Suomalainen riistomansikka boikottiin!

Voi pienet. :D "Enhän minä kuluttajana ole mistään vastuussa mitenkään, hyi kun riistäjät riistävät ja minä metsästän halvinta tarjousta joka päivä!"

Olen itse ollut nuorena pari päivää poimimassa mansikoita, enempää en kestänyt, niin pullasukupolvea näemmä. Tämä tapahtui kultaisella 80-luvulla ja suurin osa poimijoista oli tosi nuoria (minä taisin olla 14 v silloin). Ei ollut käsienpesupaikkoja, vessoja tai vesipisteitä missään niin lähellä peltoa, että olisi tauolla ehtinyt sellaisessa käydä. Ruokis vietettiin läheisen pikkulammen laiturilla auringossa lämmenneitä eväitä natustellen. Juoda ei oikein uskaltanut, kun ei ollut sitä vessaa. Aurinko paahtoi, ei tuulen virettäkään ja ötökät kiusasi.

En yhtään muista, minkälainen liksa noista parista päivästä tuli, ilmeisesti sen suuruinen, etten kokenut kurjuuden väärtiksi. Kaverini oli sitkeämpää tekoa ja jatkoi useamman viikon. Hänenkään tienestejä en enää muista, mutta siihen aikaan me muut kyllä kadehdittiin, kun jollain oli niin "paljon" omaa rahaa ja muistan ajatelleeni, että olis pitänyt vaan jaksaa.

Joka tapauksessa siis elämäni kauhein työpaikka (ja lyhyin =D). Seuraavana kesänä olin myymässä jäätelöä pikkukopissa, eikä sekään mitään herkkua ollut, kun lämpötila kopissa nousi älyttömyyksiin, eikä vessaa ollut silloinkaan lähimailla, niin juoda ei uskaltanut. Käsi kramppasi, kun kylmässä altaassa kauhottiin kivikovia jätskilaareja ja asiakkaat laukoi kaksimielisyyksiä nuorelle tytölle. Hakkasi kuitenkin mennen tullen mansikkamaan.

Minä käyn itse poimimassa

Mansikalle pitäisi laittaa tripla hinta, että poimijoille voisi laittaa kuukautta varten hotellitason majoitus. Oletko valmis maksamaan?

Vierailija kirjoitti:

Miten marjaytittäjät kehtaa? En itse voisi olla, jos pihapiirissä olisi ihmisiä tuollaisissa oloissa.

Rahalla on turruttava vaikutus kun sitä saa paljon, omantunnon ääntä ei enää kuule.

Jos nyt vaan homeeton majoitus eikä karjasuoja jossa on linnunpaskaa

Vierailija kirjoitti:

Mansikalle pitäisi laittaa tripla hinta, että poimijoille voisi laittaa kuukautta varten hotellitason majoitus. Oletko valmis maksamaan?

Kukaan ei vaadi hotellitasoa, mutta jos joku kehtaa vaatia ylipäätään edes hintaa asuinkelvottomista navettatiloista, niin siitä pitäisi laittaa sakko. Jos yrittäjä ei maataloustukiaisillakaan saa tuotettua tuotetta laillisesti työvoimansa hoitaen, niin sitten kannattaa mennä oikeisiin töihin muualle.

