Tosielämän "he's just not that into you": eli mistä tunnistaa, kun toisen mielenkiinto on lakannut?
Niin deittaillessa kuin pidemmässäkin suhteessa?
Meistä jokainen on varmaan joskus ollut se, jota on joko roikotettu suhteessa tai joka on roikottanut toista kun ei ole osannut sanoa asiaa suoraan.
Jaetaan kokemuksesta viisastuneena merkkejä siitä, että toista ei kiinnosta suhde enää.
Kommentit (38)
- kumppanin itsestäänselvänä pitäminen esim. ”Ainahan me voidaan toisen kerran mennä sovittuun paikkaan x, kavereiden kanssa pääsen vain nyt”
- vastavuoroisuuden puute
- kaikkien muiden naisten ihailu ja sinä taas et saa ihailua osakseen
- flirttailu muulle naisille sun seurassa
- pettäminen
Vierailija kirjoitti:
- kumppanin itsestäänselvänä pitäminen esim. ”Ainahan me voidaan toisen kerran mennä sovittuun paikkaan x, kavereiden kanssa pääsen vain nyt”
- vastavuoroisuuden puute
- kaikkien muiden naisten ihailu ja sinä taas et saa ihailua osakseen
- flirttailu muulle naisille sun seurassa
- pettäminen
Juuri näin. Aina tuo kaverit sitä ja kaverit tätä ja kyllä kaveria pitää jeesata... Mutta sinulla ei mitään väliä. Sovitaan, että mennään ensi viikonloppuna paikkaan x, mutta sitten se Masa soittaa ja Masa tarvitsee nyt jeesiä, että mennään sinne paikkaan x vaikka ensi viikonloppuna ja silloin taas soittaa Nikke ja kaipaa jeesiä ja sama kaava toistuu... Ehkä pari kertaa tuollaista vielä sietää, mutta ei enempää.
Itsellä tuli juuri vuosien suhde päätökseen, mies jätti kun "ei oikein ollut tunteita" ja oli tullut siihen tulokseen, etten sittenkään sellainen ihminen, jonka kanssa haluaa rakentaa jotain pysyvää. Tuli itselleni täydellisenä yllätyksenä ja järkytyksenä, mutta jälkiviisaana olen pohdiskellut olisiko jotain merkkejä ollut havaittavissa. Tässä muutama
- Seksin puute. Muutaman viimeisen viikon aikana mies ei tehnyt aloitteita seksin suhteen, mikä oli poikkeuksellista, mutta ajattelin olevan työstressiä tai vastaavaa. Joitakin "kuivia kausia" toki pidemmässä suhteessa tapaa olla ilman kummempaa syytäkin.
- Viimeisinä päivinä vetäytyminen, ei hakeutunut seuraan, makoili esim makuuhuoneessa jos itse katsoin olohuoneessa telkkaria, ei kysellyt koska/mitä syödään vaan otti vain itselleen jotain ruokaa halutessaan, vietti aikaa kotona ollessaan tietokoneella luurit päässä pelaten (asuttiin yhdessä)
- Ei aikoihin enää halunnut suunnitella mitään yhteistä ajanviettoa, esimerkiksi vuosipäiväksi ohjelmaa, muuta treffi-iltaa tai yhteistä kesälomareissua. Kavereiden kanssa teki aktiivisesti suunnitelmia kesäksi. Viikonloppuisin hänellä oli omat jutut kavereidensa kanssa ja minulla omat. Ks seuraava kohta
- Välttelevä asenne parisuhteen esille tuomiseen, sekä somessa että perhettä/ystäviä tavatessa. En oikein osaa nimetä tiettyä tekoa tai sanomaansa asiaa, mutta jo pidempään minulla oli tunne siitä, että mies suhtautui jotenkin kummallisesti ja jarrutellen esimerkiksi perheidemme kanssa ajan viettämiseen pariskuntana sekä suhteen näkymiseen somessa. Ehkä teki pahaa katsoa, kun nöyryytin itseäni olemalla niin avoimesti rakastunut ja onnellinen, kun itse tiesi että suhde on päättymässä pian.
