Eronneet, onko kukaan lähtenyt " ihan hyvästä" suhteesta?

Mun tuttava lähti ns. ihannesuhteesta. Ero oli lähipiirille shokki, koska mies oli ihana, komea, raitis, kiltti ja ahkera. Olivat teinistä lähtien seukanneet. Juuri koskaan eivät riidelleet, koska mies ei kerta kaikkian suuttunut koskaan, ja ehkä siksi loittonivat tai " kasvoivat erilleen"

Emme tosin olleet naimisissa, eikä lapsia. Seurustelimme hieman yli 5 vuotta. Kaikki oli ns. hyvin, mutta tunsin, että jotain puuttui. Olimme juuri ostaneet yhteisen asunnon, mies mukava ja uskollinen. Olin vain niin kovin nuori seurustelun alkaessa. Eropäätös on ollut elämäni paras teko! Sain rauhassa itsenäistyä ja huomata pärjääväni omillani. Tuo suhde oli ensimmäinen vakava minulle, hyvä nähdä muutakin maailmaa ja miestarjontaa ;)

tai yhteinen päätös se oli. meillä ei kuitenakaan ollut mitään suuren luokan ongelmia siis tarkoitan pettämistä, alkoholismia, väkivaltaa..oltiin vaan muuten ihan erilaisia ihmisiä ja tappeluja oli usein..kaksi lasta on.