Miehen salasuhde

Niin rumalta kun se kuulostaakin niin totuus on tää: jos mies jää kiinni noin räikeästä valehtelusta, pettämisestä ja loukkaamisesta ja sinä annat hänelle sen kaiken anteeksi ja jatkat yhdessä koska "ainutlaatuinen rakkaus", niin saat syyttää vain itseäsi kun tämä tapahtuu seuraavan kerran.

Kannattaa keskustella miehen kanssa ja pohtia, mitä itse haluatte. Mikä on ajanut hänet pettämään? Rakastaako hän kuitenkin sinua ja halusi vain vähän jännistystä?

Mulla oli parin vuoden ajan salasuhde naimisissa olevan miehen kanssa. Meidän suhteemme päättyi siihen, että hän poti huonoa omaatuntoa ja halusi omistautua vaimolleen. Se siis oli lyhyt pyrähdys, joka päättyi aikanaan. Piti vain saada pientä piristystä, vaikka rakastaakin vaimoaan.  Kyseessä tosin oli jo vähän varttuneempi mies, jolla on hyvin vakaa suhde vaimoonsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin tietää, miksi soitit tuolle naiselle - oliko sinulla jokin epäilys asioiden laidasta, vai ihan muu syy - ja miksi hän kertoi pettämisestä - haikaileeko miehesi perään ja haluaa rikkoa välinne? 

Jutusta on kuitenkin kulunut aikaa jo melkoisen paljon, mutta jotainhan kertoo sekin, että mies aloittaa sivusuhteen niin nopeasti, vaikka seurustelu on suht tuore vielä.

Miksi nimenomaan tuo toinen nainen haluaisi rikkoa ap:n ja miehensä välit, eikö mies ole se joka niin tekee olemalla sivusuhteessa?

AP selvitti asiaa enemmän, en tiennyt, että hänellä oli jo epäilys valmiina, olisihan puhelu voinut koskea ihan muuta asiaa ja tuo toinen nainen ihan omasta halustaan selittänyt jutun. Mutta asioiden ollessa kerrotulla tavalla ja sivusuhteen katkenneen naisen aloitteesta, en luottaisi tuohon mieheen senkään vertaa - hänhän ei selvästikään ole edes haudannut suhdetta, vaan elättelee edelleen toiveita. 

Aloittajana etsisin suosiolla paremman miehen.

Nyt joku haiskahtaa trollilta... Neljän vuoden suhde, mies pettänyt pari vuotta sitten puolen vuoden ajan mutta jäänyt vastikään kiinni ja nyt mietitään suhteen jatkoa? Aikajana ei täsmää...

Miehelläsi olisi ollut pari vuotta aikaa parantaa tapojaan tuosta suhteestaan mutta ei.. täten ei mitään mahdollisuuksia jatkaa. Hän on siis käyttäytynyt lähes koko suhteenne ajan epärehellisesti, joten miksi yhtäkkiä muuttaisi tapansa? Voisi olla mahdollista kehittyä mutta noin nuorena ei kannata roikkua huonossa suhteessa.

Älä näe sitä vaivaa miehesi eteen. Mitään takeita onnistumisesta ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Nyt joku haiskahtaa trollilta... Neljän vuoden suhde, mies pettänyt pari vuotta sitten puolen vuoden ajan mutta jäänyt vastikään kiinni ja nyt mietitään suhteen jatkoa? Aikajana ei täsmää...

Nyt mietitään jatkoa koska vastikään jäi kiinni. Ei olisi jäänyt jos ei olisi nyt käynyt tämän naisen luona uudelleen.

Ap

Taidat todella rakastaa miestäsi, kun pystyt vielä jatkamaan hänen kanssaan, moni ei pystyisi.

Anteeksi kaiketi pystyy antamaan mutta asiaa ei koskaan kokonaan unohda, luottamuksen jälleenrakentaminen ei ehkä ole ihan helppoa, eikä se tapahdu nopeasti.

Toivottavasti et joudu koskaan katumaan päätöstä jatkaa suhdettanne.

Hei,

olin naimisissa miehen kanssa, joka petti lähes koko avioliiton ajan. Meillä on yksi lapsi. Pettäminen jatkui myös lapsen syntymän jälkeen. Luotin ja uskoin, kunnes sain tietää totuuden ulkopuolisilta. Jälkikäteen on tullut myös lisää "kuvaa täydentäviä yksityiskohtia", eli asia oli niin kuin minulle kerrottiin. 