- Välttelevä asenne tulevaisuudesta puhumiseen. Itse halusin luonnollisesti keskustella siitä, ruvettaisiinko säästämään yhteistä asuntoa varten, mennäänkö naimisiin jossain vaiheessa, mihin ja milloin halutaan asettua asumaan ja muista isoista linjoista. Mies ei oikein myöntänyt eikä kieltänytkään mitään ja jotenkin aina oli vain sitä mieltä että on niin aikaista miettiä, ollaan niin nuoria (26 & 27v ), ei oikein tiedä. Toisaalta, vain vähän ennen eroa lipsautti vanhemmilleen minun kuullessani, että on ajatellut että hakisi työnantajansa ulkomaisesta sisaryrityksestä töitä. Tästä kysyessäni sanoi että oli vain "sellainen heitto" eikä ole mihinkään lähdössä.
Vierailija kirjoitti:
Pitkässä suhteessa miehen haluttomuus sikäli kun ei johdu fyysisestä syystä, väliaikaisesta stressistä tai vanhenemisesta. Miehen seksuaalinen mielenkiinto lopahtaa vain yhdestä syystä ilman ulkoista aiheuttajaa, ja se on yksinkertaisesti mielenkiinnon loppuminen.
Nimim. Kokemusta on
Tämä! Mutta täytyy muistaa, että tietyt sairaudet ja lääkkeet heikentävät mieskuntoa ja miestä saattaa hävettää erektion puute.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkässä suhteessa miehen haluttomuus sikäli kun ei johdu fyysisestä syystä, väliaikaisesta stressistä tai vanhenemisesta. Miehen seksuaalinen mielenkiinto lopahtaa vain yhdestä syystä ilman ulkoista aiheuttajaa, ja se on yksinkertaisesti mielenkiinnon loppuminen.
Nimim. Kokemusta on
Tämä! Mutta täytyy muistaa, että tietyt sairaudet ja lääkkeet heikentävät mieskuntoa ja miestä saattaa hävettää erektion puute.
Läheisyyteen ei aina tarvita erektiota ja oletan, että pitkässä suhteessa siitäkin ongelmasta voi kumppanille mainita.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä tuli juuri vuosien suhde päätökseen, mies jätti kun "ei oikein ollut tunteita" ja oli tullut siihen tulokseen, etten sittenkään sellainen ihminen, jonka kanssa haluaa rakentaa jotain pysyvää. Tuli itselleni täydellisenä yllätyksenä ja järkytyksenä, mutta jälkiviisaana olen pohdiskellut olisiko jotain merkkejä ollut havaittavissa. Tässä muutama
- Seksin puute. Muutaman viimeisen viikon aikana mies ei tehnyt aloitteita seksin suhteen, mikä oli poikkeuksellista, mutta ajattelin olevan työstressiä tai vastaavaa. Joitakin "kuivia kausia" toki pidemmässä suhteessa tapaa olla ilman kummempaa syytäkin.
- Viimeisinä päivinä vetäytyminen, ei hakeutunut seuraan, makoili esim makuuhuoneessa jos itse katsoin olohuoneessa telkkaria, ei kysellyt koska/mitä syödään vaan otti vain itselleen jotain ruokaa halutessaan, vietti aikaa kotona ollessaan tietokoneella luurit päässä pelaten (asuttiin yhdessä)
- Ei aikoihin enää halunnut suunnitella mitään yhteistä ajanviettoa, esimerkiksi vuosipäiväksi ohjelmaa, muuta treffi-iltaa tai yhteistä kesälomareissua. Kavereiden kanssa teki aktiivisesti suunnitelmia kesäksi. Viikonloppuisin hänellä oli omat jutut kavereidensa kanssa ja minulla omat. Ks seuraava kohta
- Välttelevä asenne parisuhteen esille tuomiseen, sekä somessa että perhettä/ystäviä tavatessa. En oikein osaa nimetä tiettyä tekoa tai sanomaansa asiaa, mutta jo pidempään minulla oli tunne siitä, että mies suhtautui jotenkin kummallisesti ja jarrutellen esimerkiksi perheidemme kanssa ajan viettämiseen pariskuntana sekä suhteen näkymiseen somessa. Ehkä teki pahaa katsoa, kun nöyryytin itseäni olemalla niin avoimesti rakastunut ja onnellinen, kun itse tiesi että suhde on päättymässä pian.
