Tyttären mies piikittelee tytärtä

Mun ex alkoi tekemään tuollaista kun oli tavannut jonkun toisen naisen.

Sain selville sen muutaman viikon kuluttua siitä kun huonosti kohtelu alkoi. Hän halusi näin nopeuttaa eron ja syytti kuitenkin minua. Vaikka uusi nainen muutti samana päivänä asuntoon mistä lähdin.

Kun näki että loukkaannuin saattoi hän vaan nauraa ja morkata ettenkö huumoria ymmärrä. Ne piikittelyt tuntuu edelleen mielessä pahalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tällä palstallahan se selviää.

Tyttäresi kanssa keskusteleminen ei auta asiaa, ainoastaan miesvihapalsta. Läpy läpy 

Onko sinun vaikea ymmärtää lukemaasi tekstiä, koska jankutuksesi on naurettavaa.

Montako miesvihaorkkua olet tänään palstalla saanut? 

Sinun kannattaisi jutella ammattiauttajan kanssa tilanteestasi.

Suomessa pariskunnat pettävät toisiaan, eroavat, ovat väkivaltaisia ja monet voivat huonosti.

Miksei aiheesta saisi puhua keskustelupalstalla?

Jos sillä miehellä on joku asia joka vaivaa sitä? Perheessä tapahtunut jotain ikävää, tai joku muu isompi vastoinkäyminen elämässä?

Se on stressaantunut/ahdistunut ja purkaa sitä pahaa oloaan siihen läheisimpään ihmiseen, eli tyttäreesi, piikittelemällä ja tiuskimalla? Ainoa mikä mulla näin äkkiseltään tuli mieleen, jos kerta ennen ei ole tällaista ollut ja vävykokelas on normaalisti mukava ihminen, myös tytärtäsi kohtaan. En toki sano, että omia harmejaan olisi oikeutettua toiseen purkaa, mutta niin se ihminen vaan joskus toimii.

Motiivini aloitukseen oli lähinnä se, että halusin kuulla kommentteja siitä, että ylireagoinko asiaan ja olisiko parempi vain antaa olla. Olen itse eronnut lasteni isästä jo vuosia sitten, mutta meillä ei ollut tuollaista piikittelyä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

En mielelläni tosiaan puuttuisi heidän parisuhteensa tilaan, tunnen, että se ei kuulu minulle. Mutta otan sen ehkä myöhemmin puheeksi, jos näyttää, että jatkuu samanlaisena. Voihan olla, että heillä vain huono päivä tänään. Kiitos kommenteista.

Itse nostaisin ihan tarkoituksella kissan pöydälle. Kysyisin heiltä, että keskusteletteko te toistenne kanssa aina noin ivallisesti? Kertoisin heille myös suoraan, että sellainen keskustelutyyli ei lupaa hyvää pitkällä tähtäimellä. Joka kerta kun tuota tapahtuisi, nostaisin asian esiin. He tuhoavat parisuhteensa, jos eivät osaa keskustella keskenään. Moni näkee oman suhteensa tilan aivan liian myöhään.

Vierailija kirjoitti:

Jos sillä miehellä on joku asia joka vaivaa sitä? Perheessä tapahtunut jotain ikävää, tai joku muu isompi vastoinkäyminen elämässä?

Se on stressaantunut/ahdistunut ja purkaa sitä pahaa oloaan siihen läheisimpään ihmiseen, eli tyttäreesi, piikittelemällä ja tiuskimalla? Ainoa mikä mulla näin äkkiseltään tuli mieleen, jos kerta ennen ei ole tällaista ollut ja vävykokelas on normaalisti mukava ihminen, myös tytärtäsi kohtaan. En toki sano, että omia harmejaan olisi oikeutettua toiseen purkaa, mutta niin se ihminen vaan joskus toimii.

Juu, voi olla näinkin.

Vierailija kirjoitti:

Jos sillä miehellä on joku asia joka vaivaa sitä? Perheessä tapahtunut jotain ikävää, tai joku muu isompi vastoinkäyminen elämässä?

Se on stressaantunut/ahdistunut ja purkaa sitä pahaa oloaan siihen läheisimpään ihmiseen, eli tyttäreesi, piikittelemällä ja tiuskimalla? Ainoa mikä mulla näin äkkiseltään tuli mieleen, jos kerta ennen ei ole tällaista ollut ja vävykokelas on normaalisti mukava ihminen, myös tytärtäsi kohtaan. En toki sano, että omia harmejaan olisi oikeutettua toiseen purkaa, mutta niin se ihminen vaan joskus toimii.

Lisätään vielä, että olen itse tehnyt viimeaikoina samaa. Olen kokenut vastoinkäymisiä, ja koska tunnen ahdistusta ympäri vuorokauden, tiuskin ja v*ttuilen miehelleni jatkuvasti ilman syytä. Se ei tunnu mukavalta kummastakaan meistä, olemme asiasta keskustelleet ja teen kaikkeni että hillitsen itseni ja mieheni yrittää ymmärtää. Joka tapauksessa, on mahdotonta tietää mitä toisten elämässä tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sillä miehellä on joku asia joka vaivaa sitä? Perheessä tapahtunut jotain ikävää, tai joku muu isompi vastoinkäyminen elämässä?

