USA:ssa synnytysvalmennus
Hei,
Kyselisin mielipiteitanne/kokemuksianne synnytysvalmennuksesta USA:ssa. Koitteko sen hyodylliseksi, millaista se kaikkiaan oli? Missa vaiheessa synnytysvalmennukseen osallistuitte?
Enta missa vaiheessa valitsitte vauvallenne laakarin, oliko vauvanne laakari jo mukana synnytyksessa?
Kiitoksia vastauksistanne ja mielipiteistanne!
Kommentit (11)
kurssilla, valittavana oli päivän (8 h) intensiivikurssi tai 4 iltana, kävimme päiväkurssin. Vakuutuksemme korvasi kurssimaksun. Erikseen sai vielä käydä " imetyskurssia" , lastenhoitokurssia, lasten elvytys -kurssia, jos halusi, näitä ei vakuutus korvannut, emme osallistuneet. Vaikka meillä molemmilla on lääkärikoulutus ja olemme opiskeluaikanamme osallistuneet useiden synnytysten seuraamiseen, mielestäni oli ihan mukava kertaus synnytyksen tapahtumista. Lisäksi kätilö kertoi ihan käytännön asioita sairaalan käytännöistä, mihin tulla, esiteltiin synnytyssalit jne. Minun ob:ni ainakin oli niin kiireinen, että tällaisia käytännön juttuja ei niin paljon käyty läpi. Saimme myös paljon kirjallista materiaalia synnytykseen ja vauvanhoitoon liittyvistä asioista. Mutta jos itse joutuisi maksamaan, enpä tiedä menisinkö. Varmasti kurssien sisältö vaihtelee järjestäjän mukaan.
Kiitos vastauksistanne,
Jaan viela miettimaan valmennuksiin osallistumista ja taytyypa tosiaankin selvittaa, kuuluvatko kurssit vakuutuksemme piiriin. En tieda opastetaanko synnytyssairaalassa imetykseen tai puhutaanko siella imetyksen puolesta? Ehka sellainen kurssi olisi sitten paikallaan.
Meidän sairaala oli imetysmyönteinen sairaala, ja siellä oli imetyskonsultit, jotka kävivät imetyksen valinneiden äiten luona antamassa opastusta ja henkistä tukea. Luonani kävi konsultti 3 kertaa, ja hän valoi uskoa siihen, että kyllä se vauva selviää, vaikka maitoa ei heti tulekaan, ja että kyllä se maito riittää. Lisäksi tuli nivaska puhelinnumeroita ja nettiosoitteita, joista saisi apua sitten, jos kotona tulee joku onglema. Vauva ei saanut sitten pisaraakaan pullomaitoa sairaalassa, imetys on sujunut loistavasti! Tällaista perusteellista imetyksen tukemista olisin todellakin kaivannut Suomessa esikoisen kohdalla, siellä sairaanhoitaja kerran näytti että " tollai" , ja siihen opastus sitten jäi...
Kannattaa soittaa suoraan sairaalaan ja kysyä, voisiko tulla sinne käymään, tai kysellä kursseista ja niiden sisällöstä puhelimitse.
osallistuneet synnytysvalmennukseen. Luin raskaudesta, vauvan kehityksestä ja synnytyksestä aika paljon matskua omin päin ja ostin myös Jenkki kirjan, jossa kerrottiin olemassa olevista käytännöistä ja asioista muutoinkin englanniksi. Tulipahan termit selväksi ja keskustelu ob:n kanssa oli mutkattomampaa = pysyin hyvin kärryillä. En kokenut missään vaiheessa, että minulla tai meillä olisi ollut tarvetta synnytysvalmennukselle vaikka meille lapsi oli ensimmäinen. Samat jutut sai luettua rauhassa omin päin. Sensijaan osallistuimme sairaalan esittelytunneille, joka oli siis ilmainen (markkinointi visiitti) -- miksi valita juuri tämä sairaala. Meille kerrottiin sairaalan käytännöistä, turvatoimenpiteistä ja kierrätettiin katsomassa huoneet jne. Tämä oli oikein mukava ja informaatiorikas visiiti virvoke- ja snack tarjoilun kera.
Lastenlääkärin valitsimme ennen lapsen syntymää. Ob:n meille suositetlema lastenlääkäri osoittautui hyväksi valinnaksi ja hän tuli sairaalaan tarkistamaan tyttäremme heti tämän synnyttyä, joskaan ei ollut mukana synnytyksessä. Lapsemme syntyi viikonloppuna joten kaikki meni päivystysjärjestelyjen mukaan. Eli oman ob:n sijaan meille sattui päivystyslääkäri, oman ob:mme kollega. Oikein hyvä oli hänkin. Kaikki meni muutoinkin paremmin kuin hyvin.