- Välttelevä asenne tulevaisuudesta puhumiseen. Itse halusin luonnollisesti keskustella siitä, ruvettaisiinko säästämään yhteistä asuntoa varten, mennäänkö naimisiin jossain vaiheessa, mihin ja milloin halutaan asettua asumaan ja muista isoista linjoista. Mies ei oikein myöntänyt eikä kieltänytkään mitään ja jotenkin aina oli vain sitä mieltä että on niin aikaista miettiä, ollaan niin nuoria (26 & 27v ), ei oikein tiedä. Toisaalta, vain vähän ennen eroa lipsautti vanhemmilleen minun kuullessani, että on ajatellut että hakisi työnantajansa ulkomaisesta sisaryrityksestä töitä. Tästä kysyessäni sanoi että oli vain "sellainen heitto" eikä ole mihinkään lähdössä.
No, kyllä tuo käytös viittaa siihen, että kiinnostus lopahti, mutta erikoista, ettei ottanut asiaa puheeksi silloin, kun alkoi tuntumaan tuollaiselta..? Ja kyseessä vielä vuosien suhde. Mahtoiko olla toinen nainen jo hyvän aikaa kuvioissa?
Mun nuoruuden exä alkoi ensin kiukutella pienistä, läheisyys loppui ja lopulta lopetti kokonaan minulle puhumisen ja rupesi nukkumaan toisessa huoneessa. Tuntui ihan käsittämättömän pahalta kun ei voinut vaan suoraan erota, vaan käyttäytyi tahallaan niin että minun piti jättää hänet.
Hän on ihan okei tapaamisehdotusten suhteen, mutta haluaa sopia tapaamisen vain kotiinsa tai lenkkipolulle.
Toisin sanoen, ei halua näyttäytyä julkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä hemmetin takia TÄHÄNKIN piti tunkea väkisin englantia? :'D Mikä se pointti on?? Millaisen kuvan luulette antavanne muille tuolla naurettavalla pätemisellä :D
https://m.imdb.com/title/tt1001508/
Intertekstuaalinen viite, mutta ettehän te lautajonnet näin vanhoja leffoja tunne.
Ei vaan tää on revitty jostain sinkkuelämää lainista.
Vierailija kirjoitti:
Minkä hemmetin takia TÄHÄNKIN piti tunkea väkisin englantia? :'D Mikä se pointti on?? Millaisen kuvan luulette antavanne muille tuolla naurettavalla pätemisellä :D
Juuri näin! Lällyrät työntää englantia keskusteluun, missä ei osaamistaso riitä keskusteluun, ja luulevat pätevöityvänsä sillä .. naurettavaa ..
Zinc
Vierailija kirjoitti:
Mun nuoruuden exä alkoi ensin kiukutella pienistä, läheisyys loppui ja lopulta lopetti kokonaan minulle puhumisen ja rupesi nukkumaan toisessa huoneessa. Tuntui ihan käsittämättömän pahalta kun ei voinut vaan suoraan erota, vaan käyttäytyi tahallaan niin että minun piti jättää hänet.
Sitä ennen tietenkin nalkutit joka asiasta, ja se ei jaksanut enää kuunnella sinua. Eikö ?
