Miten nämä uudet kerrostaloasunnot on tarkoitus sisustaa?? (Kuvat)

Tuon yksiön neliöistä puolet on eteistä, käytävää tai kylpyhuonetta. Ja siitä jäljelle jäävän neliönkin läpi on pakko jättää käytävä, kun käytävän aukko ja parvekkeen ovi sijaitsevat vastakkaisissa kulmissa.

Miten noin pieneen tilaan on edes saatu noin paljon hukkaneliöitä?

Sisustaahan voi monella tyylillä, vain mielikuvitus on rajana. Noin pieniin tiloihin ei voi monenlaisia toimintoja ajatella, mutta sisustaa voi.

Tässä 26-neliöisessä uudessa yksiössä on aika omintakeinen, mutta mielestäni kiva pohja (ei nyt käydä kauhistelemaan asunnon hintaa):

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/14625036

Vierailija kirjoitti:

Ohis,

Ihmisillä on nykyään vähemmän tavaraa mitä ennen. Muutamia eroja jos vertaa entiseen:

-Tietokoneet pieniä läppäreitä, mahtuu hyvin pienelle pöydälle.

-Ei stereoita/isoja telkkareita, monella musiikki soi vain esim. Sporifyn ja leffar Netlixin kautta, ehkä pieni kaiutin lisäksi, telkkarit ohuita (saa esim. seinälle) ja monella ei edes ole telkkafia vaan ruutuna toimi puhelin/tablet/läppäri, ei vinyyli/cd/dvd pinoja.

Sama kirjoissa, ihmiset eivät enää niin kerää kirjoja, siinä missä ennen oli joka kodissa hyllyssä tietokirja-sarjat ym. ei noita enää ole kellään, moni lukee kirjat e-kirjoina/suosii kirjastoja.

-Harvalla on "mehumaijoja" tai muita juttuja mitä ennen oli "kaikilla", tai arki-/juhla-astiastoja erikseen monelle hengelle ymv.

Tuntuu, että ehkä myös "fiksuja" huonekaluja on enemmän myynnissä mitä ennen, tarkoitan rahia jossa säilytstilaa sisällä tai joka on varapatja jne. Samoin esim. induktioliesi on heti lämmin, mikä vähentää mikron tarvetta jne. pieniä juttuja, mutta jotka "säästävät tilaa".

Toki nuo asunnot ovat minustakin pieniä, mutta tarkoitan sitä, että moni muukin asia on "kutistunut".

Osa noista asioista on ihan vain siksi, kun sitä tilaa ei ole. Mehumaijat, astiastot ja kirjat raivataan, kun ei ole kaappeja tai seinätilaa, missä niitä säilöisi. Kyllähän mäkin keräisin marjoja, mutta ei meillä ole pakastintilaa kuin puolikas korkuinen, ja sinne pitää mahtua muutakin kuin marjoja... näin esimerkiksi. Arkkupakastinta ei saa mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Tässä 26-neliöisessä uudessa yksiössä on aika omintakeinen, mutta mielestäni kiva pohja (ei nyt käydä kauhistelemaan asunnon hintaa):

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/14625036

Hei mut nyt ei mahdu mun sähköpyörätuoli ojennettuine jalkatukineen tonne kylppäriin. Voisko tosta huoneesta tehdä kylppärin ja laittaa sängyn siihen missä on kylppäri? Ehdottomasti vaadin että muissakin uudiskohteissa ja mieluusti rempattavissa tehdään samoin, ja joka omakotitaloon myös pakollinen invahissi 2x3m (että saa sairaalapedin yläkertaan)

Vierailija kirjoitti:

No yksiö on yksiö.  Kyllä siinä yksi ihminen pystyy erittäin hyvin asumaan.

Opiskeluaikoina asuttiin jopa kaksistaan pikkuruisesssa yksiössä.

Ja miten sitten jos se koirankoppi, asunto se on joka tapauksessa.

Tuo yksiö on kyllä ihan järjetön. Eteistilat aivan liian suuret. Eteinen ja kylpyhuone yhdessä yli puolet neliöistä. Kyllä on onneton arkkitehti ollut asialla tätä suunnitellessaan.

Vierailija kirjoitti:

Tässä 26-neliöisessä uudessa yksiössä on aika omintakeinen, mutta mielestäni kiva pohja (ei nyt käydä kauhistelemaan asunnon hintaa):

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/14625036

Tässä nyt sentään on jotain järkeä. Ja ihanan iso parveke.

Tuo kaksio on kyllä oikeastaan yksiö makuusopella, ja tuo yksiö?? PArveke on yhtä iso kuin asuintilat, ja invavessa myös. Ei mitään järkeä laittaa noihin neliöitä noin paljoa, ja sitten itse asuminen tapahtuu 3,5 neliössä..

Vierailija kirjoitti:

Tässä 26-neliöisessä uudessa yksiössä on aika omintakeinen, mutta mielestäni kiva pohja (ei nyt käydä kauhistelemaan asunnon hintaa):

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/14625036

Tämä on kiva!

Vierailija kirjoitti:

Tuon yksiön neliöistä puolet on eteistä, käytävää tai kylpyhuonetta. Ja siitä jäljelle jäävän neliönkin läpi on pakko jättää käytävä, kun käytävän aukko ja parvekkeen ovi sijaitsevat vastakkaisissa kulmissa.

Miten noin pieneen tilaan on edes saatu noin paljon hukkaneliöitä?