Mies oli pettänyt sekä satunnaisten baarituttavuuksien kanssa, että myös seurustellut parin eri naisen kanssa avioliittomme aikana. 

Omat vanhempani erosivat avioliiton huonona hetkenä, ja selkeästi eivät olleet miettineet asiaa kunnolla, sillä jatkoivat vielä onoff -suhdetta vuosia. Me lapset kärsimme tästä, ja siksi en halunnut tehdä omaa ratkaisuani avioeron suhteen ennen kuin olin täysin varma siitä mitä haluan.

Mieheni ei koskaan tunnustanut mitään, ei pyytänyt anteeksi, joten emme pystyneet käsittelemään asiaa välillämme millään tavalla.

Olin täysin pirstaleina, en voinut käsittää miksi joku menee naimisiin ja sitten pettää jatkuvasti ja tarkoituksella. Käsittelin vuosia asiaa päässäni ja uskon, että ymmärsin mitä tapahtui. Mieheni oli siinä iässä, että kaikki kaverit ympärillä menivät naimisiin ja tekivät lapsia, ja hän koki että myös hänen täytyy tehdä niin. Kun menimme naimisiin, hän ei rakastanut minua. Lisäksi hän on tyyppiä, jonka täytyy aina saada hurmata joku ja myös saada itse ihastua aina uudelleen. Jotkut ihmiset osaavat rakastua, mutta eivät rakastaa. Eli siinä vaiheessa kun toisen ihmisen todellisuus kaikkine vikoineen paljastuu, ei pystytäkään enää rakastamaan, koska kuvitellaan, että jostain löytyy se "täydellinen" ihminen joka ei koskaan ärsytä millään tavalla. Eli pitäisi olla aina hunkydory-ihanaa. Ei siis kestetä todellisuutta, eikä myöskään arkea kovin hyvin. Tällaisten jatkuvaa ihastumista kaipaavien ei pitäisi mennä koskaan naimisiin, sillä siitä seuraa vain täydellistä tuhoa kaikille osapuolille. 

Jatkuu...

Edellinen jatkuu..

Ymmärsin siis, että mikään tapahtuneesta ei ollut minun vikaani (olin itse rakastunut ja uskollinen), ja pystyin eroamaan kun ymmärsin, että mieheni perusluonnetta ei muuta mikään. Sen lisäksi olin jo itse henkisesti niin pahoinvoiva, että miehen näkeminenkin alkoi oksettaa fyysisesti. Toki tästä eropäätöksen pitkittämisestä oli se hyöty, että en sekuntiakaan ole kaivannut takaisin tai katunut ratkaisuani. 

Mielipiteeni on, että teillä voi olla mahdollisuus jos saat täyden tunnustuksen ja rehellisen selvityksen siitä, miksi on käyttäytynyt näin (huomaa että syitä voi olla miljoona erilaista, eikä hän välttämättä tule koskaan kertomaan sinulle täyttä totuutta) ja menette pitkään perheterapiaan, jossa kaikki laitetaan avoimesti pöydälle, ja mietitään miten tästä eteenpäin. 

Jos mietit sitä, mitkä voisivat olla mahdollisia syitä miehellesi pettää sinua, voin ehdottaa muutamaa, syy voi olla joku näistä tai useamman yhdistelmä: 

Hän ei osaa olla yksin. Hän ei osaa asua yksin. Hän haluaa että joku maksaa puolet elämisen kuluista, hoitaa tiskit, pyykit, kuorii perunat tms. Hän haluaa, että joku on kotona kun hän tulee töistä. Hän haluaa työntää vehkeensä kaikkeen mikä liikkuu. Hän on kanssasi kun ei ole parempaakaan saanut (yllättävän moni mies muuttaa yhden naisen luota suoraan seuraavan luo). Hän on rakastunut tuohon toiseen naiseen, ja olisi jättänyt sinut jos saisi hänet. Hän saa omasta mielestään sinulta liian vähän seksiä, ja se oikeuttaa hänen ajatusmaailmassan pettämisen. Hän haluaa jännitystä elämäänsä. Hän ei halua vielä oikeasti vakiintua. Hän ajattelee sinua enemmänkin kätevänä kodinhoitajana kuin vaimona tai rakastajana. Hän ajattelee, että vieraissa saa käydä kunnes on vihitty (tunsin tällaisen miehen). Hän etsii naista, jonka kanssa haluaa naimisiin ja tehdä lapset ja on siihen asti sinun kanssasi, koska se on kätevää (kaverilleni kävi näin). Hän ajattelee, että teillä on avoin liitto, mutta ei ole kertonut siitä sinulle. Hän ajattelee, että on vielä liian nuori sitoutumaan. Hän ei osaa lopettaa suhdettanne, joten meni pettämään ja toivoo, että sinä teet päätöksen hänen puolestaan. Hän ajattelee, että sinä petät kuitenkin häntä ja kiirehti tekemään sen ensin. Näitä on vaikka muille jakaa, tästä voitaisiin tehdä kokonaan uusi ketju. 