Zinc
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä tuli juuri vuosien suhde päätökseen, mies jätti kun "ei oikein ollut tunteita" ja oli tullut siihen tulokseen, etten sittenkään sellainen ihminen, jonka kanssa haluaa rakentaa jotain pysyvää. Tuli itselleni täydellisenä yllätyksenä ja järkytyksenä, mutta jälkiviisaana olen pohdiskellut olisiko jotain merkkejä ollut havaittavissa. Tässä muutama
- Seksin puute. Muutaman viimeisen viikon aikana mies ei tehnyt aloitteita seksin suhteen, mikä oli poikkeuksellista, mutta ajattelin olevan työstressiä tai vastaavaa. Joitakin "kuivia kausia" toki pidemmässä suhteessa tapaa olla ilman kummempaa syytäkin.
- Viimeisinä päivinä vetäytyminen, ei hakeutunut seuraan, makoili esim makuuhuoneessa jos itse katsoin olohuoneessa telkkaria, ei kysellyt koska/mitä syödään vaan otti vain itselleen jotain ruokaa halutessaan, vietti aikaa kotona ollessaan tietokoneella luurit päässä pelaten (asuttiin yhdessä)
- Ei aikoihin enää halunnut suunnitella mitään yhteistä ajanviettoa, esimerkiksi vuosipäiväksi ohjelmaa, muuta treffi-iltaa tai yhteistä kesälomareissua. Kavereiden kanssa teki aktiivisesti suunnitelmia kesäksi. Viikonloppuisin hänellä oli omat jutut kavereidensa kanssa ja minulla omat. Ks seuraava kohta
- Välttelevä asenne parisuhteen esille tuomiseen, sekä somessa että perhettä/ystäviä tavatessa. En oikein osaa nimetä tiettyä tekoa tai sanomaansa asiaa, mutta jo pidempään minulla oli tunne siitä, että mies suhtautui jotenkin kummallisesti ja jarrutellen esimerkiksi perheidemme kanssa ajan viettämiseen pariskuntana sekä suhteen näkymiseen somessa. Ehkä teki pahaa katsoa, kun nöyryytin itseäni olemalla niin avoimesti rakastunut ja onnellinen, kun itse tiesi että suhde on päättymässä pian.
- Välttelevä asenne tulevaisuudesta puhumiseen. Itse halusin luonnollisesti keskustella siitä, ruvettaisiinko säästämään yhteistä asuntoa varten, mennäänkö naimisiin jossain vaiheessa, mihin ja milloin halutaan asettua asumaan ja muista isoista linjoista. Mies ei oikein myöntänyt eikä kieltänytkään mitään ja jotenkin aina oli vain sitä mieltä että on niin aikaista miettiä, ollaan niin nuoria (26 & 27v ), ei oikein tiedä. Toisaalta, vain vähän ennen eroa lipsautti vanhemmilleen minun kuullessani, että on ajatellut että hakisi työnantajansa ulkomaisesta sisaryrityksestä töitä. Tästä kysyessäni sanoi että oli vain "sellainen heitto" eikä ole mihinkään lähdössä.
No, kyllä tuo käytös viittaa siihen, että kiinnostus lopahti, mutta erikoista, ettei ottanut asiaa puheeksi silloin, kun alkoi tuntumaan tuollaiselta..? Ja kyseessä vielä vuosien suhde. Mahtoiko olla toinen nainen jo hyvän aikaa kuvioissa?
Se tässä on itsellekkin ollut järkytys. Suhteen aikana oli niin iso juttu olla aina ennen kaikkea tiimi, selvittää ongelmat rakentavasti ja rakastaa toista silloinkin kun ärsyttää tai on erimielisyyksiä. Eron kohdalla tällaisesta mentaliteetista ei kuitenkaan näkynyt jälkeäkään. Ei ollut mitään sijaa asiasta keskustelulle, eikä sille että pohdittaisiin yhdessä miten edetään tai miten käytännön asiat hoidetaan parhain päin molemmille. Ero tuli minulle vähän epämääräisenä ilmoitusasiana ja samana päivänä olin ulkona yhteisestä kämpästä. Ei ole miestä jälkeenkäänpäin kiinnostanut kysellä miten minulla menee tai saanko esimerkiksi uuden asunnon järjestettyä. Erosta on kuukausi ja pari viestiä vaihdettu kodin irtaimistoon liittyen. Kylmää kyytiä. Sitä en tiedä onko toista naista kuvioissa, enkä oikeastaan haluakkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta on n. 3 vuoden suhteesta. Ekat 1.5 vuotta meni aivan upeasti ja siinä ajassa sitten muutettiinkin jo saman katon alle ja kaikki vaikutti lupaavalta (tosiasiassa ihan ensimmäisistä tapaamiskerroista lähtien oli kyllä jotain viitteitä, että kaikki ei ole oikeasti niin hyvin, mutta sokeana ja rakastuneena sivuutin ne).
