Onko normaalia epäröidä jos mies ei koskaan näytä tunteitaan?

Miehellä on kaikki hyvin

Zinc

Naisilla elämä on yhtä vuoristorataa tunnepuolella. Tässä on muutamakin ihmetellyt viime kuukausina kun minulla on aina ok. Ihan totta. Se on, kun ei ole mielenvikaisuus persoonana. Aamusta iltaan ihan ok. Kaikki hallinnassa.

Parisuhteen, ystävyyssuhteen ym. syntymiseen vaikuttaa monen muun tekijän ohella myös jonkinlaisen tunneyhteyden syntyminen.  Ihmiset ovat erilaisia tunneilmaisuissaan, mutta jonkinlainen ymmärrys ja vuorovaikutus tunneasioissakin lienee paikallaan. Uudessa ihmissuhteessa luottamuksen syntymiseen menee kauan. Voi myös olla, ettei kumppanisi ole lainkaan tottunut siihen, että hänen fiiliksistään kysellään. Ehdotankin, että kysyt jotain muuta kuin noin ympäripyöreää kysymystä. Siihen on kovin vaikea vastata. Kysy jotain selkeämpää ja yksityiskohtaisempaa, joka kuitenkin antaa tilaisuuden myös tunne-elämysten jakamiseen.  Vaikka esim. lapsuudesta: mitä pelkäsit, kun olit pieni? Mitä leikitte kavereiden kanssa? 

Tai sitten nykyajasta: mitä tekisit, jos saisit ylimääräisen lomaviikon töistä?   Näistä kaikista toiselle tarjoutuu mahdollisuus vastata myös hieman enemmän itseään avaten, parhaimmillaan syntyy molemminpuolinen keskustelu.  

Kuitenkin jokaisen yksityisyyttä tulee myös kunnioittaa. On kunkin oma valinta, minkä verran ja milloin itseään ja sieluaan avaa. Toinen voi houkutella avoimuutta, muttei vaatia sitä. 

Kuinka paljon avaat itse tunteitasi?

 

Mä en ole voinut kertoa naiselleni vuoteen tunteistani, koska on jatkuvasti ahdistunut eikä saa mitään aikaan. Aihe on tabu, ja käy terapeutilla, niin siksi en uskalla ottaa sitä edes esiin etten pilaa jotain mitä on rakennettu.

Se, että kertoisin hänelle rakkaudestani tarkoittaisi sitoutumista ihmiseen, joka ei välttämättä saa edes omaa elämäänsä koskaan stabiloitua. Annan mahdollisuuden odottamalla, mutta jos mitään ei tapahdu on vain helpompi sanoa korkeintaan hyvästit.

Pidätte yhteyttä joka päivä ja sinä joka päivä kysyt onko kaikki hyvin?

Miten siis näyttää tunteet sinua kohtaan? Jos ei mitenkään, niitä tuskin on.

Mun mies on tuollainen. Ärsyttävän tyyni. Mutta ei se sitä feikkaa. Sillä vaan ei triggeröi päässä mikään sillä tavalla kuin itselläni. Itsekin toivoisin tätä ominaisuutta itselleni, mutta samaan aikaan vähän säälittää, että on välillä kuin robotti.

Minä olen nainen, mutta minulla on kyllä kaikki hyvin. Ehkä viisi päivää vuoden aikana on niitä vähemmän hyviä päiviä.

Kyllä jotkut voivat tosiaan voida hyvin omissa nahoissaan, olla tyytyväisiä ja tyyniä. Elätkö itse sellaisessa todellisuudessa, jossa aina jonkin asian pitää olla huonosti? Aina pitää vääntää jostain ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Mun mies on tuollainen. Ärsyttävän tyyni. Mutta ei se sitä feikkaa. Sillä vaan ei triggeröi päässä mikään sillä tavalla kuin itselläni. Itsekin toivoisin tätä ominaisuutta itselleni, mutta samaan aikaan vähän säälittää, että on välillä kuin robotti.

Ja kun itse kiukuttelet mies kysyy vaan oliko siinä kaikki, ARGH!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jotkut voivat tosiaan voida hyvin omissa nahoissaan, olla tyytyväisiä ja tyyniä. Elätkö itse sellaisessa todellisuudessa, jossa aina jonkin asian pitää olla huonosti? Aina pitää vääntää jostain ongelma?

Siltä se vähän näyttää, kun vasta parin kuukauden tapailun jälkeen aletaan jo hakea niitä ongelmia kun niitä ei ole...

Minä olen jo iässä, jossa olen löytänyt sen sisäisen rauhan ja keskityn siihen hyvään ja teen joka päivä itselleni niitä hyviä juttujua, kun olen niin hyvä tyyppi.