Sektion kokeneet, kysymys.

Toka oli suunniteltu, toivuin parissa päivässä.

Kolmas oli myös suunniteltu, toipuminen vei vähän kauemmin, pari viikkoa oli haava kipeä. Ompelukset ei ollu sujunu ihan yhtä hyvin kuin aiemmilla kerroilla, liekö syynä että kolmannella kerralla oli enemmän läskiä masun alueella.

Suunnitellussa kivut helpottivat lopullisesti kun 6. päivänä sai tikit pois. Sen jälkeen ei enää kiristänyt haavaa eikä tarvinnut mitään kipulääkkeitä.

Kiireellisessä siis sain tulehduksen ja olin tipassa kaksi viikkoa. Kun pääsin sitten kotiin, aloin toipua pikkuhiljaa. Kipuja ei enää tuolloinkaan ollut, mutta muuten todella voimaton olo.

Nauraminen, yskiminen, aivastelu oli mahdotonta sattui niin paljon. Öisin kun piti nousta lasta hoitamaan, se oli mahdotonta myös, vain lapsi vieressä onnistui joten kuten. Olin niin kipeä ja sain paljon kiinnikkeitä ja yhä yli vuosi sektiosta vatsa on välillä tosi kipeä ja liikkuminen voi ottaa yhtääkkii tosi kipeää.

Jalkeille pääsin vuorokauden päästä leikkauksesta. Alhaisen hemoglobiinin takia sain hoitaa vauvaa vasta kolmantena päivänä. Haavakipuun sain kipulääkettä. Ehkä viikon ajan söin särkylääkkeitä. Sen jälkeen olinkin melkeinpä ok.

Vierailija:

Miten toivuit sektiosta? Oliko suunniteltu vai hätä?

kun sektion jälkeen kyselin, sain vastaukseksi, että sektiossa mennään lihasten " läpi" o_O Kyllä niitä joutuu vaan enempi reenaamaan. Mutta nimenomaan syvempiä vatsalihaksia. Niitä, joista muodostuu ns sikspäkki, ei saisi vielä puoleen vuoteen treenailla. Saattaa pullistua vatsalihasten läpi sellanen " paukama" . No joo. En näitä oikeita termejä tiedä. Mutta syvät vatsalihakset kaipaa sektiomammoilla treeniä. Kysykää sitten vaikka fysioterapeutilta.