Lue keskustelun säännöt.
En kestä "henkistynyttä" ystävääni enää hetkeäkään.
04.06.2020 |
Ja kyllä, kyseessä on hyvä ystäväni. Mutta on nyt kuin jonkun lahkon riivaamaa (vertaan itse tätä muutosta verkostomarkkinointiin, vaikuttaa vastaavalta). On ollut kiinnostunut näistä new age -jutuista jo jonkun aikaa, mutta nyt keväällä meni minun nähden ihan äärilaitaan. Jatkuvaa päivitystä siitä, kuinka "tämä ja tämä on juuri sitä, mitä ihmiset tässä ajassa kaipaa". On jotain öljyjä, on retriittejä, on maayhteyksiä ja ties mitä. Joka ikinen päivitys ja keskustelu kokee tätä.
Anteeksi. Minusta tämä vain näyttää siltä, että ihminen ei ole sinut itsensä kanssa. Ja on nyt löytänyt jonkun "oman jutun" eikä ymmärrä, että tämä ei välttämättä sovi kaikille. Ja tässä tulee se pointti - tämä touhu on mennyt niin kapeakatseiseksi, että a) mistään muusta ei voi puhua tai kokee hyökkäyksenä itseään ja ajatusmaailmaansa kohtaan ja b) tämä käytös puetaan jonkinlaisen ihmeellisen armon viittaan, jossa kyllä puhutaan, että jokainen saa olla oma itsensä, mutta oikeasti vain ne, jotka ovat TISMALLEEN samanlaisia, hyväksytään.
Ja tiedän, ei tarvitsisi seurata ja olla yhteyksissä. Mutta onhan tämä nyt hullua, että ihmisen käytös muuttuu yhtä äkkiä ja tuntuu siltä, kuin koko persoona olisi muuttunut (kyse kuitenkin nelikymppisestä). Ja että TÄMÄ on nyt se ainoa oikea, valittu tie. Ja sanonpahan vaan, että se on tasan se oikea ja valittu, kunnes tulee taas seuraava juttu, johon hurahtaa.
Että mitä tässä nyt sitten tekisi? Jättää yhteydenpidon ja odottaa, että menee ohi?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Nuo enkelipuoskarit ovat vaarallisia aivopesijöitä.
Puoskari aloitti kaverini käännyttämisen kehumalla kaveriani kovasti. Nykyään kaverini on entinen, kun alkoi pitämään itseään yli-ihmisenä, sanansaattajana. Odotti muiden tekevän hänelle vain palveluksia, eikä välittänyt muista ihmisistä. Kävi puoskarin enkeli- ja helpoilla joogatunneilla, kuuntelemassa kuinka kaiken pitää olla ihanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heränneille ihmisille usein käykin niin, että monet entisisistä kaverisuhteista katkeavaa. Heränneen on vaikea enää samaistua ihmisiin, jotka ovat kiinnostuneita esim. vain meikeistä, tosi-tv:stä ja juoruilusta, kun itseä on alkanut kiinnostaa maailmankaikkeuden synty, kvanttifysiikka ja elämäntarkoitus. Tämä ei siis tarkoita, että ei-heränneet olisivat mitenkään alempiarvoisia kuin se herännyt henkilö, heidän elämäntilanteensa on vaan aivan täysin erilainen. Vähän niin kuin parisuhteen ja lasten saannin jälkeen sinkkuystävien kanssa bailaaminen ei enää niin kiinnosta tai ole mahdollista. Toki ne parhaat ystävät tulevat säilymään läpi elämän.
Vähän ihmeellinen kommentti, kun ap kertoi heidän olevan nelikymppisiä. Vaikea kuvitella, että kukaan keski-ikäinen ehtisi ja jaksaisi ylläpitää ystävyyssuhdetta, jossa yhteiset puheenaiheet ovat tv-ohjelmat ja meikit.
