi lapsikin eikä voisi vähempää kiinnostaa ravintolassa notkuminen.

[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 22:42"]

Montako vuotta jaksoit kulkea aktiivisesti?

[/quote]

Pari-kolme vuotta, vähän ennen ja jälkeen täysi-ikäisyyden. Hauskaa ja jännittävääkin aikansa. Soidinmenposta: puoliso löytyi ihan työn kautta ja harrastusten piiristä muualta. :)