Onhan näistä oloista tiloilla kirjoitettu monina vuosina ja televisiossakin ollut juttua. Näköjään mikään ei ole muuttunut. Itse poimien kilohinta on sama, jopa enemmän. Tästä syystä itselläkin on tullut ostettu mansikat marketeista. Tänään ostin Pohjois-Karjalassa viljeltyjä, ja ne ovat kyllä ihan mauttomia. Nettisivujen mukaan heillä on iso määrä ukrainalaisia poimijota ja kehuvat, että asumisolosuhteita on parannettu. Mene ja tiedä sitten, eipä tullut luettua ennen ostamista. Mutta riistoahan tämä taitaa olla. Maksetaan alhaista palkkaa ja sitten peritään vuokraa, jonka suuruutta kukaan ei kaiketi valvo. Käytännössä siis maksetaan alle minipalkan. Hygieniasta sentään täytyisi pitää kiinni. Loput marjat käyn poimimassa itse.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse ollut nuorena pari päivää poimimassa mansikoita, enempää en kestänyt, niin pullasukupolvea näemmä. Tämä tapahtui kultaisella 80-luvulla ja suurin osa poimijoista oli tosi nuoria (minä taisin olla 14 v silloin). Ei ollut käsienpesupaikkoja, vessoja tai vesipisteitä missään niin lähellä peltoa, että olisi tauolla ehtinyt sellaisessa käydä. Ruokis vietettiin läheisen pikkulammen laiturilla auringossa lämmenneitä eväitä natustellen. Juoda ei oikein uskaltanut, kun ei ollut sitä vessaa. Aurinko paahtoi, ei tuulen virettäkään ja ötökät kiusasi.

En yhtään muista, minkälainen liksa noista parista päivästä tuli, ilmeisesti sen suuruinen, etten kokenut kurjuuden väärtiksi. Kaverini oli sitkeämpää tekoa ja jatkoi useamman viikon. Hänenkään tienestejä en enää muista, mutta siihen aikaan me muut kyllä kadehdittiin, kun jollain oli niin "paljon" omaa rahaa ja muistan ajatelleeni, että olis pitänyt vaan jaksaa.

Joka tapauksessa siis elämäni kauhein työpaikka (ja lyhyin =D). Seuraavana kesänä olin myymässä jäätelöä pikkukopissa, eikä sekään mitään herkkua ollut, kun lämpötila kopissa nousi älyttömyyksiin, eikä vessaa ollut silloinkaan lähimailla, niin juoda ei uskaltanut. Käsi kramppasi, kun kylmässä altaassa kauhottiin kivikovia jätskilaareja ja asiakkaat laukoi kaksimielisyyksiä nuorelle tytölle. Hakkasi kuitenkin mennen tullen mansikkamaan.

Kyllä on suomalainen nykyään tosi allerginen ihan tavallisille ensimmäisille työpaikoille kun täytyy täällä itkeä. Katsokaa vähemmän somea ja hienoja videoita joihin vertaatte itseänne ja palatkaa takaisin normaaliin jossa kaikki pitää rakentaa lähtöruudusta kunnes ollaan sen rakennuksen myötä normaaleja aikuisia.

Oli kyllä pysäyttävä juttu.

Nyt kannattaisi "hyvien tilojen" laittaa sivuilleen kuvat majoituksista, kertoa palkat, ym. Avoimuutta kehiin ja asiakasmäärät lisääntyy! Tuolta jutun tilalta en todellakaan haluaisi ostaa mansikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niin vihaksi pisti se Hesarin juttu. Minäkin haen mansikat vastedes suoraan tilalta. Haluan nähdä työntekijöiden olot ennen ostoa.

Kaupasta en Suonenjoen mansikkaa enää osta.

Oliko se juttu muka Suonenjoelta?

Sama kai missä ne ukrainalaiset punkkaa jos niille kelpaa. Ei se kovin kummallista taida olla elo niidenkään kotikulmilla. Mutta sehän on selvä ettei tollaset läävät kelpaa suomalaisille.

Kaverilla on mansikkatila tuossa låhellä. Viime kesänä käytiin katsomassa majapaikkoja, Huoltorakennuksena toimi perheen edellinen omakotitalo jota lapset käyttää edelleen kotipaikalla käydessään, loput majoitukset on aivan siistejä kahden hengen aittoja jotka oli ostettu seurakunnan suljetusta leirikeskuksesta. Viime kesänä siinä oli jotain 60 ukrainalaista. Aivan asiallinen juttu minun mielestä, tosin Etelä-Savossa ;)

Risto Mansikalle tulee paha mieli, jos sitä boikotoidaan :-(