Minä puhun ystävieni kanssa parisuhteesta tai sen puutteesta, lapsista, ikääntyvistä vanhemmistä, töistä ja tulevaisuudesta. Jos joku ystävistäni alkaisi dominoida keskustelua sisäisillä harhailuillaan, kokisin, että hän ei ole enää kiinnostunut minusta ja muista ystävistä.
Minä pidän säälittävinä ihmisinä sellaisia jotka puhuvat itsestään "heränneinä" kun ovat itseasiassa päinvastoin vaipuneet harhaan ja alkaneet pitää totena satujuttuja.
Minä vähän halveksinkin ihmisiä joille oikein näyttää keltainen neste päähän nousseen, kun ovat olevinaan nyt muita ihmisiä viisaampia ja fiksumpia, kun lukevat ruokarukouksen ja eivät enää ymmärrä huumoriakaan.
Hurahtanut, muita ihmisiä itseään tyhmempinä pitävä "henkinen" ihminen on pelle, ja inhottavaa seuraa.
Heillä on sellainen ihmeellinen lapsellisen typerä kuvitelma, että muut ihmiset eivät vaan tajua ja ymmärrä asioita niin hienosti kuin he. Ja he ovat nyt jotain jumalien tai jumalan suosikkeja ja edempänä muita ihmisiä.
Ovat rassukat niin väärässä ja noloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heränneille ihmisille usein käykin niin, että monet entisisistä kaverisuhteista katkeavaa. Heränneen on vaikea enää samaistua ihmisiin, jotka ovat kiinnostuneita esim. vain meikeistä, tosi-tv:stä ja juoruilusta, kun itseä on alkanut kiinnostaa maailmankaikkeuden synty, kvanttifysiikka ja elämäntarkoitus. Tämä ei siis tarkoita, että ei-heränneet olisivat mitenkään alempiarvoisia kuin se herännyt henkilö, heidän elämäntilanteensa on vaan aivan täysin erilainen. Vähän niin kuin parisuhteen ja lasten saannin jälkeen sinkkuystävien kanssa bailaaminen ei enää niin kiinnosta tai ole mahdollista. Toki ne parhaat ystävät tulevat säilymään läpi elämän.
Vähän ihmeellinen kommentti, kun ap kertoi heidän olevan nelikymppisiä. Vaikea kuvitella, että kukaan keski-ikäinen ehtisi ja jaksaisi ylläpitää ystävyyssuhdetta, jossa yhteiset puheenaiheet ovat tv-ohjelmat ja meikit.
Minä puhun ystävieni kanssa parisuhteesta tai sen puutteesta, lapsista, ikääntyvistä vanhemmistä, töistä ja tulevaisuudesta. Jos joku ystävistäni alkaisi dominoida keskustelua sisäisillä harhailuillaan, kokisin, että hän ei ole enää kiinnostunut minusta ja muista ystävistä.
Ystävät, jotka eivät ole pinnallisia säilyvätkin parhaiten. Tuossa sun kommentista tosin huomaa sen, että et edes yritä ymmärtää minkälaisen kokemuksen ystävä on käynyt läpi vaan suoriltakäsin luokittelet hänet harhaiseksi. En yhtään ihmettele jos tuollainen ystäväsuhde ei kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo enkelipuoskarit ovat vaarallisia aivopesijöitä.
Puoskari aloitti kaverini käännyttämisen kehumalla kaveriani kovasti. Nykyään kaverini on entinen, kun alkoi pitämään itseään yli-ihmisenä, sanansaattajana. Odotti muiden tekevän hänelle vain palveluksia, eikä välittänyt muista ihmisistä. Kävi puoskarin enkeli- ja helpoilla joogatunneilla, kuuntelemassa kuinka kaiken pitää olla ihanaa.
Parempi tuollainen kun hullu luterilainen joka on on ku*ipäisyyteen asti ylpeä nöyryydestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä pidän säälittävinä ihmisinä sellaisia jotka puhuvat itsestään "heränneinä" kun ovat itseasiassa päinvastoin vaipuneet harhaan ja alkaneet pitää totena satujuttuja.
