Lue keskustelun säännöt.
Voiko yli 4-kymppisenä saada "uuden alun"?
28.04.2013 |
Tilanne se, että olen uskotellut itselleni olevani naimisissa elämäni miehen kanssa. Avioliittoa on takana nyt 17 vuotta. Olen aina ollut enemmän tai vähemmän tietoinen mieheni puutteista, mutta olen ne hyväksynyt periaatteella etten minäkään täydellinen ole.
Nyt on kuitenkin viimeinen vuosi mennyt niin, että näistä "puutteista" on tullut sietämättömiä. Joko olen herkistynyt niille tai ne piirteet ovat voimistuneet. Suren sitä, että toki hänessä on edelleen ne rakastettavatkin puolensa, mutta niistä on tullut niin häviävän olemattomia, ettei ne oiken jaksa kantaa.
Mietin, uskallanko lähteä. Mitään erityistä ei ole tapahtunut, mutta en vain enää jaksa hänen karkeaa käytöstään, tietämättömyyttään, kontrolloinnin tarvettaan, vastuunpakoiluaan.
Ajattelen, että minulla on vain tämä yksi elämä, en halua elää sitä loppuun "sietämällä"-periaatteella.
Voiko siis yli 40 -vuotias saada vielä uuden alun? Löytää fiksun, luotettavan ja tasapainoisen miehen? Voiko tämän ikäisellä olla vielä "elämää" jäljellä?
Kertokaa kokemuksianne!
Kommentit (7)
Eikö yksinkin olisi parempi kun miehen kanssa, jota et enää kestä? Miksi pitää aina löytää uusi mies? Yli nelikymppisille se on mahdollista, mutta vaikeaa. Itselläni ainakin on monta hyvännäköistä ja fiksua yli nelikymppistä sinkkuystävätärtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti. Minä erosin 40-vuotiaana (mies löysi uuden), nuorn lapseni oli 2 v. 41-vuotiaana tapasin ihanan elämäni miehen, jonka kanssa on seesteistä ja tasapainoista ja molemmat seksuaalisuutensa huipulla. Nyt 2 v myöhemmin suunnitellaan häitä. Olen exälle tavallaan kiitollinen, vaikka kävinkin aika alhaalla....
Tietenkin voi. Minä tunnen vanhanpiian, joka löysi elämänsä miehen 80-vuotiaana. Valitettavasti jäi pian leskeksi, mutta olen varma, että kuolee onnellisena.
t. 47 v. Ja uusi ihana tuore ihmissuhde tuossa ihan silmien välittömässä läheisyydessä
Miksi vaikeaa? Tosi monet miehet eroavat esimerkiksi alkoholistivaimoistaan kun lapset ovat jo kohtuullisen isoja ja he ovat aivan mahtavia persoonia, ovat joutuneet hoitamaan lapset, vaimon ja kodin yksin. Ensin toki kannattaa ystävystyä eikä heti ehdotella yhteen muuttamista. Kiire heillä ei ole.
On aika lähteä. Ateistisen aatteen mukaan sinun on hyvä ajatella, että tämän elämän jälkeen ei tule yhtikäs mitään, joten nyt olisi tärkeä elää tämä elämä (joka sinulla siis on vasta puolivälissä) sillä tavalla kuin parhaaksi katsot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi, ilman muuta. Olen itse 47-vuotias, löysin avopuolisoni kun olin 41 ja sain kuopukseni kun olin juuri täyttänyt 44 vuotta. Asun aivan uudella alueella ja olen ammatissa johon aloin opiskella 38 -vuotiaana.
Tuttavapiirissä on muitakin, jotka ovat löytäneet uuden ihmissuhteen yli nelikymppisenä. Mutta monta on myös yksinäistä naista 40-50 ikäluokassa ja vanhempina. Et voi olla varma, että löydät jonkun. Itse ajattelisin, että parempi yksin kuin huonossa suhteessa, mutta jokaisen on tämä valintansa tehtävä itse.
Voi. Nykyajan 40 on 90-luvun 30. Koskee parisuhteita ja työelämää.