Meillä oli oikein imetysmyönteinen sairaala myös. Jopa niin, että minulta kysymättä vauvamme kärryihin lätkästiin tarra, että " ei pulloruokintaa" . Myös minua neuvottiin useaan otteesseen imetyksessä. Minulla ei maito noussut rintoihin pariin päivään. Toimin omien vaistojeni mukaan niin kuin minusta parhaalta tuntui, eli imetin ensin joka ainoa kerta pitkään ja hartaasti kun vauvalla oli nälkä, mutta pyysin korviketta aina siihen päälle. Hieman vasten tahtoen pyyntööni suostuivat, mutta meidän tyttö itki nälkäänsä todella vähän, ja nukkui pitkiä pätkiä vierihoidossamme perhehuoneessa. Toimin näin myös ekat 4-5 kotona vietettyä päivää kunnes tunsin, että nyt maitoa tulee kunnolla. Sen jälkeen jatkoimme pelkällä imetyksellä ja meillä ei todellakaan ole ollut imetysongelmia sen koommin. Tyttö täyttää pian 8kk ja imetän häntä edelleen.......
imetysmyönteinen, ob:t ja pediatrit kannustivat imetykseen. Meidän vauva oli keltainen ja hyvin unelias eikä oppinut imemään tissiä pariin ekaan viikkoon. Minulle sattui sairaalassa omahoitajaksi aika " käsi" , ei oikein osannut ohjata imetykseen tai tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä, kun vauva ei imenytkään vaan nukkui. Pyysi sitten onneksi apua toiselta hoitajalta, joka tuntui tietävän asioista ja hän sitten järkkäsi (ja neuvotteli lääkäreiden kanssa) että aloin pumppaamaan, jotta maito nousi. Vakuutukseni myös korvasi kunnon sähköpumpun. Jouduin pari kolme ekaa viikkoa pumppaamaan ja syöttämään pullosta (huhhuh...). Korviketta ei missään tapauksessa suositeltu vaikka ei saanut maitoa ollenkaan parina ekana elinpäivänään, vasta kotona kolmantena pvnä. Sattui myös huonosti, että sairaalassa ollessani sairaalan kaikki imetyskonsultit oli sairaana, lomalla tai jotain. Jälkeenpäin kyllä tapasin. Alkuongelmien jälkeen imetys on sujunut hyvin ja imetän edelleen (vauva pian 10 kk). Kovin vierihoitoystävälliseksi en voi sairaalaa kehua, olisivat halunneet aina yöksi viedä vauvan (jotta minä muka saisin nukkua, en voinut nukkua, kun mietein vain vauvaa), tuloksena että vauva vain itki hoitajien luona eivätkä saaneet rauhoittumaan ja toivat sitten luokseni. Onhan olemassa myös La leche league ja muita imetystukiryhmiä (toimintaan voi osallistua jo raskaana ollessaan), kannattaa katsoa mitä lähistöltä löytyy.
Kyllähän nämä kaikki asiat on tietty sellaisia, että itse lukemallakin selviää, riippuu vähän itsestä missä muodossa haluaa vastaanottaa asiat. Onhan nää kurssit sosiaalinen tapahtuma, jos sellainen kiinnostaa. Ja jokaistahan kiinnostaa vähän eri jutut, toiset haluaa luonnollisen synnytyksen, toiset epiduraalin ja kaikki lääketieteen avut mitä löytyy.
eli synnytysvalmennus, lastenhoito, imetys ja mies vielä isien kurssin. En kokenut, että kurssit olisivat olleet erityuisen kalliita, mielestäni ihan ok hintaisia antiin nähden - turheempaankin tulee rahaa laitettua... ;)
Osa kursseilla käsitellyistä asioista oli aika itsestäänselviä tai ennestään tuttuja lukemani perusteella minulle, mutta miehelleni kaikki kurssit oli varmasti aika " uutta" , hän ei juuri vauva- tai synnytyskirjoja ole lueskellut. Eli kannaattaa muistaa, että mieskin voi " tarvita" kurssitusta. Lisäksi minusta oli kiva käydä kursseilla, oli sellaista konkreettista valmistautumista vauvan tuloon ja tapasi muita samassa tilanteessa olevia. Mutta tämä on niin henkilökohtainen juttu, toiset tykkäävät kursseista ja toiset eivät välitä. Ja olen myös kuullut suurista tasoeroista eri sairaaloiden kurssien välillä. Meillä oli todella loistava synnytysvalmennuksen vetäjä, 7 lapsen äiti, joka tiesi mistä puhui. Sairaalaan kannattaa käydä joka tapauksessa tutustumassa, itse kävin tutustumassa sairaaloihin jo ennen synnytyssairaalan valintaa.
