Kohta on syksy, ihanaa

Pösilö! Olin virkatyöni vuoksi Rovaniemellä reilun vuoden. En totisesti ole mikään Lappi-ihminen, joten katsoin auringon nousuajajat Oulun horisontin mukaan. Mieheni asui Oulussa (opiskelupaikkakunta). Koko se masentava talvi, kunnes koitti ensimmäinen kevätpäivä. Sairaalan rännit solisi vettä ja aurinko paistoi Ounasjoelle. Juuri, kun iloitsin osastosihteerille kevään alkamisesta, hän pani huulet tympeän tötterölle ja sanoi " Kohtahan se on jo syksy." En tiedä, mikä esti minua pahoinpitelemästä sen naisen.