Se on stressaantunut/ahdistunut ja purkaa sitä pahaa oloaan siihen läheisimpään ihmiseen, eli tyttäreesi, piikittelemällä ja tiuskimalla? Ainoa mikä mulla näin äkkiseltään tuli mieleen, jos kerta ennen ei ole tällaista ollut ja vävykokelas on normaalisti mukava ihminen, myös tytärtäsi kohtaan. En toki sano, että omia harmejaan olisi oikeutettua toiseen purkaa, mutta niin se ihminen vaan joskus toimii.

Lisätään vielä, että olen itse tehnyt viimeaikoina samaa. Olen kokenut vastoinkäymisiä, ja koska tunnen ahdistusta ympäri vuorokauden, tiuskin ja v*ttuilen miehelleni jatkuvasti ilman syytä. Se ei tunnu mukavalta kummastakaan meistä, olemme asiasta keskustelleet ja teen kaikkeni että hillitsen itseni ja mieheni yrittää ymmärtää. Joka tapauksessa, on mahdotonta tietää mitä toisten elämässä tapahtuu.

Ei oikeuta silti piikittelyyn.

Ei tietenkään oikeuta, mutta ihmisiä kun ollaan, niin tehdään joskus vääriä asioita. Edes mitään pahaa toiselle tarkoittamatta.

Kannattaisi nyt puuttua tyttären parisuhdeasioihin sen verran, että kerrot tyttärelle omista tuntemuksistadi, kuten täällä kerrot. Sydäntäsi raastoi, kun mies piikitteli tytärtäsi jne. Olisin itse ollut vastaavassa tilanteessa ikionnrllinen, jos öitini olisi avannut suunsa ja kertonut minulle, miltä eksäni käyttäytyminen näytti ulkopuolisen silmin. Itse olin jo niin tottunut siihen, että omanarvontuntoni, itsetuntoni ja mielialani olivat laskeneet. Ole tyttäresi puolella ja auta.

Piikittelijä ei voi henkisesti hyvin ja häneltä uupuu mielenhallinnan keinoja.

Jos on aiemmin vaikuttanut ihan hyvältä tyypiltä, voi olla, että oli huono päivä. Tai heillä on ollut riitaa jostakin. Tai jos ovat joutuneet lomautetuksi/karanteeniin, se varmasti kiristää hermoja. Kaikilla on huonompia kausia.

Mikäli samanlainen jatkuu pidempäänkin, sitten kannattaa vasta huolestua. Ja sitten, jos tytär vaikuttaa ahdistuneelta tmv.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko olla mahdollista, että on huumoria? Minä ja poikaystäväni ollaan hyvinkin sarkastisia ja ironisia toisiamme kohtaan kotioloissa ja välillä kun olemme poikaystävämme perheen seurassa huomaan kuinka hänen äitinsä näyttää kauhistuneelta kun heitän jonkun "piikin" vitsillä. Välillä pitää sitten selventää heille, että meidän huumori on vaan tällaista.

Tämäkin kävi itsellä mielessä, mutta toki rajansa on tälläkin huumorin saralla ja jos tytär ei ollut mukana tässä, niin vaikea näin keskustelun perusteella kuvitella sitä vitsiksi. Kyllä yleensä piikittelyhuumorin kahden ihmisen välillä erottaa ulkopuolinen suhteellisen helposti onko kyseessä nimenomaan näiden ihmisen välinen huumori jolla ei tarkoiteta pahaa, ja milloin sen on tarkoitus olla ilkeää ja loukkavaa.

Tuokin voi olla mahdollista, että on heidän huumoriaan. Voi olla, että tytär ei jotenkin kehdannut äitinsä ollessa paikalla mennä normaalisti mukaan. 

Minullakin on joitain tapoja miehen kanssa, joita en kehtaa tehdä, jos on paikalla muita. Tiedän sen näyttävän oudolta muiden silmissä, mutta meille se on aivan normaalia ja molemmista ok.

Jotkut ihmiset kuvittelevat olevansa hyvinkin hauskoja ja vitsikkäitä, kun päästelevät suustaan sammakoita ja piikkejä. Heiktä puuttuu selvästi empatia ja vaistonvarainen hyvä käytös. On aiheellista kysyä, onko se geeneissä, luonteessa, huonosta kasvatuksesta johtuvaa. Jos ja kun heille huomauttaa sopimattomasta käytöksestä,ovat he hämmästyneitä eivätkä tajua ollenkaan olevansa ilkeä, karkea, loukkaava. Sehän on vain vitsillä heitetty, selitetään,ja leimataan huomauttaja tiukkapipoiseksi niuhottajaksi ja herkkähipiäiseksi. Mutta jos heitä kohtelee samalla tavalla kuin hän muita, niin johan nousee meteli, miten häntä on loukattu.

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään oikeuta, mutta ihmisiä kun ollaan, niin tehdään joskus vääriä asioita. Edes mitään pahaa toiselle tarkoittamatta.

Niinpä. Tätä juuri tarkoitin