Useimmat sairaalat ovat varmaan aika imetysmyönteisiä tai ainakin tarjoavat imetysmyönteistä hoitoa sitä haluaville (siis imetyksen valinneille). Tietysti henkilökunnan taidoissakin on eroja, mutta lactation consultant pitäisi olla useimmissa sairaaloissa paikalla ja kannattaa vaatia (ammattitaitoista) apua, jos sitä tarvitsee. Meillä oli esikoisen kanssa myös keltaisuutta ja imuote ihan hukassa ja useampi tapaaminen lactation consultantin kanssa olisi ehkä helpottanut alkua. Toisaalta olin kyllä lukenut paljon aiheesta ja tiesin mistä pyytää apua, jos kotiharjoittelu ei tuota tulosta. No, tuotti se lopulta ja imetin reilusti yli vuoden, mutta alku oli aika rasittava.
Meille ainakin aikoinaan suositeltiin valmennuskurssin käymistä, jos oli ollenkaan kiinnostunut " luonnonmukaisesta" synnytyksestä. Valmennuskurssilla tehtii erilaisia rentoutusharjoituksia ym. vaihtoehtoisia kivunlievitysmenetelmiä. Toki epiduraalit ym. selvitettiin myös. Sikäli kun olen ymmärtänyt, joissain sairaaloiden järjestämissä kurseissa ei " vaihtoehtomenetelmiä" käsitellä ollenkaan. Sitten on erikseen eri yhdistysten/yritysten ym. järjestämiä " tosiluomu" valmennuksia, jos on sellaisesta kiinostunut.
Huomionarvoisia seikkoja tuli esiin. Kurssitus voi tosiaan olla tärkeää jos ei itselle niin puolisolle. Meillä tosin mies luki kannesta kanteen ostamani synnytysoppaan aivan omaaloitteisesti ja luki vauvalehtiä ym. joissa käsiteliin synnytysasiaa. Hänelle oli todella tärkeää tietää miten hommat menee ja miten hän voi jeesiä tilanteessa. Mutta jos puoliso ei ole vähääkään sen tyyppinen niin kursseista voi tosiaan olla hälle suurtakin iloa. Silloin teille yhteisestikin.
Myös tuo luomusynnytys-kommentti oli hyvä. Joskin ainakin meidän osavaltiossa luomusynnyttäjät menevät pääasiassa mid wifeille ja heidän käytössään on aivan erit sairaalatilat (meidän synnytyssairaalassa he olivat täysi erissä kerroksessa) kuin heillä, joilla on lääkäri ja jotka valitsevat siis ei niin luonnonmukaisen synnytyksen. Toki kyllähän lääkäri sallii synnyttää luomuna mutta mid wifeilla se on enemmän heidän juttu.
Synnytysvalmennus on ainakin meilläpäin (TX) sairaaloiden järjestämää, ja kursseja meidän lähisairaalassa on useita. Niille saa sitten osallistua kiinnostuksen ja tarpeen mukaan. Joka sairaalalla on varmaankin omat kurssinsa, tässä meidän kursseista:
1. Varhainen raskaus: mielialamuutokset, seksuaalisuus, isän rooli, sikiön kehitys, ravinto raskauden aikana, raskaudenaikaisen olon helpottaminen
2. Synnytykseen valmistautuminen: synnytys, kivunlievitys, rentoutuminen, keisarileikkaus, synnytyksen jälkeinen elämä.
3. Rintaruokinta: aloitus, maidontuotanto, saako lapsi tarpeeksi maitoa, isän rooli rintaruokintaperheessä
4. Sisarukset
5. Vauvan merkkikieli
Itse en kursseille osallistunut, koska toinen lapsi oli kyseessä. Suomen synnytysvalmennuksiin verrattuna ainakin nuo otsikot oavt samansuuntaisia, mutta varsinaista vauvanhoitoa ei käydä läpi.
Valitsemasi lastenlääkäri tulee tarkastamaan vauvan jo sairaalaan, jos hän hoitaa syntyneitä lapsia ko. sairaalassa. Jos ei hoida, niin sairaalassa on aina päivystävä lastenlääkäri paikalla, joka silloin hoitaa homman. Toivottavasti nämä auttoivat!
Meidan sairaalassa kans oli synnytysvalmennuskurssi, mutta koska tiesin synnytyksen paakohdat, musta tuntui etten halua menna sinne ja nahda kaikkea etukateen. Vahan painostettiin mutta lopulta asian annettiin olla. Ja ihan hyvin kaikki meni, loistavasti:)
Pari viikkoa sitten juttelin myos eraiden toisten paikallisten aitien kanssa ja joku mainitsi, etta ainakin tassa kyseisessa sairaalassa synnytysvalmennuskurssi on ennen kaikkea itsestaan selvien asioiden kertausta mutta sairaala saa siita hyvat maksut koska vakuutus ei korvaa. Mene ja tieda sitten taman rouvan mielipiteen todenperaisyydesta. Naurettiin vaan, etta samat asiat kai selviaa katsomalla Discovery Chanellia:)
Onnea synnytykseen!