Minä vähän halveksinkin ihmisiä joille oikein näyttää keltainen neste päähän nousseen, kun ovat olevinaan nyt muita ihmisiä viisaampia ja fiksumpia, kun lukevat ruokarukouksen ja eivät enää ymmärrä huumoriakaan.
Hurahtanut, muita ihmisiä itseään tyhmempinä pitävä "henkinen" ihminen on pelle, ja inhottavaa seuraa.
Heillä on sellainen ihmeellinen lapsellisen typerä kuvitelma, että muut ihmiset eivät vaan tajua ja ymmärrä asioita niin hienosti kuin he. Ja he ovat nyt jotain jumalien tai jumalan suosikkeja ja edempänä muita ihmisiä.
Ovat rassukat niin väärässä ja noloja.
Kaikkein nolointa on yrittää epätoivonvimmalla alapeukuttaa, kun totuus sattuu.
Mitä enemmän totuus sattuu ja mitä epämieluisampi se on, niin sitä enemmän pitää yrittää korottaa itseään henkisenä ja parempana ihmisenä ylös ja leikkiä että siellä se nyt epähengellinen kiusaa.
YyyH! Epähenkinen ihminen ei ihailekaan henkisempää ja korkeampaansa. Alapeukku auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heränneille ihmisille usein käykin niin, että monet entisisistä kaverisuhteista katkeavaa. Heränneen on vaikea enää samaistua ihmisiin, jotka ovat kiinnostuneita esim. vain meikeistä, tosi-tv:stä ja juoruilusta, kun itseä on alkanut kiinnostaa maailmankaikkeuden synty, kvanttifysiikka ja elämäntarkoitus. Tämä ei siis tarkoita, että ei-heränneet olisivat mitenkään alempiarvoisia kuin se herännyt henkilö, heidän elämäntilanteensa on vaan aivan täysin erilainen. Vähän niin kuin parisuhteen ja lasten saannin jälkeen sinkkuystävien kanssa bailaaminen ei enää niin kiinnosta tai ole mahdollista. Toki ne parhaat ystävät tulevat säilymään läpi elämän.
Vähän ihmeellinen kommentti, kun ap kertoi heidän olevan nelikymppisiä. Vaikea kuvitella, että kukaan keski-ikäinen ehtisi ja jaksaisi ylläpitää ystävyyssuhdetta, jossa yhteiset puheenaiheet ovat tv-ohjelmat ja meikit.
Minä puhun ystävieni kanssa parisuhteesta tai sen puutteesta, lapsista, ikääntyvistä vanhemmistä, töistä ja tulevaisuudesta. Jos joku ystävistäni alkaisi dominoida keskustelua sisäisillä harhailuillaan, kokisin, että hän ei ole enää kiinnostunut minusta ja muista ystävistä.
Ystävät, jotka eivät ole pinnallisia säilyvätkin parhaiten. Tuossa sun kommentista tosin huomaa sen, että et edes yritä ymmärtää minkälaisen kokemuksen ystävä on käynyt läpi vaan suoriltakäsin luokittelet hänet harhaiseksi. En yhtään ihmettele jos tuollainen ystäväsuhde ei kestä.
Onneksi kukaan ystäväni ei ole "herännyt" tai ehkä pikemminkin viimeisetkin ovat heränneet siihen, että elämä on tässä ja nyt, kaikki muu on harhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aidosti henkisen tiensä löytänyt ihminen kyllä ymmärtää ja hyväksyy sen, että jokaisella on täällä oma polkunsa kuljettavana ja että omien näkemysten tuputtaminen "oikeina" ei ole sen mukaista. Vaikka kyseessä olisikin heräämiselle ja uskoontulolle tyypillinen "kuherrusvaihe", niin sinun ei silti kannata pitää väkisin yhteyttä ystävääsi, mikäli se aiheuttaa sinulle pahaa oloa. Hän kuulostaa viestisi perusteella melko aggressiiviselta ja joustamattomalta jopa alun kuherruskuukautta viettävälle eikä hän ilmeisesti lainkaan ymmärrä, että tuolla käytöksellä hän ei levitä hyviä energioita.
