Oletko elämäsi aikana kertaakaan saanut käydä hakemassa oman kodin/kesämökin kasvimaalta esim. sipulin varsia?

Jatkan vielä, että jälkiruoaksi noukin muutaman ison punaisen ja mehevän mansikan oman pihamme mansikkapenkkirivistä.

Ap.

Koko nuoruus kitkemässä ja kastelemassa kasvimaata/poimimassa marjoja. Ei ikinä enää. Mitä ei kaupasta saa, sitä ei tarvita.

No enpä ole koskaan sipulin varsia napsinut, meillä on ruohosipulia sitä varten.

Se ihana tunne, kun haraat, harvennat, perkaat, kastelet, suojaat jne. ja lopulta joku tulee ja nappaa sipulista varret miettimättä lainkaan sitä, miksi ne siinä kasvissa on.

Jep: perunat, porkkanat, purjot, herneet, erilaiset mausteyrtit, sipulit, vadelmat, mansikat.

Tänään aamulla viimeksi kävin napsimassa salaattia omalta kasvimaaltani leivän päälle.

Ap. jatkaa vieläkin, kun unohtui tilli ja persilja, aah, naminami

Ruohosipulia oli myös, mutta siis varhaisperunan kanssa samaan aikaan meillä kasvoivat jo varhaiset sipulit ja niiden varsia meillä ainakin käytettiin pilkottuna pieneksi esim. kermaviilikastikkeen seassa, jota laitettiin salaattiin kastikkeeksi.

Aika pienimuotosesti kasvattelen itse mitään. Tänävuonna on isossa ruukussa yrttejä ja toisessa salaattia. Perunaa on se tusinan vartta mitkä kesän uusiksi perunoiksi tarvitaan.

Marjapensaita, omenoita ja luumuja sitten enempi, ne kasvaa vuosittain ihan itsekseen.

Sen verran jouduin kouluikäisenä mansikkamaalle ja lakkasuolle että ostan ne mieluummin valmiina.

Käytännössä muutamana vuonna jäi kokematta kun rakennettiin /olin opiskelemassa. Mutta noin 40 kesänä olen kokenut. Ja nautin siitä yhä.

Mutta olenkin kyllä tykännyt kasvamaan perkkaamisesta ym jo lapsesta asti. Ja sipulinvarret tosiaan sopii leivän päälle. Tänäkin kesänä on syöty jo moneen kertaan niitä (ja ruohosipuliakin mutta tavallisen sipulin varret parempia). Ja ilmasipulin varsia kanssa.

Oma tyttökin odottaa jo innolla porkkanoita ym. Jaksaa aina selittää että tuoreet porkkanat omalta kasvimaalta maistuvat paremmalta kuin kaupan porkkanat.

Eiköhän näitä kokemuksia ole kaikilla, jotka ovat asunneet edes joskus jossain muualla kuin parvekkeettomassa kerrostaloasunnossa. Tai no, nykyisin ei omakotitaloissa pihalla ole mitään muuta vihreää kuin nurmikko ja havut. 

Ap:na muistelenkin nyt 60-luvun ja 70-luvun aikaa omakotitalon kasvimaalta. Silloin ei vielä olleet nämä kaikenmaailman yrttiviljelmät niinkään muotia, tai olihan niitä, mutta meidän perheen äitimme kylvi ja istutti kaikkea sen ajan kasviksia ja juureksia. Kurpitsaa myöskin kompostin vierustalla.

Lehtisalaatti oli pop siihen aikaan ja tilli sekä persilja.

Juureksista punajuuri unohtui äsken luettelosta, niin ja lanttu tietenkin.

Kauppa on ehtymätön aarreaitta. Aina kaikki tuoreena minua varten.

Viljelin parina kesänä viljelypalstalla, joita kaupunki vuokraa. Se oli ihan kivaa. Olen erityisen ylpeä parista valtavasta kurpitsasta, jotka kasvatin. Oli kivaa hakea omalta palstalta satoa. Siinä oli kuitenkin oma hommansa hoitaa palstaa, joten en sitten jaksanut pidempään. Varmaan jos olisi oma piha, tykkäisin kasvattaa pienimuotoisemmin jotain.

