Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Maailman huonoin äiti?
30.06.2020 |
Tuntuu niin hirveältä,menin taas raivoamaan 5vuotiaalleni kun ei suostunut siivoamaan ja nauroi vaan räkäsesti.
Tunnekuohussa sitten kivahdin pistäväni hänet lastenkotiin kun en hänen kanssaan pärjää ja ei mitään kunnioitusta.
Lapsi tästä tietenkin säikähti ja alkoi itkeä ja itselleni tuli niin kauhea olo.
Riita sovittiin,mutta vielä niin kamala olo.Tarvitsenko terapiaa,perheapua,sossuja vai mitä?
Inhoan tätä kun pinnani katkeaa niin raivoamista ja sanoja mitä saan sitten katua ja pyydellä anteeksi.
Onko kellään muulla ollut hermojen ja lasten kanssa ongelmia.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Pistä vaan sinne lastenkotiin, ei huono ratkaisu ollenkaan.
Komppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä että sinulla on itsemyötätunto vähissä ja keinot loppuvat. Pystyt kyllä korjaamaan tilanteen. Rauhallisina hetkinä tulisi miettiä parempaa toimintatapaa näissä hankalissa tilanteissa ja sitten kun tulee tilanne niin ensin rauhoittua itse ja sitten toimia. Olit jostain syystä kuormittunut tilanteessa - onko se tavallista vai poikkeuksellista sinulle? Kotona pitäisi lapsen kanssa olla selkeät pelisäännöt ja sitten hänelle selkeinä ne mitä ei saa tehdä ja mitä seuraa. Sellasena että hän ne ymmärtää. Sinulle pitäisi olla tarpeeksi voimaa antavia asioita arjessa. Ymmärrätkö itse mistä tämän päivän tunne kumpusi?
Siivoaminen kiihdyttää meilläkin helposti. Se on myös askare mitä moni lapsi ei itsenäisesti osaa, kun siihen liittyy lajittelua ym. Eli esim siihen pitäisi olla aina tietty rutiini koska siivotaan ja sitten se selkeää lapselle että mikä kuuluu mihinkin. Ja usein pitää tehdä yhdessä. Esim. Sinä keräät pehmolelut, minä aloitan keräämään legoja. Jos lapsi ei ole yhteistyössä niin pitää muistuttaa että tämä hoidetaan nyt ennen iltapalaa ja mallintaa hommaa. Nämä ovat välillä hankalia jos on itse väsynyt ja lapsi temppuilee. Aina ne osaavat painaa oikeista napeista. Et ole ensimmäinen etkä viimeinen äiti joka hermostuu. Täytyy vaan opetella hermostumaan niin ettei lapsi siinä säikähdä eli ettet ylireagoi.
Täälläkin tulee välillä huudettua. Lohduttavaa kuulla ettei ole ainoa joka menettää hermonsa välillä.
Mikä kuormittaa?Se että sateesta johtuen emme menneet ulos,eli huono omatunto siitä ettei lapseni/itse saaneet raitista ilmaa,se kuormittaa että minulla on kipuja:olen selkäkivun/iskiaksen takia sairaslomalla.
Se riepoo että taas meni ruokailu päin helvettiä ja riisit pitkin keittiötä ja justiinsa olin imuroinut.
Pienempi 3vee joka harjoittelee kuivaksi,pissasi pokkana keskelle olohuoneen lattiaa.
Ja naureskeli perään.
Olihan tuossa tilanteita ennen räjähdystä.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä jatkuu ja anna itsellesi anteeksi. Joskus tulee vain sanottua suutuspäissään, jotain mitä ei tietenkään tarkoita. Pääasia, että sovitte asian ja pyytää myös lapselta anteeksi huonoa käytöstään. Ei kukaan ole täydellinen.
Alue: Aihe vapaa
Pistä vaan sinne lastenkotiin, ei huono ratkaisu ollenkaan.