Näin itsekin heräämisen vuosia sitten kokeneena voisin myös tuoda sen näkökulman tähän asiaan, että monesti heränneen ystävät puolestaan odottavat, että tämä pysyisi aivan samanlaisena kuin ennenkin. Se ei ole mahdollista, koska kyseessä on niin kokonaisvaltainen kokemus, että se muuttaa ihmistä pakostakin. Omien näkemysten tyrkyttäminen, muiden tuomitseminen, öljyjen ja kristallien pakkokaupittelu jne. eivät tietenkään ole koskaan hyvän maun mukaista ja sellaisesta pitääkin sanoa suoraan. Mutta itse törmäsin mm. sellaiseen, että minua alettiin pitää jotenkin leuhkana ja ylimielisenä, kun heräämiskokemukseni jälkeen en enää halunnut harrastaa sarkastista läpänheittoa ja kuittailua muille ihmisille.
No jos noin on käynyt, niin olet tehnyt muille selväksi, että pidät heitä alempinasi ja tyhminä, kun harjoittivat sarkasmia. Olen itsekin törmännyt kaltaisiisi "minä olen nyt parempi ja minä minä en alennu tuollaiseen kuin te" ihmisiin. He eivät (sinäkään) osaa aikuismaisesti ja muita alaspainamatta ilmaista, ettei sarkasmi nyt kuulu heidän uskontonsa mukaiseen toimintaan.
Nokka pystyssä ja ylimielisesti kun korottaa itseään ja alleviivaa että; "katsokaas minusta fiksummasta mallia, kun olen nyt henkisempi kuin te tollot" niin on ihan selvä että pidetään leuhkana pissapäänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heränneille ihmisille usein käykin niin, että monet entisisistä kaverisuhteista katkeavaa. Heränneen on vaikea enää samaistua ihmisiin, jotka ovat kiinnostuneita esim. vain meikeistä, tosi-tv:stä ja juoruilusta, kun itseä on alkanut kiinnostaa maailmankaikkeuden synty, kvanttifysiikka ja elämäntarkoitus. Tämä ei siis tarkoita, että ei-heränneet olisivat mitenkään alempiarvoisia kuin se herännyt henkilö, heidän elämäntilanteensa on vaan aivan täysin erilainen. Vähän niin kuin parisuhteen ja lasten saannin jälkeen sinkkuystävien kanssa bailaaminen ei enää niin kiinnosta tai ole mahdollista. Toki ne parhaat ystävät tulevat säilymään läpi elämän.
Vähän ihmeellinen kommentti, kun ap kertoi heidän olevan nelikymppisiä. Vaikea kuvitella, että kukaan keski-ikäinen ehtisi ja jaksaisi ylläpitää ystävyyssuhdetta, jossa yhteiset puheenaiheet ovat tv-ohjelmat ja meikit.
Minä puhun ystävieni kanssa parisuhteesta tai sen puutteesta, lapsista, ikääntyvistä vanhemmistä, töistä ja tulevaisuudesta. Jos joku ystävistäni alkaisi dominoida keskustelua sisäisillä harhailuillaan, kokisin, että hän ei ole enää kiinnostunut minusta ja muista ystävistä.
Ystävät, jotka eivät ole pinnallisia säilyvätkin parhaiten. Tuossa sun kommentista tosin huomaa sen, että et edes yritä ymmärtää minkälaisen kokemuksen ystävä on käynyt läpi vaan suoriltakäsin luokittelet hänet harhaiseksi. En yhtään ihmettele jos tuollainen ystäväsuhde ei kestä.
