Lue keskustelun säännöt.
Taitaa olla entinen paras ystäväni: ei edes vastaa eikä soita takaisin...
23.06.2020 |
Olen tässä toista viikkoa ollut luuri kädessä että koska ehtisi soittaa takaisinpäin.
On jo lomalla, ja somessa päätellen rentouttavaa on. Että niistä kiireistä. Ja työkiireistä on turha puhua.
Kumma että tekee näin minulle. Yli 10 vuotta olen ollut paikalla AINA kun sielläpäin on draamaa ollut. Lainannut jopa omaa asuntoani.
Ja turha vastata tähän että mun pitäisi katsoa peiliin ha mitä onen tehnyt. En ole muuttunut mitenkään.
En vaan tajua.
Yritän olla takertumatta, enkä käy kyttäämässä missään missä minusta jää jälki. Odotan vaan että minulle sentään soitetaan takaisin kun viikko sitten yritin soittaa ja kysellä kuulumisia.
Kommentit (24)
Voi herranen aika sentääm. Minua ei lakkaa ihmetyttämästä, miten jyrkkiä ja suorastaan ihmisvihaisia tyyppejä täällä kommentoi.
Ap, ihmiset saattavat ilman sen kummempaa syytä UNOHTAA asioita. Ei tuosta kannata nyt vielä lukea rivien välistä mitään. Unohti sinun soittaneen ja lomatohinoissa unohti soitella. Jos on perheellinen, niitä soittoja, joihin ei ole ehtinyt vastata saattaa päivän aikana kertya melkoinen määrä.
Itselläni puhelin on yleensä laukussa. En välttämättä edes kuule puheluita, viestiääntä vieläkin vähemmän. Lomalla voi mennä kevyesti parikin vuorokautta, ennen kuin kaivan kännykän esille ja huomaan jonkun tavoitelleen. Jos siinä tarkistustilanteessa huomaan vaikkapa kuuden henkilön soittaneen JA samalla hetkellä joku lapsista tai mies tulee kysymään jotain, on ihan mahdollista, että en muista vastata kuin osaan soitoista.
Ja ei, en siinä mieti soittajien "arvoa" minulle, vaan soitan vaikkapa sen perusteella, kenen soiton oletan kiireellisimmäksi tai kenen oletan olevan siihen aikaan päivästä paremmin tavoitettavissa olevalta.
Kannattaa panna sille ystävälle nyt vaan kiva viesti vaikkapa whatsapissa ja odottaa vastausta kärsivällisesti. Eiköhän vastaa, kunhan ehtii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ainakaan vastaa suurinpiirtein koskaan puhelimeen. Jos haluaa tavoittaa mut, niin viestillä kiitos. En jaksa lätistä puhelimessa.
Nykyään viesteihin ja puheluihin vastaamatta jättäminen on niin yleistä, että siitä ei voi tehdä enää yhtä pitkälle meneviä johtopäätöksiä kuin joskus takavuosina.
Jos tarkoitat minua, niin inhoan puhelimessa puhumista. Ja etenkin puheripulisten kavereiden kanssa, joiden kanssa puhelu kestää ainakin puoli tuntia, ellen itse valehtele että tuli kiire vessaan tai pakko ehtiä kauppaan. Pidän mielelläni kyllä yhteyttä viestittelemällä.