Minkä päätöksen nyt teetkin, niin muista, että elät nyt nuoruutesi parasta aikaa - haluatko käyttää sen johonkin valheelliseen ja toiseksi, jos jatkat suhdetta, niin seuraavan kerran pettämisen tultua ilmi, teillä voi olla jo lapsia, ja lähteminen on monimutkaisempaa ja joudut olemaan hänen kanssaan tekemisissä lasten vuoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Niin rumalta kun se kuulostaakin niin totuus on tää: jos mies jää kiinni noin räikeästä valehtelusta, pettämisestä ja loukkaamisesta ja sinä annat hänelle sen kaiken anteeksi ja jatkat yhdessä koska "ainutlaatuinen rakkaus", niin saat syyttää vain itseäsi kun tämä tapahtuu seuraavan kerran.

Nimenomaan. Tällaisen hyväksyminen on minusta oikeastaan lupa tehdä sama uudestaan. Kertapettäminen voisi olla eri asia, mutta kuka täysjärkinen systemaattisen ja pitkäjänteisen kusetuksen anteeksi? Mitä tällä anteeksiannolla kuvitellaan saavutettavan? Parisuhde ihmisen kanssa, joka ei välitä eikä kunnioita. Onpas tavoiteltavaa.

Vielä huomio edelliseen:

jos ei suostu kertomaan syytä (tai et usko sitä mitä hän sinulle kertoo), ja asia sinua vaivaa, niin seuraa johtolankoja. Mieti hänen menneisyyttään, tiedätkö miten hän on aiemmin parisuhteissa käyttäytynyt, monet toistavat samoja kaavoja uudelleen ja uudelleen. Mieti myös hänen lapsuudenkotiaan, jos hänen isänsä on pettänyt, niin hän voi alitajuisesti ajatella, että näin se kuuluu mennäkin. Monet meistä toistavat myös lapsuudenkotinsa kaavoja omissa parisuhteissaan ja pyrkivät tiedostamattaan luomaan kotiinsa saman henkisen ilmapiirin mihin ovat tottuneet. Ihminen pyrkii aina tuttuja ja siksi turvallisia toimintatapoja kohti tiedostamattaan. Sanotaan, että moni nainen ottaa miehekseen isänsä kaltaisen miehen ja mies äitinsä kaltaisen naisen. Näin voi käydä vaikka tietoisesti etsisi vanhempansa vastakohtaa.  

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa keskustella miehen kanssa ja pohtia, mitä itse haluatte. Mikä on ajanut hänet pettämään? Rakastaako hän kuitenkin sinua ja halusi vain vähän jännistystä?

Mulla oli parin vuoden ajan salasuhde naimisissa olevan miehen kanssa. Meidän suhteemme päättyi siihen, että hän poti huonoa omaatuntoa ja halusi omistautua vaimolleen. Se siis oli lyhyt pyrähdys, joka päättyi aikanaan. Piti vain saada pientä piristystä, vaikka rakastaakin vaimoaan.  Kyseessä tosin oli jo vähän varttuneempi mies, jolla on hyvin vakaa suhde vaimoonsa.

Sekä sinulla että rakastajallasi on aika persoonallinen käsitys rakkaudesta. Joidenkin mielestä siihen kuuluu rehellisyys, kunnioitus ja toisesta välittäminen. En tiedä mitä se rakkaus teidän kaltaisillenne ihmisille tarkoittaa, mutta selvästi jotain aivan muuta. Olisi hyvä, jos näistäkin näkemyksistä olisi jo suhteen alkupuolella rehellinen.

