Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vain tänne sen kehtaan myöntää, meille on tulossa toinen vahinkovauva!
27.04.2013 |
Ensimmäinen, ihana esikoistyttömme on 1,5 vuotias. Sai alkunsa yllätykseksemme pillereistä huolimatta. Nyt taas pillerit pettäneet (otin alkuliuskasta kaksi pilleriä putkeen kolme tuntia myöhässä), kondomi oli käytössä viis päivää unohduksien jälkeen. En vain enää kuollaksenikaan muista miksi vain viisi. Mutta se nyt on toissijaista tällä hetkellä. Tällä hetkellä mietin vain Kuinka ihmeessä jaksan? Tämä ensimmäinen lapsi on ollut suht helppo mutta olen silti ollut poikki, ajoittain kräsinyt masennuksesta jne. Toinen lapsi tähän soppaan (olkoonkin että syntymään on vielä reilusti yli 7 kk) niin tuntuu että ne kuuluisat tukiverkot ei ois ollenkaan pahitteeksi. Niitä ei vaan ole.
Mistä saisin voimia, tukea, jonkun joka ymmärtäisi?
Mies on myös shokissa mutta uskoo että kaikki päättyy hyvin päin. Hän ei kuitenkaan ole kotona 24/7 ottamassa vastaan jokaikistä uhmakohtausta, hän ei herää öisin kun lapsi huutaa jne.
Tuttavat onnittelee olettaen tottakai että ekasta vahingosta viisastuneena olemme tämän toisen raskauden suunnitelleet hyvin tarkkaa.. Toivon niin että voisin pian nauraa tälle vahingolle....
Kommentit (4)
Ja jos lapsiluku tuntuu tulevan täyteen niin teetät sterilisaation joko itsellesi tai miehellesi pikimmiten. Näin varmistat ettei tilanne pääse enää toistumaan.
Lapset pienellä ikäerolla on usein rankka ratkaisu lasten ollessa pieniä, mutta usko pois, elämä helpottaa kuukausi kuukaudelta. 3- ja 5-vuotiaan kanssa on elämä jo oikeasti aika kivaa ;)
Arkea helpottaaksesi koita hankkia esikoisellenne joku kerhopaikka tai osa-aikainen hoitopaikka jos sille tuntuu. Ja harrastuksia. Vaikka harrastuksiin lähtö saattaa tuntua voimia vievältä, on se kuitenkin parempi ratkaisu kuin kotona zombiena pyöriminen kun isompi lapsi turhautuu. Avoimia perhekerhoja jne. Pääset tuulettumaan lasten kanssa ja verkostoitumaan muiden vanhempien kanssa. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen vuosi vauvan syntymän jälkeen tulee varmaan olemaan rankka, mutta sen jälkeen pääset varmaankin helpommalla kuin yhden lapsen kanssa. Lapsista on toisilleen todella paljon seuraa, ja saat/saatte tehdä omia kotitöitä tms. rauhassa, kunhan vaan pitää lapsia silmällä. Uskoisin, että pärjäätte kuitenkin ihan mukavasti. Kannattaa myös muistaa, että jos ei päivä suju hyvin, niin sitten se menee huonommin, mutta siitä vaan päivä kerrallaan mennään eteenpäin. Ei ne hommat pikkulasten kanssa muillakaan aina niin putkeen mene.
Ja kannattaa tosiaan niitä tukiverkkoja miettiä, mistä niitä saisi, jos ei isovanhemmista tai muusta suvusta tai tuttavista ole apua. Ota selvää onko omassa asuinkunnassasi tarjolla pikkulapsiperheille kotiapua. Voit myös laittaa kaupan ilmoitustaululle lapun, jossa etsit lastenhoitajaa, ja vaikka haastattelet hakijoita, niin saat varmasti mieleisen apulaisen tarvittaessa. Mieti myös, auttaisiko tässä esikoisen laittaminen päivähoitoon vaikkapa osa-aikaisena esim. 10 pv/kk.
Kyllä te jaksatte ja pärjäätte, tsemppiä!
Kiitos nro 2 superihanista vinkeistä, otan varmasti noista neuvoista vaarin!! :) Lisään tän suosikkeihin ja varmastikin tuo sterilaatiokin on hyvä idea. Ollaan ilmeisesti hyvin sikiävää sorttia vaikka mulla on pcoskin vaivana.. (ja luulin vielä 3 vuotta sitten jääväni ikuisesti lapsettomaksi)
Kiitos, kiitos kiitos!
ap
Alue: Aihe vapaa
Nyt on tilaisuutesi organisoida homma toimimaan. Hankit ensin hyvän tukiverkoston isovanhemmista, ystävistä, naapureista tai sitten tutustutat lapsen johonkin palkattuun hoitajaan jo nyt. Hankit itsellesi harrastuksen, josta et luovu kuin ehkä ihan ekaksi kuukaudeksi vauvan tultua taloon. Sovit miehen kanssa jo nyt hoitovuoroista ja järjestät itsellesi sen yhden illan viikossa vapaaksi, jolloin voit tehdä mitä lystää.
Ostat valmiiksi piirustusvälineet, muovailuvahat ja askartelutarvikkeet, joilla saat esikoiselle mielekästä puuhaa. Hanki myös jokin hyvä lasten dvd esim. Pipsa possu imetysten tai hankalan hetken ajaksi. Selvitä kirjaston satuhetkien ajat, mahdolliset kerhot yms. Oman kokemukseni mukaan rankinta on katsoa esikoisen turhautumista.
Muista järjestää aikaa myös vain esikoisen kesken esim. kun vauva nukkuu. Kerran viikossa olisi hyvä viettää aikaa pelkästään esikoisen kanssa vaikka uimassa tai lastenteatterissa, konsertissa tms. Näin ehkäiset tehokkaasti mustasukkaisuutta.