Onneksi kukaan ystäväni ei ole "herännyt" tai ehkä pikemminkin viimeisetkin ovat heränneet siihen, että elämä on tässä ja nyt, kaikki muu on harhaa.
Olen kateellinen ystävistäsi. Minua naurattaa juuri tuo kun, "herännyt" on sana joka tarkoittaa heräämistä "unesta", ja tarkoittaa todellisuuteen havahtumista. Sitten jotkut epätosiin satuihin ja harhaan seonneet ovat omineet itselleen sen sanan, eivätkä tajua mitä pellejä ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä jos puhuisit tuntemuksistasi ystävällesi, kertoisit, että olet iloinen siitä, että hän on löytänyt juttunsa, mutta että se ei ole sinun juttusi etkä usko noihin asioihin. samalla kerro, että toivoisit kuitenkin, että ystävyys voi jatkua,koska kyllähän hän henkisenäkin on edelleen yhtä suvaitseva kuin ennenkin.
Minusta on hassua, että tämän tyyppiseen "henkistymiseen" harvoin liittyy empaattisuuden ja nöyryyden lisääntyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP sanoit, että on hullua, että ihmisen käytös muuttuu yhtä äkkiä ja tuntuu siltä, kuin koko persoona olisi muuttunut. Jos henkilö tosiaan on käynyt läpi spirituaalisen heräämisen niin henkilö itsekin varmasti tuntee kuin hän olisi lähestulkoon uudelleensyntynyt ja näkee elämän uudessa ja aivan erilaisessa valossa. Etenkin jos tuo herääminen on tapahtunut hiljaittain, hänen on varmasti todella vaikeaa pystyä olemaan tuomatta tuntemuksiaan esille ja esittämään että mitään ei olisi tapahtunut. Hän on yhä silti se sama ystäväsi, hän on vaan kokenut jotain mikä on mullistanut hänen ajatusmaailmaansa suuresti. Anna ystävälle tilaa ja aikaa, kyllä se ajan myötä rauhoittuu.
Vierailija kirjoitti:
AP sanoit, että on hullua, että ihmisen käytös muuttuu yhtä äkkiä ja tuntuu siltä, kuin koko persoona olisi muuttunut. Jos henkilö tosiaan on käynyt läpi spirituaalisen heräämisen niin henkilö itsekin varmasti tuntee kuin hän olisi lähestulkoon uudelleensyntynyt ja näkee elämän uudessa ja aivan erilaisessa valossa. Etenkin jos tuo herääminen on tapahtunut hiljaittain, hänen on varmasti todella vaikeaa pystyä olemaan tuomatta tuntemuksiaan esille ja esittämään että mitään ei olisi tapahtunut. Hän on yhä silti se sama ystäväsi, hän on vaan kokenut jotain mikä on mullistanut hänen ajatusmaailmaansa suuresti. Anna ystävälle tilaa ja aikaa, kyllä se ajan myötä rauhoittuu.
Ei välttämättä rauhoitu. Jotkut hurahtaa ja kun hurahtavat niin hurahtavat pysyvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse erästä opetusta seuraavana (ei uskonto tai muu vastaava), jota voisi kai pitää new age-juttuna...en ikinä puhu siitä kenellekkään. Ei ole tullut edes mieleenkään. Elän täysin sen mukaan, mutta kukaan ei tiedä sitä. Ei siis tasan yksikään ihminen tässä maassa.
Kun sitäkin pitää miettiä uskaltaako myöntää olevansa vegaani jos joku kysyy. Missään nimessä sitä ei saa tuoda itse esille, joku voi suuttua. Tai paikalla voi olla vänkääjä joka haluaa "keskustella" asiasta ja niihin kesusteluihin minä en ala, ennen lähen vaikka paikalta pois.
Sanon että kaverisi luottaa suhun tosi paljon kun uskaltaa sulle puhua asiasta joka on hänelle tällä hetkellä kaikki kaikessa. Ymmärrän myös että se on ärsyttävää, ainahan se on kun jonkun päähän ei mahdu kuin yksi asia jota jauhetaan sitten kaiken aikaa.
