Voiko siitä loukkaantua jos puoliso laittaa uralla etenemisen parisuhteen edelle?

Eletään vuotta 2020, loukkaantua saa mistä vain!

Mistä vaan voi loukkaantua.

Lähtökohtaisesti miehet, jotka priorisoivat naishuomion ja parisuhteen, eivät pääse kovin pitkälle elämässään. Haluatko sellaisen miehen mallin lapsillesi? Miksi itse priorisoit miehen, etkä omaa uraasi ja tavoitteitasi?

Voi, mutta se tuskin auttaa. Vaihda kumppania jos tuo on sinulle kynnyskysymys.

No onko sinulle tärkeää että mies maksaa yli puolet menoista?

Miten niin mies?

tottakai, jos haluat pysyä köyhänä ja merkityksettömä yhdessä. Silloin pitää. Vaannlöytää toisen samanlainen rinnalle.

Mutta jos taas haluaisit olla perheen ainoa varakas ja pitää muut itsestäsi riippuvaisena, ei kannata ryhtyä suhteeseen ollenkaan.

Mieti mieluummin mitä SINÄ haluat tulevaisuudeltasi kuin sitä mitä puolisosi haluaa. Puolisosijq sinä olette täydellisen eri ihmisiä ja molemmilla on omat ajatuksensa ja haaveensa. Ne ajatukset ja haaveet myös muuttuvat ajan myötä. Mieti siis mitä sinä haluat, mistä haaveilet ja elä sen mukaisesti. Älä syyttele puolisoasi siitä mitä hän haaveilee. Jos teillä on lapsia, niin tottakai teette molemmat parhaanne heidän eteen.

Mullakin on sellainen työnarkomaani mies (maajussi) ettei mitään muuta elämää enää ole kuin työ. Oikeasti.

Tiedän että ne kaikki työt vaan pitää tehdä, ei voi jättää tekemättäkään, mutta itse en kestä enää tätä elämää missä ei ole mitään. En vaan voi ymmärtää mihin sitä rahaakaan sitten tarvitaan jos sitä ei koskaan käytetä mihinkään. On vain syömiskulut ja maatilan kulut. Tekee työllä rahaa että voi maksaa työhön menevät kustannukset.

Mikä järki tässä elämässä enää on.

Tietysti siitä voi loukkaantua, mutta eri asia kannattaako. Jokaisella on oma tärkeysjärjestyksensä, toisilla se on työ ja toisilla parisuhde. Jos puolisolle on työ tärkeämpää eikä itse halua jäädä kakkoseksi, sitten on vain vaihdettava puolisoa. 

Millä mittarilla tärkeys mitataan? Mutulla?

Vierailija kirjoitti:

Tietysti siitä voi loukkaantua, mutta eri asia kannattaako. Jokaisella on oma tärkeysjärjestyksensä, toisilla se on työ ja toisilla parisuhde. Jos puolisolle on työ tärkeämpää eikä itse halua jäädä kakkoseksi, sitten on vain vaihdettava puolisoa. 

Hyvä on elää yksin ensin. Normaali ihminen osaa elää kyllä ilman puolisoakin.

Vierailija kirjoitti:

Millä mittarilla tärkeys mitataan? Mutulla?

Totta. Tästä saisi juttua vaikka kuinka ja lyhyt aloitus ei anna mitään tietoa. Kaikki riippuu kaikesta ja nyt koronakeväänä useiden ihmisten tärkeysjärjestys on muuttunut.

Millä tavalla siis laittaa uran edelle?

Jos en saa parisuhteelta niitä asioita, joita tarvitsen, lopetan suhteen. Jos taas nainen saa annettua minulle kaiken tarvitsemani priorisoidesaan samalla uraansa, mikäs siinä.

Vierailija kirjoitti:

Jos en saa parisuhteelta niitä asioita, joita tarvitsen, lopetan suhteen. Jos taas nainen saa annettua minulle kaiken tarvitsemani priorisoidesaan samalla uraansa, mikäs siinä.

Näinhän se periaatteessa menee, eli jos asiat eivät osu opivissa määrin yhteen, niin on ihan turha valittaa toisesta, vaan pitää itse lähteä eri haluamaansa suuntaan.

Riippuu ihmisistä.

Minulle sopii tuollainen, laitan itsekin urani vähintään samalle viivalle parisuhteen kanssa. Minulla on siis kaksi suurta rakkautta elämässäni: mies ja työ. Ja mies on onneksi samanlainen, joten meillä ei ole tässä kohtaa ongelmaa, kun kumpikin ymmärtää ettei aina kerkeä nähdä.

Pärjään suhteessa "erillisenä" liiankin hyvin. Exän kanssa elimme rinnakkain mutta molemmilla oli noin puolet ajasta työmatkoja yms. Mutta sitten huomasin etten tarvinnut miestä mihinkään enkä mitään saanutkaan, niin erosin.