Tuo asunto voi olla se tasausasunto. Suunnittelija on pyörittänyt, vääntänyt ja kääntänyt ympäröivät asunnot tehoneliöiksi, ehkäpä vähän suuremmiksikin, ja sitten on jälkikäteen tullut tieto suunnitelmien muutoksesta, tarvitaankin vielä yksi asunto lisää. Äärimmillään se tehdään niin, että kaksiosta/kolmiosta leikataan yksi makuuhuone, toisen naapurin makkaria tai eteistä kavennetaan hieman, ja siinä sulla on sitten yksiö. Kun tuohon yhtälöön lisätään esteettömyysvaatimukset eri tulkintoineen, lopputuloksena on vaatekomero pesutiloilla ja eteiskäytävällä, joka yleisemmin tunnetaan nykyisin nimellä yksiö, 1h+KT.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon yksiön neliöistä puolet on eteistä, käytävää tai kylpyhuonetta. Ja siitä jäljelle jäävän neliönkin läpi on pakko jättää käytävä, kun käytävän aukko ja parvekkeen ovi sijaitsevat vastakkaisissa kulmissa.

Miten noin pieneen tilaan on edes saatu noin paljon hukkaneliöitä?

Tuo asunto voi olla se tasausasunto. Suunnittelija on pyörittänyt, vääntänyt ja kääntänyt ympäröivät asunnot tehoneliöiksi, ehkäpä vähän suuremmiksikin, ja sitten on jälkikäteen tullut tieto suunnitelmien muutoksesta, tarvitaankin vielä yksi asunto lisää. Äärimmillään se tehdään niin, että kaksiosta/kolmiosta leikataan yksi makuuhuone, toisen naapurin makkaria tai eteistä kavennetaan hieman, ja siinä sulla on sitten yksiö. Kun tuohon yhtälöön lisätään esteettömyysvaatimukset eri tulkintoineen, lopputuloksena on vaatekomero pesutiloilla ja eteiskäytävällä, joka yleisemmin tunnetaan nykyisin nimellä yksiö, 1h+KT.

Suurin osa uusista yksiöistä on tehty tällä samalla pohjalla. Olen etsinyt asuntoa mutta en tykkää tuosta tyylistä.

Olen entinen kiinteistövälittäjä ja laskennallisesti nuo huonosti sisustettavat asunnot korreloi neliöhinnan kanssa. Vuokralaiselle se ei näy. Nuo älyttömyydet lähinnä meni kaupaksi sijoittajille RS-kauppana, jolloin tuotto % oli melko hyvä. Niitä saatettiin ostaa jopa useampi kerralla, josta sai paljousalennsta. Siinä oli aina se hyvä puoli, että jos ei saanut maksuttomien lainakuukausien aikana myydyksi, niin vuokralle ne saa aina. Ei ehkä tuota ensimmäisinä vuosina, mutta kumminkin aikanaan saa tuotto-odotuksensa ulos. Uudet kohteet kuitenkin on aina uusia ja todella huoltovapaita pitkään, mikä säästää rahaa vanhaan sijoitusasuntoon verrattuna. Uusi kannattaa vuokrata sen 30-40v., jonka jälkeen myydä, eli n. 10v. ennen tulevaa putkiremonttia. Putket kestävät n. 40-50v. Eli jos ostat nyt ylihintaisen RS-kohteen ja vuokraat sitä 40v. niin siinä voi laskea ihan hyvän vuosituoton, kun eläkkeelle jäät. Tie on toki pitkä ja kivinen.

Kaikki tämä oletuksella, että rakentaminen on sujunut ongelmitta. Nyt on paljon tullut vastaan uusia kohteita, joissa jo parin vuoden sisään on ilmennyt suuria rakenteellisa ongelmia. On vedet tulleet sisään jne. Laatu ollut huonoa ja rakennesuunnittelu kussut. Pohjavaluissa on rakennettu märkää märän päälle ja sitten myöhemmin kuivuessaan kokonaan, seiniin on tulleet isot halkeamat, joita sitten paikkaillaan ja pahimmassa, vedet tulee sisään. Muita lupsuksia on pienet räystäät ja huono vedenohjaus tasakattoisissa rakennuksissa. Tiiliseinän ilmanaukot usein ovat täynnä purseita ja tukkineet alatuuletuksen. Sitä kun ei valvota muuten kuin toteamalla, että joka 3 tiilessä on rako.

Palatakseni takaisin itse aloitukseen, niin huonopohjaisia asuntoja on luvattoman paljon. Itse olen sitä mieltä, että esteettiset asunnot pitäisi suunnitella niin, että ne kattavat esim tietyn prosentin koko kiinteistön huoneistokannasta, eli suhteessa esim. väestön ikärakenteeseen. Jos 10% on rollaattoreilla kulkevia, niin myös asuntokanta rakennettaisiin tuon 10% mukaan. On tullut vastaan asuntoja, joiden kylppäreihin on ns. laitettu vaatekaapit tms, jotta määräyksiä on voitu kiertää. Ne myydään ilman kaappeja, mutta asukkaat kuuitenkin lisäävät ne sinne. Ei sekään huono ole. Minusta tärkeintä olisi muuttaa tuo ylimitoitettu esteettisyysongelma prosenttiperusteiseksi ja lisätä rakennussäädöksiin pakollinen kuivumisaika betonilaadusta huolimatta. Pikabetoni on kuitenkin aina pikaa ja sekundaa samassa pussissa.