Tilanne tulee aivan varmasti tasaantumaan alkuhuuman jälkeen, mutta ehkä kannattaa ihan oman mielenrauhan vuoksi pitää vähän väliä. Ihmiset muuttuvat. Joskus ihmiset muuttuu niin paljon että ne häviää sun elämästä kun ei enää vaan kertakaikkiaan ole mitään yhteistä. Jos niin on käydäkseen, anna niin käydä. Et sinä voi sitä kaveriasi pakottaa takaisin entiseen kuitenkaan.
Vaikea mennä sanomaan, tasaantuuko ap:n ystävä tuosta vaiko ei. Voi olla sitäkin tyyppiä, joka on ns. sarjahurahtaja eli hurahtaa jatkuvasti johonkin uuteen henkisyysjuttuun: kristalleihin, yksisarvisiin, henkien kanssa kommunikointiin, manifestointiin jne. Yksi sukulaisnainen on tätä tyyppiä eli hurahtaa voimalla johonkin asiaan, vaahtoaa siitä aikansa, kiinnostus lopahtaa ja sitten hän löytää jo uuden aiheen, ja kierros alkaa alusta.
Yhtä hyvin hän saattaa myös rauhoittua ja maltillistua tuon alun hurmosvaiheen jälkeen. Tunsin erään naisen, länsimaalaisen tapakristityn, joka rakastui muslimimieheen ja kääntyi tämän uskontoon pian seurustelun aloittamisen jälkeen. Aluksi hän oli aika sietämätöntä seuraa, paheksui paljastavasti pukeutuvia naisia, työssäkäyviä naisia, oli sitä mieltä, että uskonnottomuus rapauttaa länsimaat ym. paasaamista. Nyt viisitoista vuotta myöhemmin hän on täysin "normaali" työssäkäyvä perheenäiti, edelleen saman miehen kanssa yhdessä ja uskontokin on hänelle edelleen tärkeä osa elämää. Hän ei kuitenkaan enää tuomitse tai paheksu ketään eikä tyrkytä näkemyksiään mistään asiasta. Emme ole enää juuri yhteyksissä mutta silloin, kun olemme, niin hän on hyvin maltillisen ja tasapainoisen oloinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Minä vähentäisin yhteydenpitoa pikkuhiljaa. Mulla on vähän samantyyppinen kaveri, ei ihan noin äärimmäisyyksiin mene mutta jotain tuon tyyppistä. Ottaa selvästi nokkiinsa jos joku ei ihastele hänen uusimpia öljyjään ja retriittejään. Olen itse harrastanut kansalaisopisto-joogaa jo vuosia, mutta häntä ei kiinnostanut ennen yhtään, lähinnä naureskeli että hän ei ainakaan siellä pystyisi pokkaa pitämään. Kunnes itse hurahti joogaan. Nyt on yhtäkkiä joku joogaexpertti, juoksee retriiteissä ulkomaita myöten, mikä on tietysti kiva juttu mutta se hehkutuksen määrä. Ihan kuin olisi ensimmäinen ihminen joka on tämän mielettömän henkisyyden löytänyt. Että joo, en pidä paljon yhteyttä enää. Ja samaa tosiaan suosittelen ap:lle. Just tuo että kaikki ollaan erilaisia mutta samanarvoisia pätee just niin kauan kuin jakaa tasan samat ajatukset hänen kanssaan, tuttua.
Tämähän on ihan verrattavissa päättömään rakastumiseen, jossa se rakkauden kohde on kaikki kaikessa ja muidenkin pitäisi ymmärtää tämä ja rakastua samaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos tekee numeroa "henkistymisestään" niin se kertoo, ettei ole aidosti henkistynyt. Aidot tyypit ei pidä numeroa asiasta, koska numeron pitäminen on itsessään jo ristiriidassa todellisen henkistymisen kanssa. Tämän oivaltamiseen toki voi kulua joillakin aikaa...