Sitten alkoi vaivihkaan tulemaan näitä jätkien iltoja lähes joka viikonloppu eikä minun kanssani halunnut tehdä mitään. Teki ohareita mm. juhannuksena ja jouluna. Vaikka asuttiin siis yhdessä, niin vietti nuo juhlapyhät ilman minua kaveriporukassaan eikä minua pyydetty mukaan. Selitti nuo jotenkin aina omaksi edukseen ja lupasi, että ensi viikolla sitten mennään sinne ja tänne ja vietän koko loppukuun vain sinun kanssasi, mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut jne. Seksi ei toiminut ollenkaan, kun häntä väsytti aina ja ei edes kauheasti kotona näkynyt, kun olisi ollut vapaata ja aikaa jne.
Kuitenkin hänelle tuli silkkana yllärinä se, kun halusin eron. Ei kuitenkaan ruikuttanut sen koomin perään ja parissa kuukaudessa asui jo uuden naisen kanssa.
Välihuomiona että tuo yllättyneisyys on todella ärsyttävää eikä siihen kannata suhtautua vakavasti, sanoisin että on teeskentelyä mutta tuskin edes on. Nuo ihmiset eivät sen vertaa välitä että olisivat edes kiinnostuneet toisen tunteista niin että tajuaisivat että tuo katoilu omiin menoihin, petetyt lupaukset yms satuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun nuoruuden exä alkoi ensin kiukutella pienistä, läheisyys loppui ja lopulta lopetti kokonaan minulle puhumisen ja rupesi nukkumaan toisessa huoneessa. Tuntui ihan käsittämättömän pahalta kun ei voinut vaan suoraan erota, vaan käyttäytyi tahallaan niin että minun piti jättää hänet.
Pelkuri, joka ei uskalla itse sanoa, että tämä oli nyt tässä. Tai sitten ei vaan kiinnostanut. Ihan sama onko se toinen siinä vai ei ja kuka siinä on, kunhan joku maksaa puolet asumiskustannuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun nuoruuden exä alkoi ensin kiukutella pienistä, läheisyys loppui ja lopulta lopetti kokonaan minulle puhumisen ja rupesi nukkumaan toisessa huoneessa. Tuntui ihan käsittämättömän pahalta kun ei voinut vaan suoraan erota, vaan käyttäytyi tahallaan niin että minun piti jättää hänet.
Sitä ennen tietenkin nalkutit joka asiasta, ja se ei jaksanut enää kuunnella sinua. Eikö ?
Zinc
Jos toisen nalkutus ottaa kupoliin noin rankasti, että leikitään mykkäkoulua ja mennään eri huoneeseen nukkumaan, niin eikö helpompi ratkaisu olisi vaan kertoa toiselle, että se on sellainen juttu, että lähdetään eri suuntiin.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen sen tietää vaistollaan. Kyse on siitä haluaako sitä uskoa vai "kyllä mä saan sen vielä muuttumaan kun rakastan tarpeeksi ja olen parempi mies/vaimo/tyttöystävä/poikaystävä/kumppani tms.
Vaistohan se yleensä sanoo viimeiseen asti, että toinen kuitenkin rakastaa, vaikka kuinka järjellä tietäisi jo, että se ei ole totta.
Se lause on alunperin peräisin yhdestä Sinkkuelämää-jaksosta Cynthian sanomana.
Jep. Varsinkin mies, joka kyllästyy yhtä nopeasti, kuin innostuukin.