Ai niin, mutta kun se rehellisyys ei teille mitään merkkaa, niin turha siihen on vedota.

Melkein kaikkien kaveri kirjoitti:

Taidat todella rakastaa miestäsi, kun pystyt vielä jatkamaan hänen kanssaan, moni ei pystyisi.

Anteeksi kaiketi pystyy antamaan mutta asiaa ei koskaan kokonaan unohda, luottamuksen jälleenrakentaminen ei ehkä ole ihan helppoa, eikä se tapahdu nopeasti.

Toivottavasti et joudu koskaan katumaan päätöstä jatkaa suhdettanne.

Rakkaus on eri asia kuin läheisriippuvuus.

Toivottavasti aloittajan motiivi yhdessäpysymiselle ei ole mukavuudenhalu tai pelko tulevaisuudesta. Moni jää epätyydyttävään parisuhteeseen koska on kipeää, raskasta ja vaivalloista erota, tai pelätään että ei enää löydetä ketään. Toisaalta, jos olet saman tilanteen edessä kymmenen vuoden päästä, niin ei se ole välttämättä sen helpompaa, ja olet "hukannut" kymmenen vuotta elämästäsi. 

Voisi olla silmiäavaavaa listata niitä yhteenjäämisen todellisia motiiveja. Olen hiukan skeptinen tuon"ainutlaatuisen" vaimitenseoli rakkauden suhteen. 

On erilaisia pettäjiä. Niitä, jotka pettävät suhteen karikoissa ja vaihtavat ehkä toiseen. Niitä, joilla ei ole humalassa itsekontrollia vaan lähtevät kännissä kenen hyvänsä mukaan ja katuvat aamulla. Ja sitten on niitä, joilla siihen pettämiseen ei tarvita mitään ihmeellisempää syytä, koska heillä ei ole mitään syytä olla pettämättä. Rehellisyys tai kumppanin loukkaaminen eivät yksinkertaisesti merkitse näille ihmisille mitään. Sinun kumppanisi kuulostaa tällaiselta ihmiseltä. Tietysti nämäkin pyytävät anteeksi ja vannovat rakastavansa, koska niin kuuluu tehdä. Edes empatiakyvytön ihminen ei yleensä halua tunnustaa olevansa empatiakyvytön.

Ap kysy siltä mieheltä miksi piti sivusuhdetta (eihän tuo pelkkä kerta pettäminen ollut todellakaan). Jos mies vastaa edelleen että hölmöyttään niin kysy miten voi varmistaa ettei jatkossa tee noin taas "hölmöyttään".

Jos mies ei ole sivushteesta pahoillaan eikä esitä konkreettisia ja toimivia tapoja millä estää toistuminen níin en näe mitään mahdollisuutta onnelliseen tulevaisuuteen. Muutenkin kuulostaa aika epätoivoiselta jatkaa suhdetta tuolta pohjalta.

Miten mies suhtautuu jos ehdotat parisuhdeterapiaa?

Parasta nuoruutta kirjoitti:

Vielä huomio edelliseen:

jos ei suostu kertomaan syytä (tai et usko sitä mitä hän sinulle kertoo), ja asia sinua vaivaa, niin seuraa johtolankoja. Mieti hänen menneisyyttään, tiedätkö miten hän on aiemmin parisuhteissa käyttäytynyt, monet toistavat samoja kaavoja uudelleen ja uudelleen. Mieti myös hänen lapsuudenkotiaan, jos hänen isänsä on pettänyt, niin hän voi alitajuisesti ajatella, että näin se kuuluu mennäkin. Monet meistä toistavat myös lapsuudenkotinsa kaavoja omissa parisuhteissaan ja pyrkivät tiedostamattaan luomaan kotiinsa saman henkisen ilmapiirin mihin ovat tottuneet. Ihminen pyrkii aina tuttuja ja siksi turvallisia toimintatapoja kohti tiedostamattaan. Sanotaan, että moni nainen ottaa miehekseen isänsä kaltaisen miehen ja mies äitinsä kaltaisen naisen. Näin voi käydä vaikka tietoisesti etsisi vanhempansa vastakohtaa.  