Komppaan tätä. Olen itse kulkenut tietoisesti henkistä polkua ja itsensä kehittämisen tietä 19-vuotiaasta lähtien eli kohta 20 vuotta. En mainosta asiaa, en tyrkytä sitä ja annan muiden olla. Privaatisti käytän eri öljyjä, loitsuja, mantroja, kortteja, meditoin, luen, opiskelen, meditoin vähän lisää, selvitän heikkouksiani ja pelkojani, uskon henkiin ja menneisiin elämiin jne. Edes perheeni ei tiedä tästä.
Henkisyyden pointin ymmärtäminen on siinä, että jokaisella on oma polkunsa ja jokainen kokee eri asiat eri tavalla. Yksi sama malli ei toimi kaikille. Pitää keskittyä omaan tiehensä, myötätuntoon ja itsensä kasvattamiseen.
Hihhuloida voi missä tyylissä ja maailmankatsomuksessa tahansa :D
N38
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tekee numeroa "henkistymisestään" niin se kertoo, ettei ole aidosti henkistynyt. Aidot tyypit ei pidä numeroa asiasta, koska numeron pitäminen on itsessään jo ristiriidassa todellisen henkistymisen kanssa. Tämän oivaltamiseen toki voi kulua joillakin aikaa...
Komppaan tätä. Olen itse kulkenut tietoisesti henkistä polkua ja itsensä kehittämisen tietä 19-vuotiaasta lähtien eli kohta 20 vuotta. En mainosta asiaa, en tyrkytä sitä ja annan muiden olla. Privaatisti käytän eri öljyjä, loitsuja, mantroja, kortteja, meditoin, luen, opiskelen, meditoin vähän lisää, selvitän heikkouksiani ja pelkojani, uskon henkiin ja menneisiin elämiin jne. Edes perheeni ei tiedä tästä.
Henkisyyden pointin ymmärtäminen on siinä, että jokaisella on oma polkunsa ja jokainen kokee eri asiat eri tavalla. Yksi sama malli ei toimi kaikille. Pitää keskittyä omaan tiehensä, myötätuntoon ja itsensä kasvattamiseen.
Hihhuloida voi missä tyylissä ja maailmankatsomuksessa tahansa :D
N38
Itse kanssa joogaan, meditoin, käytän öljyjä ja kristalleja, luen Tarotkortteja jne. En ole koskaan tuntenut tarvetta salata asiaa ja kyllä varmaan kaikki jotka minut pidemmän ajan tuntevat tietävät tästä. Itsellä on onneksi muutama ystävä, jotka ovat kiinnostuneet näistä asioista, ja tiedän kyllä keiden kanssa ei taas kannatta pahemmin tuoda näitä asioita esille, koska he eivät ole kiinnostuneet tällaisista asioista.
Moni henkisyydestä kiinnostunut ja henkisen heräämisen alkumetreillä oleva menee siihen ansaan, että alkaa mestaroida toisia sen sijaan, että keskittyisi henkisyyden avulla reflektoimaan omaa elämäänsä sekä sitä, mihin suuntaan haluaa sitä viedä. Henkiselle polulle pitäisi aina astua vain itsensä takia, ei siksi, että siitä saa hyvän tekosyyn alkaa muuttaa toisia ihmisiä ja painostaa näitä johonkin tiettyyn elämäntyyliin. Oikein klassikkoesimerkki on ihminen, joka olettaa osaavansa lukea toisten energioita ja tekee sen perusteella huolimattomia ja perättömiä johtopäätöksiä ihmisistä. Tosiasiassa tässä on kyseessä vanha kunnon projisointi: henkilö ei ole käsitellyt omia kipupisteitään ja tukahdutettuja puoliaan, vaan heijastaa niitä muihin kuvitellen samalla olevansa jotenkin valaistunut.