Onko siis niin, että jos kokee vauvan kanssa "äidinrakkauskohtauksia",
hankkii monta lasta, ja jos ei oikein koe ihmeellisiä rakkaudentulvia, lapsiluku jää herkemmin ykköseen?
Kommentit (5)
Tämä perustuu ihan siihen, mitä päähän pälkähti, kun luin tuosta valtava äidinrakkaus -ketjusta. Itsellä nimittäin on se yksi lapsi vain, eikä onnen ailahduksia. Voihan olla, että niitä kaikkia vauva-ajan miinuspuolia olisikin kokenut ihan toisella tavalla jos olisi vastapainona humalluttavaa rakkaudentunnetta, ja ehkä sitten olisinkin kokenut olevani "hyvä äiti" ja ehkä olisin halunnut lisää lapsia. Semmonen tutkimus!
Vauva-aika on kuitenkin superlyhyt. Mulla rakkaus on aina vaan kasvanut lapsenkin kasvaessa. Jotkut taas tykkää erityisesti vauvoista, isompi ei ole niin kiva, ehkä he hankkivat aina nopeasti uuden vauvan.
[quote author="Vierailija" time="19.04.2013 klo 14:27"]
Vauva-aika on kuitenkin superlyhyt. Mulla rakkaus on aina vaan kasvanut lapsenkin kasvaessa. Jotkut taas tykkää erityisesti vauvoista, isompi ei ole niin kiva, ehkä he hankkivat aina nopeasti uuden vauvan.
[/quote]
Ja mihis tämä tutkimus taas perustuu :)
Meille on hankittu monta vauvaa ja nyt on meillä ihania aikuisia nuoria naisia ja miehiä ja pari murkkua.
Kyllä ne on kuule aivan yhtä kivoja aikuisinakin.
No minä koin äidinrakkauskohtauksia ja on vain yksi lapsi, ihan muista syistä. Eikä se rakkaus ole mihinkään mennyt, päinvastoin lapsi on koko ajan niin ihana. Nytkin jotain kouluikäuhmaa pukkaa, mutta viis siitä. Päinvastoin olen sitä miettinyt, että voisiko sitä toista mitenkään rakastaa samalla lailla ja yhtä paljon. Niinhän useamman lapsen äidit sanoo että voi, mutta vaikea on uskoa.
Perustuuko tämä johonkin tutkimukseen vai mihin perustat tämän? Itselläni asia ei ainakaan ole noin.