Vierailija kirjoitti:

No enpä ole koskaan sipulin varsia napsinut, meillä on ruohosipulia sitä varten.

Se ihana tunne, kun haraat, harvennat, perkaat, kastelet, suojaat jne. ja lopulta joku tulee ja nappaa sipulista varret miettimättä lainkaan sitä, miksi ne siinä kasvissa on.

Uh. Olet varmaan niitä, jotka ei anna lapsen syödä yhtään mansikkaa tuoreeltaan, vaan kaikki pitää laittaa pakkaseen ja syödä vasta talvella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No enpä ole koskaan sipulin varsia napsinut, meillä on ruohosipulia sitä varten.

Se ihana tunne, kun haraat, harvennat, perkaat, kastelet, suojaat jne. ja lopulta joku tulee ja nappaa sipulista varret miettimättä lainkaan sitä, miksi ne siinä kasvissa on.

Uh. Olet varmaan niitä, jotka ei anna lapsen syödä yhtään mansikkaa tuoreeltaan, vaan kaikki pitää laittaa pakkaseen ja syödä vasta talvella.

Mansikat on syötäväksi, mutta jos lapsi repii mansikasta kaikki kukat ja lehdet, niin ei jää marjoja kerättäväksi. Sama juttu sen sipulin kanssa: jos haluat kasvattaa talveksi "sipulinmukuloita", niin ei kannata katkoa sipulilta yhteyttävää vartta pois.

juu. perunoita, valkosipulia, ruohosipulia.

Ja sitten ne joka vuotiset ainakin lapsena satojen litrojen verran viinimarjojen poiminta

Äsken viimeksi.

Tänään poimittu kesäkurpitsaa, tomaattia, sipulia, rosmariinia, salviaa, persiljaa, papuja, mansikoita ja porkkanoita:)

Maistuuhan ne paremmalle kuin kaupasta ostetut

Minusta tuntuu etten lapsena kesällä muuta syönytkään kuin kurkkuja suoraan kasvihuoneesta. Niitä kasvoi meillä hurjat määrät!

Nykyään rivarin pihassa kasvattelen yrtit ja salaatit sekä muutamia eri marjoja löytyy. En kaipaa sen enempää työmaata vaikka kuinka olisi hyvää. 

Lapsuudessa kyllä hain sieltä pihamaalta. nyt on helpompaa kun haen ruohosipulia, sipulinvartta, tilliä, persiljaa, basilikaa, timajima, rosmariinia yms ihan tuosta parvekkeelta. Ei tarvitse edes kenkiä laittaa jalkaan, kun ne eivät likastu mullasta.

En. Koko lapsuus ja nuoruus kerrostalossa. Haaveilen omasta kasvimaasta, mutta samalla tiedän etten koskaan tule asumaankaan omakotitalossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No enpä ole koskaan sipulin varsia napsinut, meillä on ruohosipulia sitä varten.

Se ihana tunne, kun haraat, harvennat, perkaat, kastelet, suojaat jne. ja lopulta joku tulee ja nappaa sipulista varret miettimättä lainkaan sitä, miksi ne siinä kasvissa on.

Uh. Olet varmaan niitä, jotka ei anna lapsen syödä yhtään mansikkaa tuoreeltaan, vaan kaikki pitää laittaa pakkaseen ja syödä vasta talvella.

Mansikat on syötäväksi, mutta jos lapsi repii mansikasta kaikki kukat ja lehdet, niin ei jää marjoja kerättäväksi. Sama juttu sen sipulin kanssa: jos haluat kasvattaa talveksi "sipulinmukuloita", niin ei kannata katkoa sipulilta yhteyttävää vartta pois.

Olen ratkaissut tämän niin, että nakkaan pussillisen istukassipuleja ihan eri paikkaan ja niistä saa sitten sekä äiti että lapsi napsia varsia ihan niin paljon kuin haluaa. Ja ajattele, meillä laitetaan kasvamaan myös herneitä siten, että niistä saa syödä joko versoja tai sitten niitä ihanan makuisia ”littuja” eli pieniä herneenpalkojen alkuja!