Kiitos näistä viesteistäsi. Luin kaikki ajan kanssa ja ymmärsin sieltä selkeitä hyviä näkökulmia ja ajatuksia itselleni. Onneksi itse olet nyt vapaa tuosta liitosta. En tiedä mitä itse teen, mutta jos jatkan niin terapia on varmaan ainoa keino yrittää saada suhdetta kasaan. En koe olevani suhteessa tässä kohtaa pelosta olla yksin tai että en löytäisi toista. Löytäisin varmasti, mutta olen liiankin pitkälle rakastava ja se yleensä verottaa paljon. Tottakai eroonkin päätyvä ihminen varmasti usein rakastaa edelleen mutta tekee vaikeassa paikassa itselleen parhaan ratkaisun rakkaudesta huolimatta.

Katsotaan mitä teen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa keskustella miehen kanssa ja pohtia, mitä itse haluatte. Mikä on ajanut hänet pettämään? Rakastaako hän kuitenkin sinua ja halusi vain vähän jännistystä?

Mulla oli parin vuoden ajan salasuhde naimisissa olevan miehen kanssa. Meidän suhteemme päättyi siihen, että hän poti huonoa omaatuntoa ja halusi omistautua vaimolleen. Se siis oli lyhyt pyrähdys, joka päättyi aikanaan. Piti vain saada pientä piristystä, vaikka rakastaakin vaimoaan.  Kyseessä tosin oli jo vähän varttuneempi mies, jolla on hyvin vakaa suhde vaimoonsa.

Sekä sinulla että rakastajallasi on aika persoonallinen käsitys rakkaudesta. Joidenkin mielestä siihen kuuluu rehellisyys, kunnioitus ja toisesta välittäminen. En tiedä mitä se rakkaus teidän kaltaisillenne ihmisille tarkoittaa, mutta selvästi jotain aivan muuta. Olisi hyvä, jos näistäkin näkemyksistä olisi jo suhteen alkupuolella rehellinen.

Ai niin, mutta kun se rehellisyys ei teille mitään merkkaa, niin turha siihen on vedota.

Huomaa, että täällä kirjoittaa paljon nuorta porukkaa, jolta puuttuu laajempaa näkökulmaa. Kun tulee vanhemmaksi, ymmärtää, miten monisyinen asia rakkaus on. Se ei aina ole niin mustavalkoista. Siinä voi hairahtua, siinä voi antaa anteeksi. Enpä voi tietää, mitä kaikkea tuossakin on takana, mutta kyllä voi rakastaa ja välittää, vaikka välillä eksyisi sivupoluillekin. Voi myös uudelleen huomata, että rakastaa, vaikka välillä jo luulee sen tunteen kadottaneensa. Sen ehkä tajuaa vasta, kun etsii rakkautta toisaalta eikä löydä. 

Toinen kiintoisa juttu tällä palstalla on, että muutoin kyllä kehuskellaan kumppaneiden määrällä ja ollaan niin kokenutta, mutta kun puheeksi kääntyy jonkun toisen minkä hyvänsä tyylinen pettäminen, ollaankin, että hyi hyi. Se heittäköön ensimmäisen kiven, joka itse on synnitön.

- Täti 50 v.

"Hyvä ja ainutlaatuinen suhde". Heh, näyttää tosiaankin olevan :D

ehkä se ei ole pettämistä vaan tarpeiden tyydytystä ei sinä et siis ole hoitanut naisen velvollisuuksia siis ollenkaan? päästätkö miehesi ladatun aseen kanssa ulos roskapussia viemään, ei ei noin hommia hoideta vaan tyhjennetään kaverin kassit kun se on lähdössä ulos niin ei tule toiset akat mieleen.

nythän on käynyt niin että palleja on pakottanut ja se on löytänyt kolon johon se käy askemassa mällit eli tasaa paineet ennen kotia tuloa kun tietää että siellä on lukkoperä päällä taas tänään.

en minäkään sitä pettämisenä pitänyt kun jouduin ulkoistamaan perusasioiden huollot kodin ulkopuolelle aina silloin tällöin- tosin skaala oli 17v lastenvahdin tiukasta tavarasta hieman vanhempaan naiseen jolla oli ukko kotona ja seksiä ei ja paljon siltä väliltä.  se ei kuitenkaan vaikuttanut suhteeseemme millään tavoin kun sitä ei tiennyt muut