Lue keskustelun säännöt.
Haluan erota mutten uskalla
09.06.2020 |
Pitkään on asuttu saman katon alla täysin erillistä elämää yhteisistä lapsista. Mies on kärttyinen, ei koskaan mitään hyvää sanottavaa. Jos lapset eivät heti tule kun pyytää, niin tönii tai kiskoo lapset sinne minne haluaa. Mitään sääntöjä ruutuajasta tms ei hänestä tarvitse noudattaa. Meillä on rentoa ja ihanaa lasten kanssa keskenämme kun mies on poissa. Ymmärrätte siis miksi haluan miehestä eroon.
Pelkään kuitenkin sitä, että miten lapset sitten pärjäisivät isäviikonloppuina. Paheneeko töniminen ja tiuskimisen, kun ei ole toista aikuista paikalla? Syömiset, nukkumiset, pukemiset ainakin olisivat ihan retuperällä.
Päiväkoti teki miehestä kaksi lastensuojeluilmoitusten, kun lapset kertoivat tönimisestä. Kotitarkastus tehtiin ja vähän neuvottiin, mille mies ei toki korvaa lotkauttanut ja se siitä. Eli tästä päättelen, ettei miehen ikävä käytös mitenkään vähennä hänen oikeuksiaan vanhempana, paitsi jos oikeasti käy jotain pahempaa.
Miten tässä tilanteessa siis uskaltaa erota?
Kommentit (2)
Jos lapsista on jo tehty lastensuojeluilmoitus väkivaltaisen isän takia (töniminen on väkivaltaa erityisesti kun kyseessä on lapsi, jo tönimisellä uhkaaminen on väkivaltaa) niin sulla on erityisen hyvä mahdollisuus saada lapset itsellesi vaikka kokonaan oikeudessa. Jos jotkut muutaman yön tapaamiset kuussa määrätään, voi olla ettei isää edes kiinnostaisi enempi. Tai jos kiinnostaisi, niin sitten ammattilaiset tekevät arvion asiasta ja homma ei ole vallassasi. Luusereissa on se hyvä puoli ettei heitä oikeasti kiinnosta. Parhaimmillaan tuollainen vanhempi voi vaikka ryhdistäytyäkin jos tajuaa että puoliso ja lapset eivät enää olekaan aina siinä pompoteltavissa. Ei ole lasten etu olla heistä piittaamattoman väkivaltaisen tumpelon armoilla.
Itse olisin tehnyt rikosilmoituksen tönimisestä. Tukistamisestakin voi saada pahoinpitelytuomion ja töniminen on vielä vaarallisempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö kukaan ole miettinyt samaa